Lue keskustelun säännöt.
Muodollisesti epäpätevät opettajat ovat usein koulun parhaita
28.02.2026 |
Eläköitynyt rehtori lausuu Hesarissa, kuinka epäpäteviä opettajia pitäisi saada vakinaistaa. Varmaan yksittäistapauksissa voi olla, että pätevä opettaja on huono ja päinvastoin. Mutta muutenhan ajatus on järjetön - poiketa pätevyysvaatimuksista vain siksi, että joku yksittäinen sankari ei ole opiskellut itseään muodollisesti oikealle tasolle.
Mikä estää tekemästä tutkintoa?
Kommentit (57)
Opettajan työ on erityisesti nykyaikana vähintään puoliksi lastenvahdin virka. Ja loppuosankin osalta persoona on se joka merkitsee eniten. Pätevä ihminen joka on kuluttanut 5 vuotta yliopiston penkkejä voi olla huono opettaja. Ihan puhtaasti siksi koska opettajan työssä tarvittavia avuja ei opi kirjoista kuin osittain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa on Belgia ja tuossa Italia.
Porsaalla on saparo....
Lukekaan sivut 14-22 niistä on ensiviikolla kokeet.
Oih miten vaativaa!
Vierailija kirjoitti:
Se tutkinto on aivan järjettömän pitkä (opiskelu kestää puoli vuosikymmentä) eikä sisäänpääsy sinne ole todellakaan itsestäänselvyys.
Suomi on täynnä turhaan kouluttamista mikä on yksi syistä miksi taloudella menee niin huonosti ja miksi työttömyyttä on niin paljon.
Olen samaa mieltä. Esimerkiksi monen aineen opinnot eivät juuri millään lailla pätevöitä vaativaan ihmissuhdetyöhön, ryhmänhallintaan jne. Siksi joku näissä asioissa luonnostaan lahjakkaampi voi ollakin parempi opettaja, kuin muodollisesti pätevä, jos aineen osaaminen on riittävää koulutustaso huomioiden. Opinnot ovat sitä tasoa yliopistossa, että ei niitä asioita opeteta peruskoulussa tai lukiossa. Varsinaista opettamista opetetaan hyvin vähän edes pedagogisissa opinnoissa. Parhaiten työn oppii tekemisen kautta. Mutta tämä ei tarkoita, että kuka tahansa millaisella osaamisella vaan sopii opettajaksi. Mutta hieman joustavammat voisivat pätevyysvaatimukset olla. Kouluissa etenkin yliopistoissa todella opetaan ja käydään ihan täysin turhaa asiaa liikaa läpi. 5 op kurssit ovat ympätty täyteen asiaa ja työtä. Ei ihme, että valmistuminen kestää ja kestää. Tulee kalliiksi yksilölle ja yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on Belgia ja tuossa Italia.
Porsaalla on saparo....
Lukekaan sivut 14-22 niistä on ensiviikolla kokeet.
Oih miten vaativaa!
Se joka saa kokeesta huonomman numeron kuin kasin joutuu tunniksi jälki-istuntoon ja se joka saa huonomman numeron kuin seiskan joutuu kahdeksi tunniksi jälki-istuntoon. Tällä varmistetaan riittävä oppimismotivaatio kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se tutkinto on aivan järjettömän pitkä (opiskelu kestää puoli vuosikymmentä) eikä sisäänpääsy sinne ole todellakaan itsestäänselvyys.
Suomi on täynnä turhaan kouluttamista mikä on yksi syistä miksi taloudella menee niin huonosti ja miksi työttömyyttä on niin paljon.
Jep. Kyllä tuo tarkoitukseton "kouluttaminen" aiheuttaa paljon tuottamatonta tyhjäkäyntiä.
Mulla on ollut useampikin tälläinen ope. Ovat olleet oman alansa huippuja, kehittäneet itseään omalla alallaan intohimolla ja antavat oppilaille kaikkensa täydellä innolla.
Pedagogiset suorittamatta ja jotenkin se on tehnyt heistä opettajina luovempia ja parempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä on nähty myös tilanteita, että se ns. epäpätevä palkataan pätevän (koulutetun) opettajan sijaan. Menikö oikein?
Kyllä se pätevä valitaan tai sitten on jotain vikaa jos epäpätevä otetaan. Eikö noista voi valittaa. Eikö se joskus ollut niin että papin rouva opetti uskontoa.
No vikaa nimenomaan on. Ja ns. pätevä saa kenkää kun kyseenalaistaa valinnan. Mitään työtä ei enää tarjota. Kertoo kaiken esimiestyön tasosta.
