Yliopisto-opiskelijat todellakin lähtevät Lapin tai Tallinnan yliopistoon, koska eivät pääse oikeisiin yliopistoihin. Mitä mieltä olette?

tunnen ainakin yhden joka on valmistunut Lapista OTM.

On nyt varatuomari, asianajaja ja tomii käräoikeuden tuomarina.

En tiedä, onko sitten noissa kaikissa toisen kastin tekijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huippukirurgi Juha Hernesniemi ei päässyt Helsinkiin, mutta opiskeli Sveitsissä tehden mittavan kansainvälisen uran. Heikompaa ainesta?

Kyllä. Rahalla saa ja kontakteilla pääsee.

Hernesniemi oli töissä saksalaisessa tehtaassa osia pakkaamassa ennen kuin haki Sveitsiin opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällähän oli kommentti, että Lapin yliopisto on aluepolitiikkaa. Sitten kun resurssit on turvattu, ei ole väliä mitä tehdään, kunhan raha kiertää maakunnan kautta.

Naurettavintahan tässä on se, että veronmaksajien varoilla ylläpidetään tätä "yliopistoa" Lapissa , jotta paikallisilla on tasaveroiset mahdollisuudet opiskella yliopistossa ja sitten suurin osa  opiskelijoista on luusereita, jotka ei eteläisimpiin yliopistoihin pääse. Sama meininki on kyllä myös Oulun ja Vaasan yliopistoilla. Hullua rahdata porukkaa väkisin pohjoisemmaksi kalliilla rahalla.

Maalaisliitto sai tämän aikaan

Nimenomaan. Kepua saamme kiittää Lapin, Vaasan, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun ja Lappeenrannan yliopistoista. Pohjanmaan kepulaiset olisivat halunneet Seinäjoelle vielä yhden ja kainuun kepulaiset Kajaaniin toisen.

Mikä on Vaasan yliopiston opiskelijoiden yleisin kotipaikkakunta? Espoo. Tämä tieto on faktaa eikä huumoria. 

Kirjoitin aikanaan 6 laudaturia. Enempää ei siihen aikaan voinut kirjoittaa. Hakeuduin kuitenkin "maaseutuyliopist oon", josta sittemmin valmistuin varsin keskinkertaisin arvosanoin. En ole koskaan halunnut johtajaksi, mutta olen saaanut työurallani tehdä varsin hyvin palkattuja asiantuntijatöitä ympäri maailmaa.

Ikinä ei ole tarvinnut hävetä asiantuntemusta noiden pääkaupunkiseudulta valmistuneiden kollegoiden rinnalla. Pikemminkin toisinpäin.

Se, missä helsinkiläisillä on selvä etu on verkostoituminen. Suomessa piirit ovat pienet, ja uralla auttaa jos tunnet jo valmiiksi opiskeluajoilta suuren osan saman alan vaikuttajista.

Uskoisin, että Oxfordista, Cambridgestä tai Ivy Leaguen kouluista valmistuneet revitään töihin huippupalkoilla samasta syystä. Joko lahjakkaita tai taustaltaan "oikeita" ihmisiä, joilla on jo valmiiksi kontaktiverkko yhteiskunnan huipulle.

Tutkimuksen puolella pääkaupunkiseudun yliopiston ja korkeakoulujen ylivoima voi olla selvempi, mutta aika harva meistä kuitenkaan tähtäsi (tai päätyi) tieteelliselle uralle. Ja yliopistot rankataan maailmalla ennen kaikkea tutkimusjulkaisujen, ei pedagogisten ansioiden perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virossa Tarton lääkiksessä on paljon vaativampi osaamistaso, kuin Suomessa missään lääkiksessä. Sieltä on moni lähtenyt maitojunalla takas kotiin, kun ei ole suoriutunut opinnoista. Opetus on international-linjalla englanniksi ja lääkisopintojen lisäksi on vielä pakolliset viron kielen opinnot. Ottakaa asioista selvää.

Tähän voisi vielä lisätä että Tarton yliopiston lääkis on vanhempi kuin Helsingin yliopiston. 

Koko Helsingin yliopistoa ei nyt ole ollutkaan kuin vasta 1800-luvulta. 

