Liian kovat halut ja pettäminen
Pitää nyt tänne koittaa purkaa tuntojaan kun ei voi kellekkään ihmisellekään kertoa..
Olen parisuhteessa ja kahden kauniin lapsen isä. Rakastan naistani ja lapsiani. Parisuhde ja seksikin sujuvat hyvin - ei valittamista. Kaiken pitäisi olla hyvin ja mun pitäisi olla onnellinen ja tyytyväinen, mutta......
Ongelmani liian kovat seksihalut ja krooninen pettäminen. Haluaisin seksiä paljon, usein ja monen eri uuden ihmisen kanssa. Jokin vamma sielussani pakottaa minut pettämään kerta toisensa jälkeen.
Olen taviksen näköinen mutta sen verran supliikki ja itsevarma että päädyn usein flirttamaan kauniiden naisten kanssa ja aika usein se johtaa sänkyyn menoon. Olen sen verran perso seksille, että arvioin jokaista kaunista naista potentiaalisena parittelukumppanina.
Itse seksi vieraissa ei ole yhtään parempaa tai huonompaa kuin kotona. Tiedän olevani siinä hyvä, pystyn tyydyttämään naisen ja saan itsekin nautinnon. Olen seksissä pieni mutta tekninen ja hyvä suustani (naisen kertomaa).
Seksin lisäksi kyse on itse metsästämisen ja kaatamisen jännityksestä ja jonkinlaisesta itsetunnon pönkittämisestä. Jännitystä elämään ei juuri kotoa löydy mutta muualta sitäkin enemmän.
Olen pettänyt ainakin 20 eri naisen kanssa yhteenlaskettuna kymmeniä kertoa. Pääosa on ollut yhden yön juttuja. Kehenkään en ole ihastunut koska minulla ei ole mitään tarvetta vaihtaa omaan naistani pois kehenkään. Omituisinta on että melkein kaikki vieraat naiset ovat tienneet minun olevan varattu (mikä niitäkin naisia vaivaa!).
Törkeintä on ollut se, että olen joskus pannut omaa naistani vain tuntia sen jälkeen kun nousin ylös vieraan naisen sängystä. Sillä hetkellä tiesin olevani kamala mutta pitihän se koittaa että sai siitäkin "rastin ruutuun". Surullista mutta totta.
Sielunvammani on minulle raskas sillä tiedän tekeväni väärin. En vaan voi itselleni mitään. Oma käytökseni ja vieraat naiset sekä jännittää, kiihottaa että masentaa minua.
Tiedän kuitenkin etten ole yksin. Kaveriporukassa on monta muutakin häntäheikkiä. Joidenkin kanssa on jopa "saalistettu" yhdessä. Todella moni mies on naisensa tietämättä täysi sika. Sika tuntee toiset siat.
Tälläkin hetkellä olen taas pelannut yhden naisen kanssa niin, että hän vonkaa jo minua luokseen yöksi. Haluaisin taas vieraisiin ja kuitenkaan en haluaisi.
Eniten haluaisin olla onnellinen oman naiseni kanssa. Tiedän kuitenkin tehneeni niin kamalia asioita että ei niitä voi tunnustaa ikinä kenellekään.
Avauduin tällä palstalla, koska asia syö minua sisältä ja pahasti ja koen olevani seksikäyttäytymisessä itsetuhoinen.
Onneksi en ole jäänyt koskaan kiinni. En kestäisi satuttaa läheisiäni. Itseäni satutan kuitenkin aina uudesta ja uudestaan.
Nyt voitte haukkua minut alimpaan helvettiin.
Haluaisin kuitenkin muuttua ja välttyä satuttamasta enää ketään (läheisiäni, itseäni tai edes vieraita naisia) joten voiko kenelläkään olla asiallista kommenttia siitä miten tästä noidankehästä pääsisi eteenpäin..? Miten voin päästä seksuaaliriippuvuudesta sekä jatkuvasta pakonomaisesta pelaamisesta ja pettämisestä eroon??
Kommentit (36)
Syitä on monia - erotomania (naisilla tätä kutsutaan nymfomaniaksi), huono itsetunto, alitajuntainen halu kostaa jonkun aiemmin kokemansa vääryyden (siis on tullut itse petetyksi), masennus. Masennus syynä jatkuvaan sarjapettämiseen on kuitenkin tavallisisnta naisilla - halu olla haluttu ja kokea hyväksymisen tunnetta. Masentunut mies taitaa useimmiten olla seksuaalisesti täysin lamaantunut ja haluton.