Opettajan työ on erityisesti nykyaikana vähintään puoliksi lastenvahdin virka.
-Puhutko nyt varhaiskasvatuksen ammattilaisista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sijaisopettaja saa siihen asti eripuraisen ja alisuoriutuneen luokan puhaltamaan yhteen hiileen ja ällistyttämään kaikki oppimistuloksillaan ja koulun vuosijuhlassa valmistelemalla sinne upean musiikki- ja tanssiesityksen. Luokan takapenkin laiskimuksista ja häiriköistä kuoriutuu esimerkillisiä nuoria. Naurunalainen hikipinko poika tai tyttö löytää itsetuntonsa ja saa ensimmäisen pusunsa samoissa juhlissa. Kaikkea tätä epäillyt reksi joutuu nielemään kiukkunsa ja myöntämään olleensa väärässä.
Näinhän se tietenkin on.
Vierailija kirjoitti:
Opettajan työ on erityisesti nykyaikana vähintään puoliksi lastenvahdin virka.
-Puhutko nyt varhaiskasvatuksen ammattilaisista?
Tarhatätien eli "varhaiskasvatuksen ammattilaisten" virka on nykyään byrokraatin virka. Varhaiskasvatussuunnitelma toisensa jälkeen odottaa laatijaansa ja raportoijaansa. Ja kohta onkin aika mennä Eino-Kyllikin moniammatilliseen nepsypalaveriin missä taas palaa ainakin tunti. Kun laiminlyödyt lapset etenevät varhaiskasvatuslaitoksesta koulun puolelle niin ainoa mitä he osaavat on riehuminen, ja siinä onkin sitten luokanopettajalla päänvaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajan työ on erityisesti nykyaikana vähintään puoliksi lastenvahdin virka. Ja loppuosankin osalta persoona on se joka merkitsee eniten. Pätevä ihminen joka on kuluttanut 5 vuotta yliopiston penkkejä voi olla huono opettaja. Ihan puhtaasti siksi koska opettajan työssä tarvittavia avuja ei opi kirjoista kuin osittain.
Opettajankoulutusko on pelkkää kirjoista pänttäämistä? Oletkohan ihan varma?
Vierailija kirjoitti:
Opettajan työ on erityisesti nykyaikana vähintään puoliksi lastenvahdin virka.
-Puhutko nyt varhaiskasvatuksen ammattilaisista?
Se on sitä vielä yläkoulussakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan työ on erityisesti nykyaikana vähintään puoliksi lastenvahdin virka. Ja loppuosankin osalta persoona on se joka merkitsee eniten. Pätevä ihminen joka on kuluttanut 5 vuotta yliopiston penkkejä voi olla huono opettaja. Ihan puhtaasti siksi koska opettajan työssä tarvittavia avuja ei opi kirjoista kuin osittain.
Opettajankoulutusko on pelkkää kirjoista pänttäämistä? Oletkohan ihan varma?
Totta kai siellä on harjoittelua monenlaista. Yliopistolla on oma harjoittelukoulukin ihan sitä varten. Mutta tosielämä on silti tosielämää ja epäpätevällä sijaisella voi olla vuosien kokemus siitä tosielämästä.
Tarhatätien eli "varhaiskasvatuksen ammattilaisten" virka on nykyään byrokraatin virka.
-Lastenhoitajat ovat siellä kentällä, kun opettajat kirjaa.
Lapsiaines on muuttunut kuten kaikki tietää. Onneksi on myös motivoituneita ammattilaisia. :)
Vierailija kirjoitti:
Tarhatätien eli "varhaiskasvatuksen ammattilaisten" virka on nykyään byrokraatin virka.
-Lastenhoitajat ovat siellä kentällä, kun opettajat kirjaa.
Lapsiaines on muuttunut kuten kaikki tietää. Onneksi on myös motivoituneita ammattilaisia. :)
Aika rankka homma vakahoitajalle hoitaa yksinään 21 lasta sillä aikaa, kun vakaopet ovat toimistohommissa.
Entisaikaan oli ihan eri todellisuus, kun oli sekä helpommat lapset että kaksi lastenhoitajaa per yksi lastentarhanopettaja.
Epäpätevillä oli minun kouluaikana sellainen juttu, että ne tajusi nuoria jotenkin luontevasti ja samalla onnistuivat pitämään järjestystä sen ansiosta. En tiedä mikä siinä oli, mutta nimenomaan näillä oli se. Ei opetuksen laadussa mitään valittamista ollut siinäkään. Mutta toki pätevällä on omat etunsa luonnollisesti ja pitääkin olla, en sitä kiistä.