Turun akatemia perustettiin jo vuonna 1640 ja se siirrettiin Turun palon jälkeen 1827 Helsinkiin. Turun yliopisto on perustettu v. 1922.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäreiden kesken on jo selvä kahtiajako työmarkkinoilla ja arvostuksessa.

Lääkärit ovat opiskelleet Helsingin yliopistossa. Ja sitten ovat ne muualla opiskelleet lääkärit.

Voi että kun keskittyisivät nyt vain siihen lääkärin työhön, eivätkä miettisi nokkimisjärjestyksiä. Ihmekö monen lääkärin tietotaso on alhainen. Keskitytään vääriin asioihin. 

Nokkimisjärjestystä eivät mieti kuin nämä paskanjauhajat. Aina pitää löytää joku haukuttava. Mikähän tämän diagnoosin numero on?

Koska yliopisto-opetus ei ole kovinkaan käytännönläheistä, opetuksen laadulla on itseasiassa melko vähän vaikutusta miten valmistunut pärjää työelämässä. Maisterilla/diplomi-insinöörillä pitäisi olla valmiudet itsenäiseen tiedonhakuun ja ongelmanratkaisuun. Yliopiston laatu näkyy tutkimuskoulutuksessa ja yliopiston tuottaman tutkimuksen vaikuttavuudessa. Rivimaistereita pystyy tuottamaan mikä oppilaitos tahansa ja yliopistolla ylpeily vailla omia saavutuksia, on tyhjää patsastelua.

Olipas elitistinen ja turhamainen aloitus. Ihan kuin siellä etelässä olisi muka ne parhaat yliopistot hohhoijaa. 

Tallinnassa muuten kaikki pääsee Yliopistoon ja sitten opintojen edetessä ne tippuu pois jotka ei pärjää. Nerokas systeemi että testataan oikeasti käytännössä opiskelutaidot eikä jollain kertakokeella yritetä seuloa väkeä. 

Vierailija kirjoitti:

Olipas elitistinen ja turhamainen aloitus. Ihan kuin siellä etelässä olisi muka ne parhaat yliopistot hohhoijaa. 

Tallinnassa muuten kaikki pääsee Yliopistoon ja sitten opintojen edetessä ne tippuu pois jotka ei pärjää. Nerokas systeemi että testataan oikeasti käytännössä opiskelutaidot eikä jollain kertakokeella yritetä seuloa väkeä. 

Yliopistossa joutuu tekemään ihan oikeasti töitä itse pärjätäkseen ja oppiakseen. Riippumatta siitä onko luennoitsijana nobelisti vai Sodankylässä syntynyt tohtori.

Vielä pahempaa, kun rikkaat vanhemmat ostavat lukiovuodet bilettäneelle lapselleen opiskelupaikan jostain ulkomaalaisesta "yliopistosta".

Vähän samaan tapaanhan rikkaiden lapset Kiinasta lähtevät Harvardiin yms, kun eivät Kiinan parhaisiin yliopistoihin pääse. Valintojen maailma. 

Yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opiskelleena minua ärsyttää yliopistoissa mahdollisuus opiskella täysin omaan tahtiin ilman aikarajoitusta. Tyhminkin pärjää, kun saa päntätä yhtä asiaa ties kuinka pitkään. 

Ammattikorkeakoulussa tuollaiseen ei ole mahdollisuutta. Lisäksi amk:ssa opiskelu on työläämpää, koska teoriaistuskelun lisäksi on ihan käytännön laboratoriotöitä.

Näkyy kyllä sitten työelämässä, että osa yliopistosta valmistuneista on todella hitaita etenemään asioissa. Heille aikataulut ovat kauhistus ja niissä pysyminen uusi asia.

Vierailija kirjoitti:

Virolaisethan ovat jo vuosia olleet Pisa-tuloksissa suomalaisia edellä, joten laadukkaampaa opiskelija-ainesta Virosta nykyään löytyy.

Tallinnassa, kuten suurimmassa osassa muitakin maita opiskelu maksaa. Tällöin vain varakkaat ylipäätään hakevat. Suomi on poikkeuksellinen maa, kun köyhäkin voi päästä yliopistoon. Silti, myös ulkomaisissa yliopistoissa on paljon osaavia ja älykkäitä opiskelijoita, myös niitä rikkaan isän lapsia. Hyvät geenit periytyvät.