Itse paneskelin koko opiskeluaikani kuin kani kaikkea mikä liikkui - ja hyvännäköisenä supliikkimiehenä sain helposti. Kuuden opiskeluvuoden aikana nain vähintään parinsadan naisen kanssa (vaikea laskea todellista määrää), usein parinkin eri naisen kanssa samana iltana. Ihme on se, että s.puolitautia en saanut kertaakaan, vaikka kumia en ihan aina käyttänytkään. Ja koko tämän ajan seurustelin melko vakavasti! Kertaakaan en jäänyt kiinni, luojan kiitos, sillä panot olivat vain panoja, eivät ihastuksia. Koko ajan tajusin miten törkeätä ja typerää touhua se oli, mutta vietti päänahkojen keräilyyn oli vain yksinkertaisesti niin kova. Lopulta kyllästyin siihen touhuun totaalisesti ja nykyään vieras nainen ei kiinnosta tippaakaan, olipa tyrkyllä millainen namu tahansa. Jotkut varmaan luulevat että olen homo, kun kieltäydyn nykyään totaalisesti vieraasta pimpistä, vaikka työni puolesta sitä olisi tarjolla todella paljon. Yksinkertaisesti vain kyllästyin siihen touhuun.
Ongelmasta ei voi syyttää edes nuoren miehen kovaa hormonituotantoa, vaan syy tällaiseen toimintaan on täysin korvien välissä. Jotkut eivät pysty vastustamaan pokeripöytää, jotkut vierasta pillua - addikti. Suosittelen psykologin luona käymistä, ennekuin parisuhde kariutuu. Jos tuollaisesta touhusta jää puolisolle kiinni, voi järkytys olla hänelle musertavan kova. Aivan eri juttu kuin jäädä kiinni jostain yksittäisestä syrjähypystä.
En muuta voi sanoa. Minua on aina..joka HELVETIN suhteessa petetty, se tappaa ihmistä... itse en voisi ikinä pettää ketään, mutta tuskin edes tarvitsee. Tästä lähtien näköjään pitää jatkaa elämää ihan yksin. En voi tutustuu enää miehiin koska tiedän että hän menee taas pettämään niinkun kaikki muutkin.. miksi turhaan satuttaa itseään. Harmi kyllä, sillä olisi varmasti ihanaa jos joskus olisi oma perhe, mutta ehkä kannattaa unohtaa se kokonaan.
Kuinka kauan on suhteesi kestäneet? Varmaan tulee miettiä, että miten sinulle on noi pettäjämiehet sattunu kohalle? Millä kriteereillä olet hakenut kumppania?
Nainen on imartelulle altis otus joka haluaa tulla kaadetuksi. Panomies osaa jallittaa, antaa löysää, ja välillä vetää narusta. Antaa välillä itsestään ei-itsestään selvän vaikutelman ja seuraavassa käänteessä kehuu naisen täydelliseksi prinsessaksi jolla on juuri nyt elämänsä tlaisuus. Vitun kiilto silmissä saa miehen pystymään uskomattomiin suorituksiin ilman omatunnon häivääkään. Kyse on saalistusvietistä joka saa täyttymyksen sillä hetkellä kun naisen jalat avautuvat. Verraton tunne ja tiedän kokemuksesta miksi siihen tullaan riippuvaiseksi koska olen itsekin elänyt sellaista elämää..
M4X
Tuon tekstin voisin allekirjoittaa. Tämän tyyppiset miehet kyllä osaavat etsiä saaliinsa ja miten silta saa jalat alta.
hän on juuri tuollainen - paitsi että on hyvännäköinen ja itsetunto kohdillaan, ei pitäisi parisuhteestakaan puuttua mitään. Lapsuudessaan tosin oli kiusattuna, että en osaa sanoa, juontaisiko tuollainen sieltä...
Ajattelen itse asiaa naisen silmin (ystäväni on siis mies) ja olen monasti miettinyt, mikä ihme voi olla syy käytökseensä - ei osaa sanoa itse, kuten et sinäkään.
