Lue keskustelun säännöt.
Kuinka paljon luotat tieteeseen?
12.11.2026 |
Vauvapalstan asukit luottavat nollalla prosentilla :D
Kommentit (58)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tieteellehän on ominaista se, että sen tiedot ja saavutukset muuttuvat sitä mukaa kuin tietotaito lisääntyy, joten aika tyhmä pitää olla, jos sellaiseen luottaa, minkä tiedetään muuttuvan ajan myötä.
No mikäs tälle on parempi vaihtoehto? Mutu ja huuhaakin muuttuu koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luottamukseni laski, kun oli jonkin aikaa itse tekemässä tiedettä ja näin sisältä päin sitä touhua. Päin persettä olevasta aineistosta ja virheellisistä tuloksista väännetään hienoa tulkintaa, ja vertaisarvioinnissa menee läpi.
Mutta olisiko sinulla joku parempi vaihtoehto tieteelliselle tiedonhankinnalle. Porukan huutoäänestys? Mutu? Tarot-kortit?
Minä olen korvannut taikavarvulla taskulaskimen. Varpu alkaa väristä oikean vastauksen päällä. Hapatusta koko elektroniikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luottamukseni laski, kun oli jonkin aikaa itse tekemässä tiedettä ja näin sisältä päin sitä touhua. Päin persettä olevasta aineistosta ja virheellisistä tuloksista väännetään hienoa tulkintaa, ja vertaisarvioinnissa menee läpi.
Mutta olisiko sinulla joku parempi vaihtoehto tieteelliselle tiedonhankinnalle. Porukan huutoäänestys? Mutu? Tarot-kortit?
Eihän tässä sitä kysytty, vaan että luotanko tieteeseen. Nykyään luotan vähemmän kuin ennen. Ei se niin mene, että luottaa joko 100- tai 0-prosenttisesti.
Nk. Hard Sciencet ovat persutieteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi luottaisin tieteeseen, kun voin luottaa Mestariin. Kiitos Mestari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tiede on AINOA metodi saada tietoa maailmankaikkeuden rakenteesta tai ylipäätään mistään muustakaan.
Eli joo, luotan tieteeseen enemmän kuin mihinkään muuhun.
Ei ole ainoa tapa vaan eräs tapa.
Kerro yksikin muu tapa, millä voi selvittää maailman koostuvan molekyyleistä, atomeista, elektroneista, kvarkeista jne.? Millä voi selvittää elektromagnetiikkaa, termodynamiikkaa jne.? Millä voi selvittää, miten me rakennutaan soluista ja mistä solut rakentuu ja miten solut toimii? Mitä valo on? Mitä lämpö on? Mitä sähkö on?
Mitä on ne muut tavat tieteen lisäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tieteen politisointi on estänyt rotututkimuksen. En voi siis luottaa puolueettomaan todistellisuutta tutkivaan toimintaan enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tiede on AINOA metodi saada tietoa maailmankaikkeuden rakenteesta tai ylipäätään mistään muustakaan.
Eli joo, luotan tieteeseen enemmän kuin mihinkään muuhun.
Ei ole ainoa tapa vaan eräs tapa.
Kerro yksikin muu tapa, millä voi selvittää maailman koostuvan molekyyleistä, atomeista, elektroneista, kvarkeista jne.? Millä voi selvittää elektromagnetiikkaa, termodynamiikkaa jne.? Millä voi selvittää, miten me rakennutaan soluista ja mistä solut rakentuu ja miten solut toimii? Mitä valo on? Mitä lämpö on? Mitä sähkö on?
Mitä on ne muut tavat tieteen lisäksi?
Tuollaisten asioiden selvittämiseen se onkin hyvä tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tiede on AINOA metodi saada tietoa maailmankaikkeuden rakenteesta tai ylipäätään mistään muustakaan.
Eli joo, luotan tieteeseen enemmän kuin mihinkään muuhun.
Ei ole ainoa tapa vaan eräs tapa.