Mistä moinen halveksunta "heikommin suoriutuneita" kohtaan? Kyllähän ihmisillä on erilaisia älykkyysosamääriä. Ei ole mikään syy olla ylimielinen, jos on sattunut syntymään muita älykkäämmäksi ja päässyt opiskelemaan pk-seudulle, sillä vain murto-osa hakijoista pääsee. Hyvä, että muutkin opiskelevat jossain, eivätkä heittäydy työttömiksi, jos eivät pk-seudulle pääse. 

Virossa vironkieliset yliopistokoulutukset on maksuttomia. Englanninkieliset ym. koulutukset maksaa. Ihan voi köyhän virolaisperheen lapsi hakeutua yliopistoon.

Samoin kirjasto on umpisurkea. Ainaki  yliopiston opiskelijoille. 

Onhan se hyvä, että b-aineksellekin on omat "yliopistonsa".

Vierailija kirjoitti:

Molemmat ovat oikeita yliopistoja. Molempien lasteni lääkärikoulutuksen olemme kustantaneet Baltiassa. Molemmat toimivat laillistettuina lääkäreinä Suomessa.

Onhan noissa lääkäreissä välillä sellaisia, jotka eivät tiedä mistään mitään. Liekö ovat tällaisia, joilla ei äly ole Suomen lääkikseen riittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Virolaisethan ovat jo vuosia olleet Pisa-tuloksissa suomalaisia edellä, joten laadukkaampaa opiskelija-ainesta Virosta nykyään löytyy.

Tallinnassa, kuten suurimmassa osassa muitakin maita opiskelu maksaa. Tällöin vain varakkaat ylipäätään hakevat. Suomi on poikkeuksellinen maa, kun köyhäkin voi päästä yliopistoon. Silti, myös ulkomaisissa yliopistoissa on paljon osaavia ja älykkäitä opiskelijoita, myös niitä rikkaan isän lapsia. Hyvät geenit periytyvät.

Mistä moinen halveksunta "heikommin suoriutuneita" kohtaan? Kyllähän ihmisillä on erilaisia älykkyysosamääriä. Ei ole mikään syy olla ylimielinen, jos on sattunut syntymään muita älykkäämmäksi ja päässyt opiskelemaan pk-seudulle, sillä vain murto-osa hakijoista pääsee. Hyvä, että muutkin opiskelevat jossain, eivätkä heittäydy työttömiksi, jos eivät pk-seudulle pääse. 

Silloin oikea paikka on amis.

Vierailija kirjoitti:

Samoin kirjasto on umpisurkea. Ainaki  yliopiston opiskelijoille. 

Kirjasto kuulostaa nostalgisen ysäriltä.Vieläkö joku käyttää sellaista opiskeluun?

Vierailija kirjoitti:

Pakkohna se on mennä muualle, kun ei kaikki pariin yliopistoon mahdu. 

Kaikki suomalaiset eivät todellakaan halua muuttaa pääkaupunkiseudulle ja sen ansiosta Suomessa on tasaisesti korkeasti koulutettua väestöä eri puolilla maata. Miksi esimerkiksi kaikki opettajat pitäisi kouluttaa Helsingissä kun monet heistä hakeutuvat töihin mieluiten lähelle omaa kotikaupunkiaan ja sitä yliopistoa, josta he ovat valmistuneet maisteriksi tai tohtoriksi. Suomessa voi väitellä tohtoriksi ilman että tarvitsee käydä Jyväskylän eteläpuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat ovat oikeita yliopistoja. Molempien lasteni lääkärikoulutuksen olemme kustantaneet Baltiassa. Molemmat toimivat laillistettuina lääkäreinä Suomessa.

Onhan noissa lääkäreissä välillä sellaisia, jotka eivät tiedä mistään mitään. Liekö ovat tällaisia, joilla ei äly ole Suomen lääkikseen riittänyt.

Monilla humanisteilla on huomattavasti parempi yleissivistys ja sujuvampi kirjoitustaito kuin lääkäreillä tai diplomi-insinööreilla vaikka se ei välttämättä näy heidän palkkauksessaan.