Millaisia omat vanhempanne ovat olleet, siis teidän, joille panot ovat arkipäivää? Pettivätkö he, ovatko eronneet, jos niin miksi? Voisiko kyseessä olla saatu "esimerkki", joka on tehnyt pettämisestä ikäänkuin "luvallista" omaan ajatusmaailmaan?
Minuakin on petetty muutaman kerran. Siitä huolimatta, että jo suhteen alussa olen tehnyt selväksi, että mieluiten ero ensin minun kanssani ja sitten vasta uusi kohde työn alle. Vaikka kyseessä olisikin olleet pelkät panot, sitä käy itse mielessään läpi mikä meni vikaan ja miksi toinen menikään edelle... Niin pohjalla saattaa itsetuntonsa kanssa käydä, että en ikinä haluaisi varattua miestä itselleni - empaattisena ihmisenä ajattelisin, mitä teen hänen naiselleen.
Miksi sitten en itse petä? Ehkä siksi, että itsetuntoni on todella hyvä. Siitä huolimatta on imartelevaa olla mielenkiinnon kohteena, nautin siitä todella paljon, mutta minulle riittää se, että huomaan olevani haluttava vieläkin ja että joku katsoo minua yhä (42v) "sillä silmällä.
Nuorempana lähdin suhteeseen vasta todella kiinnostuttuani toisesta, sänkyyn eksähdin vain parin kanssa aika alkuvaiheessa (enkä silloinkaan ensimmäisenä iltana). Nykyään seksistä on tullut jotenkin niin arkipäiväistä, kuin syömässä käytäisiin, että lähdetään petiin heti jos siltä tuntuu. Minusta se ei tunnu miltään, ellei ole tunteita mukana, ja jos ajattelisin että lähtisin heti eka iltana toisen matkaan, tuntisin itseni pelkäksi panopuuksi. Sitä moni taitaa ollakin - miten harva nykyään osaakaan arvostaa itseään?
Jos saisin tietää mieheni pettäneen, kerrankin, se olisi lorun loppu, olisi sitten elämäntilanne missä vaiheessa tahansa (lapsiakin on). Sanoin sen jo suhteen alussa, kun kerroin kokemuksistani, ja hän tietää tilanteen. meillä on hyvä liitto, enkä usko mieheni olevan pettäjätyyppiä, mutta koskaan enää en luota kehenkään mieheen täysillä. Joskus hän todella loukkaantui asiasta sen takia, että vertaan häntä johonkin sellaiseen mitä hän ei koe olevansa, mutta en osaa täysillä luottaa, siihen ei vain (enää) voi vaikuttaa.
Itse uskon, että elämä opettaa, tuo kaltaisillenne eteen sitä mistä itse olette nauttineet. Ehkä se tulee vastaan kahdeksankymppisenä ja eri muodossa, toivottavasti aiemmin niin, että asialle voisi vielä tehdä jotain. Joidenkin ihmisten pitää elämässä kokea jotain tosi pysähdyttävää, että osaa nähdä sen mikä on olennaista ja mikä antaa sen suurimman tyydytyksen.
Kannattaa varmaan joskus miettiä tilanne toisinpäin: jos olisitkin vaimosi ja hän sinuna, miten asian kuvittelisit etenevän ja millaisia tunteesi olisivat. Voi ratketa moni vastaus.
Ja ehkä voit opetella treenaamaan sitä "melkein mutta ei ihan"- tilannetta. Et lähdekään pettämään, vaikka homma olisi täysin selvä. Sillä konstilla saatat saada itsetuntosi kohoamaan kaksin verroin, voisit olla ylpeä viehätysvoimastasi mutta sen lisäksi itsestäsi kun olet lähdössä kotiin yksiksesi.
Onnea matkaan, millä tahansa valitsemalla tiellä sitten kuljetkin. Toimi niin, että kestät seuraamukset.
N42
Kirjoituksestasi paistaa suru ja epätoivo. Olen pahoillani sinun, perheesi ja jopa kaikkien vieraiden naistenkin puolesta.
Hyvä että tiedät tekeväsi väärin. Ymmärsin niin että ap avautui asiasta ensimmäistä kertaa. Toivottavasti asioiden kirjoittaminen saisi sinut näkemään ongelmasi ja olisi muutoksen alku.
Itse olen miestäni pettänyt mutta virheistäni oppinut. Yhtään niin vapaamielistä suhdetta ei ole että tuollainen olisi pitemmän päälle mahdollista.