Kerro yksikin muu tapa, millä voi selvittää maailman koostuvan molekyyleistä, atomeista, elektroneista, kvarkeista jne.? Millä voi selvittää elektromagnetiikkaa, termodynamiikkaa jne.? Millä voi selvittää, miten me rakennutaan soluista ja mistä solut rakentuu ja miten solut toimii? Mitä valo on? Mitä lämpö on? Mitä sähkö on?
Mitä on ne muut tavat tieteen lisäksi?
Tuollaisten asioiden selvittämiseen se onkin hyvä tapa.
Ainoa tapa, yhäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tiede on AINOA metodi saada tietoa maailmankaikkeuden rakenteesta tai ylipäätään mistään muustakaan.
Eli joo, luotan tieteeseen enemmän kuin mihinkään muuhun.
Ei ole ainoa tapa vaan eräs tapa.
Kerro yksikin muu tapa, millä voi selvittää maailman koostuvan molekyyleistä, atomeista, elektroneista, kvarkeista jne.? Millä voi selvittää elektromagnetiikkaa, termodynamiikkaa jne.? Millä voi selvittää, miten me rakennutaan soluista ja mistä solut rakentuu ja miten solut toimii? Mitä valo on? Mitä lämpö on? Mitä sähkö on?
Mitä on ne muut tavat tieteen lisäksi?
Tuollaisten asioiden selvittämiseen se onkin hyvä tapa.
Ainoa tapa, yhäkin.
Tuollaisten asioiden selvittämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tiede on AINOA metodi saada tietoa maailmankaikkeuden rakenteesta tai ylipäätään mistään muustakaan.
Eli joo, luotan tieteeseen enemmän kuin mihinkään muuhun.
Ei ole ainoa tapa vaan eräs tapa.
Kerro yksikin muu tapa, millä voi selvittää maailman koostuvan molekyyleistä, atomeista, elektroneista, kvarkeista jne.? Millä voi selvittää elektromagnetiikkaa, termodynamiikkaa jne.? Millä voi selvittää, miten me rakennutaan soluista ja mistä solut rakentuu ja miten solut toimii? Mitä valo on? Mitä lämpö on? Mitä sähkö on?
Mitä on ne muut tavat tieteen lisäksi?
Tuollaisten asioiden selvittämiseen se onkin hyvä tapa.
Ainoa tapa, yhäkin.
Tuollaisten asioiden selvittämiseen.
Mistä asiasta ja millä metodilla voi muuten hankkia tietoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tiede on AINOA metodi saada tietoa maailmankaikkeuden rakenteesta tai ylipäätään mistään muustakaan.
Eli joo, luotan tieteeseen enemmän kuin mihinkään muuhun.
Ei ole ainoa tapa vaan eräs tapa.
Kerro yksikin muu tapa, millä voi selvittää maailman koostuvan molekyyleistä, atomeista, elektroneista, kvarkeista jne.? Millä voi selvittää elektromagnetiikkaa, termodynamiikkaa jne.? Millä voi selvittää, miten me rakennutaan soluista ja mistä solut rakentuu ja miten solut toimii? Mitä valo on? Mitä lämpö on? Mitä sähkö on?
Mitä on ne muut tavat tieteen lisäksi?
Tuollaisten asioiden selvittämiseen se onkin hyvä tapa.
Ainoa tapa, yhäkin.
Mistään muustan selvittämiseen on muitakin tapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En juuri luota. Paras tapa on ns. ”do you own reserch”, moni netin ”tiede” ihminen on eliitin palveluksessa…
Tottakai minä uskon oikeaan tieteeseen, jonka tulokset varmistetaan kokeilla, laskuilla ja toistettavuudella.
En usko tippaakaan pseudotieteeseen, missä sukupuolia on kymmeniä ja voi vaihdella niitä vaikka joka päivä, jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tiede on AINOA metodi saada tietoa maailmankaikkeuden rakenteesta tai ylipäätään mistään muustakaan.
Eli joo, luotan tieteeseen enemmän kuin mihinkään muuhun.
Ei ole ainoa tapa vaan eräs tapa.
