Uusi kaveri tunkee jatkuvasti kylään. Miten kieltäytyä?
Olen vastikään tutustunut uuteen ihmiseen. Olen itse hitaasti lämpiävä ihmissuhteissa ja minulle koti on pyhä paikka. En haluaisi kutsua vieraita ihmisiä, mutta en tiedä miten kieltäytyisin kohteliaasti itsensä kylään kutsuvasti. Joudun olemaan tämän uuden tuttavan kanssa tekemisissä ja siksi olisi pysyttävä väleissä. Tähän mennessä olen kieltäytynyt. Minua harmittaa että tuttava kuitenkin kysyy taas uudestaan, vaikkapa ohi kävellessä "jospa piipahtaisimme minun luona". Miten kieltäytyä, niin ettei tarvitse selitellä?
Kommentit (94)
Kerro hänelle, että sinulla on asunnossa sitkeä ludeongelma.
Jos ihmissuhde on tuollainen, niin lopettaisin sen samantien. En ole velvollinen jakamaan kotiani ja elämääni kenenkään puolitutun kanssa eikä kenenkään kanssa tarvitse käydä kahviloissa, kävelyllä, kirjastossa tai teatterissa, jos ei halua.
En missään tapauksessa menisi hänenkään kotiinsa. Tiedä mitä voi tehdä. Sano vaan että sulle ei nyt käy, etkä tiedä koska sopii.
ei ole hyvä merkki jos tuntematon pyrkii kotiin vaikkei tunne, murtovaras tutkimassa paikkoja,juorutäti haluaa tutkia laatikot jne
mä päästän kylään kotiin vasta vuosien tuntemisen jälkeen.että voi luottaa ja ihminen tunnettu.
Oon itse huomannut ettei kiertely ja kaartelu edes vinkkaus auta näihin, suoraan vaan sanot ettet halua ketään kyläån että koti on sulle pyhä paikka ja kaipaat paljon omaa tilaa.
Miksi näissä asioissa ei voi ikinä sanoa ihan sitä totuutta:
"Ollaan vielä niin uusia tuttavuuksia, etten koe luontevaksi kutsua kotiini. Ilmoitan sitten kun on sopiva tilanne."
Tadaa. Ongelma ratkaistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi kertoa suoraan, että koti on sun henkilökohtainen tila etkä halua sinne vieraita? Hän voi sitten tulkita sen miten haluaa, mutta toisaalta kaikenlaiset epämääräiset tekosyyt ja selittelyt voivat myös herättää kummastusta, joten sama se on vain kertoa totuus.
Pelkään että hän loukkaantuu. Sillä huomasin että jo näistä muutamista kieltäytymistä loukkaantumisen merkkejä. Tuttava mieltää meidät kavereiksi ja minulle hän on vielä vieras.
Hän vitsillä kuittaili viime kerrasta että " meni kahvilassa niin paljon rahaa, kun ei voitu mennä mun luo". Tuli hieman outo olo siitä.
Ap
Ei kotiin tarvitse kutsua, jos ei halua. Voi siitä kyllä loukkaantuakin. Mutta sanoisin itse varmaan jotain tyyliin yleisellä tasolla, että en halua kutsua vieraita kotiin. Se ei tunnu yhtä loukkaavalta kuin se, että et halua juuri häntä kutsua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä asioissa ei voi ikinä sanoa ihan sitä totuutta:
"Ollaan vielä niin uusia tuttavuuksia, etten koe luontevaksi kutsua kotiini. Ilmoitan sitten kun on sopiva tilanne."
Tadaa. Ongelma ratkaistu.
On tuo aika suoraviivaisen torjuvaa. Toinen voi kokea tuttavuuden etenemisen niin eri tavalla. Tuon jälkeen se ei ehkä sitten enää myöskään etene. Jos se ei ole tarkoitus niin en sanoisi.
Vierailija kirjoitti:
Nää on näitä kavereita ketkä penkoo peilikaapit ja pyykkikorit ja roskikset.
Eikä lähde kulumallakaan. Illalla kun yrität vihjailla, että nyt olisi jo viimeistään lähdettävä, vieraasi istuu sohvalla odottamassa kun tulet suihkusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on näitä kavereita ketkä penkoo peilikaapit ja pyykkikorit ja roskikset.
Eikä lähde kulumallakaan. Illalla kun yrität vihjailla, että nyt olisi jo viimeistään lähdettävä, vieraasi istuu sohvalla odottamassa kun tulet suihkusta.
Vihjailut ei auta, pitää sanoa suoraan että nyt lähdet kun haluan olla rauhassa jos sekään ei auta niin sit soitto hätäkeskukseen että täällä on luvaton tunkeilija.
Pidä jonkun aikaa taukoa hänen tapaamisista. Jos lähdette palavereista samaan aikaan, lähde ihan eri suuntaan kun tavallisesti ja niin että et tarvitse jutella hänen kanssaan. Juttelet enemmän muutenkin muiden kanssa, että hän tajuaa että te ette ole "pari".
Pyydä muitakin ryhmästä kävelylenkeille ja kahvioihin. Sama syy.
Jos soittelee ja lähettää viestejä, vastaat vasta päivän parin viiveellä syynä omat kiireet.
Kun projekti on ohi, teet tupaa samaa paitsi et enää tapaile.
Tauon ottaminen muutenkin selvittää, oletko itse miten stresaantunut hänestä. Käsitin että alkuun oli mukavakin tuttavuus.
Kuulostaa melko raskaalta persoonalta jos ei mikään hänelle käy. Ei tykkää kävellä, kahvilassa menee liikaa rahaa eikä hänen luo voi mennä. Pidä välit minimissä äläkä kutsu kotiisi jos et kerran halua. Jos ei hänelle mikään sovi niin miksi sinullekaan pitäisi sopia?
Vierailija kirjoitti:
Täytyy tosiaan miettiä omia rajoja. Syyllistyn helposti ja pyrin miellyttämään. Tämä on ollut ongelma entisissä suhteissani, mutta kaverisuhteessa syyllisyyden kokemus kahvilan kalleudesta on uusi tunne.
Ap
No onhan se nyt totta, että kahviloissa käynti on kallista. Olen itsekin lopettanut. Ehkä joskus vielä jonkin juhlapäivän tiimoilta voisin ajatella. -Mutta varsinaiseen ongelmaan: Olin itsekin aiemmin miellyttäjä ja myötäilijä, kunnes huomasin ahdistuvani yhä enemmän tilanteista, joissa ei kertakaikkiaan vaan huvita tai ei jaksa. Myöntyminen näissä lisäsi vain kuormitusta ja opettelin uuden tavan, ei:n sanomisen. Olen ollut samanlaisessa tilanteessa entisen työkaverin kanssa, ja sanoin hänelle olevani niin väsynyt ja poikki, että tarvitsen aikaa levätä ja olla itsekseni. Kerroin myös että liika sosiaalisuus tuo nykyisin liikaa paineita, ja kaikki tapaamiset ja aikataulutukset stressaavat. Tämän sanomisen jälkeen on riittänyt kun harvakseltaan pidämme yhteyttä, ja siirrän aina ehdotettua tapaamista tyyliin "katotaan ensi kuussa tai keväämmällä uudestaan". Helpotti.
Oley nainen ja hän on mies?