Miksi joissakin perheissä mies ajaa aina autolla, nainen ei koskaan?

eikä luota ajotaitoonsa.

Tai sitten mies on ihan nihilisti autonsa kanssa, eikä nainen uskalla tai saa käyttää autoa (pelkää ruttaavansa).

pitää vain lähteä ajamaan.



Ei se ajotaito odottamalla parane!

Tosin paras esimerkki "autoilevasta naisesta" on eräs tuttavani. Hän osti (melko kalliin) auton, mutta ei uskalla ajaa sille muualle kuin n. 30 km päässä asuvien vanhempiensa luokse. Kaikkialle muualla hän menee julkisilla, koska häntä pelottaa ajaa.



Niinpä kallis auto seisoo pihassa tyhjän panttina, samaan aikaan kun omistaja menee bussilla. Tätä en ymmärrä.

siedä miehen kommentointia ajoni aikana. Ajan kyllä itsekseni ja lasten kanssa sekä miehen ollessa maistissa, mutta esim. töihin tai kauppaan mennessä erittäin harvoin.

ei tykkää ajaa autoa koska mies on niiiiiin hirveä apukuski. Ihan koko ajan on mies siinä neuvomassa vieressä. Yksin taas ei harvemmi ajaa, koska auto ei ole kotona kun mieskään ei ole ja jos saa auton ja kaverini lähtisi vaikka kauppaan ilman miestään, alkaa kamala varoittelu ja ohjeistaminen kotona, joten kaveri käyttää mielummin bussia.

useimmiten jos koko perhe on liikenteessä, mutta arkisin mies kulkee bussilla töihin ja minä autolla.



Näin autoilua tulee molemmille suht tasaisesti.

kun miehen mielestä autolla ajaminen on tylsää. Sitten ajon aikana se netittää tai pelaa kännykkäpeli!!! Nyt meillä vähän juostaan kilpaa autolle ja katotaan kuka joutuu ajovuoroon.

Älkää alistuko, hyvät naiset!!

menen aina mieluummin bussilla tai muilla julkisilla kuin omalla autolla, jos vain mahdollista. Se on mielestäni helpompaa, kuin köyttää kolme lasta turvaistuimiin ja kuunnella pienimmän (tai kaikkien...) parkunaa takapenkiltä ja yrittää itse keskittyä ajamiseen. Se on myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto, ja vaunujen kanssa minä saan kaiken lisäksi kulkea julkisilla ilmaiseksi.



Kun matkustetaan koko perhe, mennään yleensä autolla ja mies haluaa ajaa, koska myöntää suoraan että mä olen parempi viihdyttämään lapsia kuin hän, hänellä menee kitiseviin lapsiin nopeammin hermot. Joten hän keskittyy ajamaan ja mä annan huomiota lapsille.



Tosiasiassa olen parempi autokuski kuin mieheni ja me molemmat kyllä tiedämme tämän. Mutta tässä elämäntilanteessa nyt näin.

Jotkut kommentoivat ettei viitsi ajaa kun mies naputtaa vieressä. Miksi? Miksi annatte hänen tehdä niin?



ja se muka-epävarmuus: ei se todellakaan ajamattomuudella parane. Minusta olisi noloa olla joku perheen "apukuski" joka ajaa vain silloin kun mies on ottanut lasillisen tai pari. Tosi 50-lukulaista ja ällöttävän sovinistinen asetelma!

vaikka mentäis mun autolla. Se on vaan helpompi niin, en mä oo mikään ajamisen expertti katos. Mut kyllä mä jos yksin oon ja tarvin jonnekki mennä niin omalla autolla ajan ihan ite. Mut miehen autolla en mielellään aja, mä en tykkää siitä ja se on liian isokin.

niin mies yleensä ajaa. Ihan vain siksi että mä en jaksa :)



Jos satun olemaan valmiiksi ratissa niin ei kyllä vaihdeta kuskia ja yksin tulee ajettua paljon.

eivätkä kitise, joten voin oikein hyvin keskittyä ajamiseen. Tosin niitä lapsia on vain kaksi kappaletta. Jos alkaisivat rettelöidä matkoilla, olisi mielestäni kurinpalautuksen paikka.

Paras että mies ajaa jos nainen kädetön liikenteessä. Turvallisempaa perheelle skä nuille.

vaikka mentäis mun autolla. Se on vaan helpompi niin, en mä oo mikään ajamisen expertti katos. Mut kyllä mä jos yksin oon ja tarvin jonnekki mennä niin omalla autolla ajan ihan ite. Mut miehen autolla en mielellään aja, mä en tykkää siitä ja se on liian isokin.

Olisko niin, että kun ajaa tarpeeksi niin oppii ajamaan hyvin?

Joten pitkillä matkoilla mies ajaa pääosin. Minä olen kuitenkin huomattavasti parempi (kokeneempi) kaupunkiajossa, joten yleensä minä olen kuskina, jos täytyy ajaa esim. Helsingissä tai muussa isossa kaupungissa.

Eli ajan töihin, vien lapsia päiväkotiin jne. Silti kun mies on mukana, hän yleensä ajaa. En erityisemmin nauti autoilusta, joten jätän ajamisen mieluummin miehelle. Toki ajan jos miestä väsyttää tms.

vaikka mentäis mun autolla. Se on vaan helpompi niin, en mä oo mikään ajamisen expertti katos. Mut kyllä mä jos yksin oon ja tarvin jonnekki mennä niin omalla autolla ajan ihan ite. Mut miehen autolla en mielellään aja, mä en tykkää siitä ja se on liian isokin.

Olisko niin, että kun ajaa tarpeeksi niin oppii ajamaan hyvin?

Mut mä "harjottelen" sit silloin kun ei oo kiire, en silloin kun ollaan menossa kaikki jonnekin, esim. kauppaan tai kylään yms.

ja lapsia on 4. Paljon olen reissannut heidän kanssa yksin, koska vietämme kesälomat miehen kanssa eri aikaan, että koululaisten ei tarvitse olla yksin kesällä kotona.

eivätkä kitise, joten voin oikein hyvin keskittyä ajamiseen. Tosin niitä lapsia on vain kaksi kappaletta. Jos alkaisivat rettelöidä matkoilla, olisi mielestäni kurinpalautuksen paikka.

että jos mies istuu kyydissä ja nainen ajaa, niin kaikki olettavat, että mies on juovuksissa, eikä voi siksi ajaa. Jos taas nainen on kyydissä, niin ei kukaan ajattele, että mies ajaa siksi kun nainen on ottanut.