Olet oikeassa. Ei noin laajamittaista pettämistä voi kennellekään tunnustaa.
Lopeta vielä kun voit. Mene vaikka johonkin parisuhdeleirille kumppanisi kanssa. Yritä saada motivaatiota muutokseen vaikka lapsistasi.
Ap:n kirjoituksessa oli paljon tuttua. Olen varmaan samanlainen metsästäjä. Ehkäpä on jopa "saallistettu" yhdessä.
Mulla pettäminen johtuu seksin lähes totaalisesta puuttumisesta kotona. Kyseessä on mielestäni perusoikeus. jos ei kotona niin muualla. Minäkin haluaisin saada kotona niin paljon ja hyvää seksiä ettei tarvitsisi muualle lähteä.
Mulla on kaveripiirissä joitakin samanlaisia. Sitä en tiedä mitä mieltä he ovat tästä, mutta luulen että ainakin joku heistä ajattelee samoin kuin sinä.
Tuommoinen käyttäytyminen ei ole miehille mitenkään harvinaista.
Jos olisit, voisit runkata ja sillä hyvä. Sinä TAHDOT pettää- ja kuin pikkulapsi, oikeutat paskan toimintasi ja muiden satuttamisen tuolla että panettaa.
ennemmin tai myöhemmin jäät kiinni ja se on sitten lusikat jakoon ja alkaa helvetillinen tappelu lapsista.
En suosittele.
t. eronnut nainen
se vaan on joillain miehillä luonteessa- tämä ominaisuus. Tiedän yhdenkin miehen, jonka kaunis hääkuva komeili Hesarissa vuoden lopulla- eli perheessä ei ole vielä edes lapsia ja mies menee ja panee kaikkea vastaan tulevaa lounastauoilla ja mm Levin- reissulla kahta eri naista ja oma tuore vaimo oli lentokentällä vastassa. Että ei voi olla kyse seksin puutteesta kotona.
Ei kiinnijääminen ole pahasta, itsetutkiskelun paikka. Mitä tein väärin ;-)
ap:n tapaus ei ole mitenkään epänormaalia käytöstä. Tunnen useita vastaavia miehiä ja naisiakin. Hän myös tuntuu hyvin tiedostavan syyt mitkä ko. käytökseen johtavat. Onko sitten hyväksyttävää vai ei, päättäköön jokainen mielessään. Siitä valloittmisen tunteesta vaan saa niin hurjat kiksit että sitä ei voi vastustaa ja siihen jää tavallaan koukkuun. Olen itse samanlainen, sillä erotuksella että naimisiin menoni jälkeen olen onnistunut pysäyttämään kaikki nuo ennen yhdyntää, minulle on riittänyt tieto siitä että "olisin saanut jos olisin halunnut". Se antaa saman miehen geeneissä olevan primitiivisen saalistusvietin tyydyttämisen tunteen - siitähän tässä kuitenkin on kysymys? eh?
M4X
Jos olisit, voisit runkata ja sillä hyvä. Sinä TAHDOT pettää- ja kuin pikkulapsi, oikeutat paskan toimintasi ja muiden satuttamisen tuolla että panettaa.
Jos tuokin olisi lukenut, mitä alkuperäinen kirjoittaa, hänen ei olisi tarvinnut krijoittaa riviäkään. Runkkaaminen ei tyydyttäne sitä, mitä ap on paitsi - eikä kyllä ajan mittaan paljon muutakaan. Lapseksi tai lapselliseksi haukkuminen ylipäätään on niin kulahtanut pätemiskeino, että itkettää. Lisäksi ap ei ylipäätään pyri oikeuttamaan toimintaansa, vaan kertoo tilanteestaan, jota pitää vaikeana. Alan kannattaa takavuosikymmenten meininkiä, että ne joilla ei ole koulutusta, saavat kirjoittaa enintään vessapaperiin...
se vaan on joillain miehillä luonteessa- tämä ominaisuus. Tiedän yhdenkin miehen, jonka kaunis hääkuva komeili Hesarissa vuoden lopulla- eli perheessä ei ole vielä edes lapsia ja mies menee ja panee kaikkea vastaan tulevaa lounastauoilla ja mm Levin- reissulla kahta eri naista ja oma tuore vaimo oli lentokentällä vastassa. Että ei voi olla kyse seksin puutteesta kotona.