Kerro yksikin muu tapa, millä voi selvittää maailman koostuvan molekyyleistä, atomeista, elektroneista, kvarkeista jne.? Millä voi selvittää elektromagnetiikkaa, termodynamiikkaa jne.? Millä voi selvittää, miten me rakennutaan soluista ja mistä solut rakentuu ja miten solut toimii? Mitä valo on? Mitä lämpö on? Mitä sähkö on?
Mitä on ne muut tavat tieteen lisäksi?
Tuollaisten asioiden selvittämiseen se onkin hyvä tapa.
Ainoa tapa, yhäkin.
Tuollaisten asioiden selvittämiseen.
Mistä asiasta ja millä metodilla voi muuten hankkia tietoa?
Sellaisista, jotka eivät kuulu tuohon. Metodin valinta riippuu asiasta.
Vierailija kirjoitti:
En juuri luota. Paras tapa on ns. ”do you own reserch”, moni netin ”tiede” ihminen on eliitin palveluksessa…
Aha. Ja mites tämän ”reserch”in sitte teet?
Vierailija kirjoitti:
Tottakai minä uskon oikeaan tieteeseen, jonka tulokset varmistetaan kokeilla, laskuilla ja toistettavuudella.
En usko tippaakaan pseudotieteeseen, missä sukupuolia on kymmeniä ja voi vaihdella niitä vaikka joka päivä, jos siltä tuntuu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toistettavuuskriisi
Toistettavuuskriisi, myös tieteen toistettavuuskriisi tai replikaatiokriisi, tarkoittaa tieteen piirissä 2010-luvun alussa syntynyttä havaintoa siitä, että monilla tieteenaloilla tehtyjä tutkimuksia on ollut vaikea toistaa tai replikoida, eli tehdä uudelleen ja saada samankaltaisia tuloksia. Tämä on johtanut siihen, että tutkimustulosten luotettavuutta on alettu epäillä niin tiedeyhteisössä kuin mediassakin.[1]
Toistettavuusongelmat ovat koskeneet joko sitä, että replikaatiotutkimuksia on monilla tieteenaloilla tehty vain hyvin vähän, tai sitä, että uudet tutkimukset eivät ole kyenneet toistamaan alkuperäistutkimuksen tuloksia. Replikaatiotutkimusten vähyys johtuu muun muassa siitä, että replikaatiotutkimusten tekoon ei ole tarjottu kannustimia, julkaisijat eivät ole kirjoittaneet niiden tuloksista, eivätkä tutkijat itsekään ole olleet niiden tekemisestä kovin kiinnostuneita. Huomattava osa alkuperäisistä tutkimustuloksista on myös toistettaessa paljastunut virheellisiksi, ja joskus jopa niiden löytämät ilmiöt olemattomiksi.[2]
Vierailija kirjoitti:
Tieteellehän on ominaista se, että sen tiedot ja saavutukset muuttuvat sitä mukaa kuin tietotaito lisääntyy, joten aika tyhmä pitää olla, jos sellaiseen luottaa, minkä tiedetään muuttuvan ajan myötä.
Asia on täysin päinvastoin. Tieteeseen luotetaan juurikin siksi, että tieteessä kaikki on kokoajan kyseenalaistettuna ja asioita tutkitaan jatkuvasti, pyrkien löytämään erilaisia näkökulmia ja yhteyksiä. Tiede on luonteeltaan kumuloituvaa ja se sisältää itseään korjaavia prosesseja. Tiedon kerääntyminen vaatii aikaa, virheitä tulee ja niitä korjataan. Juuri siksi siihen voi luottaa.
Salaliittoteorioita ja uskomuksia suoltavat gurut sitävastoin eivät korjaa näkökantojaan, eivätkä kyseenalaista käsityksiään. Heitä löytyy jokalähtöön ja tarpeeseen. Löydät varmasti omasi. Yhtenäistä heille on ympärillä kumarteleva ja ihasteleva narrien hovi, sekä rahan kahmiminen saarnojensa uskollisen seuraajajoukon avulla.
Eräs tapa joka on osoittaitunut ehdottomasti luotettavimmaksi ja sellaiseksi jonka varaan on pystytty rakentamaan vaikka koko tekninen kehitys, lääketiede, käsitys maailmankaikkeudesta ja muuta pientä.