Miksi em. kuvailtu mies ylipäänsä menee naimisiin?
Itse ajattelen että on täytynyt hankkia joku ihminen, vaimo (!), jonka avulla/kautta voi toteuttaa fantasiaa kielletystä... eihän tuo kaikki tuntuisi miltään jos olisi sinkku ja kaikki sallittua....
Minulle kävi niin että tapasin tällaisen miehen työasioissa ja hän uskoutui asiasta minulle ja aluksi olin aivan järkyttynyt miten tällaista voi olla. Yhteydenpitomme jatkui tiiviinä mailitse ja autoin häntä minkä voin setvimään naisstokujaan (mm. useita vuosien panosuhteita, kirsitystä jne) ja vaikka miehen menneisyys oksetti niinpä vain menin ja ihastuin häneen puolen vuoden päivittäisen yhteydenpidon jälkeen. Ja nyt meillä on sitten seksisuhde, tosin tuneet on olleet molemmilla vahvasti mukana. Hänen vaimonsa tietää että jotain nyt on (aiemmin on jäänyt 3 kertaa kiinni) ja minunkin mieheni on epäillyt asiaa. Ei siis helppoa ollenkaan, mutta uskon siihen että hän on nyt kovin helpottunut kun on saanut jonkun kanssa asiat puhua ja uskonn myös kertomaansa että on nyt onnellinen kun ei tarvitse käyttää aikaa "metsästämiseen" ja tarinoiden keksimiseen vaan saa rakastaa ja rakastella yhtä naista (no vaimohan tulee tietysti siinä sivussa). Tällä miehellä taustalla pettymys naisiin ja siitä tämä krooninen pettäminen lähti. En tiedä paljonko voin uskoa siihen että tuollaisesta voisi parantua, mutta haluaisin uskoa vaikka niin skeptinen ja kyyninen olenkin. Eli ap:lle toivon tulista rakastumista tai no vaihtoehtoisesti sitä kiinni jäämistä niin jospa asiat alkaisivat siitä selvitä ja ahdistus lievenisi.
Minulle kävi niin että tapasin tällaisen miehen ... ja ihastuin häneen puolen vuoden päivittäisen yhteydenpidon jälkeen. Ja nyt meillä on sitten seksisuhde,
Aika näppärä iskukonsti oli miehellä. Kuvitteletko tosiaan, että hän on lopettanut muiden naisten jallittamisen? Takuulla hänellä on kierroksessa vaikka kuinka monta kaltaistasi.
Kyse on nyt siitä että voivoi kun elämässä ei voi aina saada kaikkea mitä haluaa! Ehkä runkkaus ei tyydytä kaikkia tarpeita mutta so what? Jos elämä on noin muuten kohdillaan, pitäisi siirtää ajattelu takaisin yläpäähän ja lakata toimimasta kuin kusipää. Ap:n nykyinen touhu satuttaa muita ja siksi mielestäni olisi paljon fiksumpaa tyytyä siihen runkkaamiseen.
Jumaliste kun nykyään ajatellaan vain alapäällä ja jutut on tasoa minäminäminä.
Kaipa toi vois olla jotain "tosimiehisyyden" hakemista. Halua uskotella itselleen että on jotakin kun riittää menoa ja meininkiä. Kyllä mulla monta kertaa on ainakin ittelläni käyny mielessä että millanenhan olis oma menekki jos pistäis nykypäivänä haun päälle. Tosin mulla vissiin kevyempi versio kun lääkkeeksi on toiminut senssipalstan selailu ja tarjonnan tarkastelu.
Varmaan joku ammattiauttaja vois enemmän sua auttaa kun ulvahdus anomuumipalstalla. Kyllähän tossa nyt selvästi on joku pakkomielle iskeny päälle.
En muuta voi sanoa. Minua on aina..joka HELVETIN suhteessa petetty, se tappaa ihmistä... itse en voisi ikinä pettää ketään, mutta tuskin edes tarvitsee. Tästä lähtien näköjään pitää jatkaa elämää ihan yksin. En voi tutustuu enää miehiin koska tiedän että hän menee taas pettämään niinkun kaikki muutkin.. miksi turhaan satuttaa itseään. Harmi kyllä, sillä olisi varmasti ihanaa jos joskus olisi oma perhe, mutta ehkä kannattaa unohtaa se kokonaan.