Amislainen päihitti akateemikot! Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on kultaseppä Marko Mäkelällä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on koulutettu pitkälle, ei tarkoita sitä, että ihminen on älykäs.

Kyllä, kasvatustieteen ja humanismin puolella maisterin äo on noin 100. Ainoastaan! Mutta matematiikan, tekniikan puolen maistereilla selvästi korkeampi äo. 
Edellämainitut on keskustelukerhoja. 

Mutta akateemikko on silti eri asia kuin akateemisesti koulutettu. Akateemikkoja on vain kourallinen.

Ei älyä kouluissa jaeta!

Aina miehet on älykkäimpiä. Missä naiset? 

Ei se ole mitään älykkyyttä, että opettelee oppikirjat ulkoa. Siihen riittää hyvä muisti. Arkielämässä saattaa sitten olla täysin holhouksen alainen.

Vierailija kirjoitti:

Aina miehet on älykkäimpiä. Missä naiset? 

Naiset eivät käytä aikaansa älykkyystesteihin. On parempaakin tekemistä kuin mittailla omaa munaa tai älyä.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole mitään älykkyyttä, että opettelee oppikirjat ulkoa. Siihen riittää hyvä muisti. Arkielämässä saattaa sitten olla täysin holhouksen alainen.

Kun ulkoaopittujen kirjojen sisältökin on ideologisesti vinoutettu, niin tässä sitä ollaan. Siksi meillä on täällä tämmöistä kun kuvatun laiset henkilöt ovat päättämässä.

Ja edellinen älykkäin oli trukkikuski. Erikoista, ettei superälykäs ole hakeutunut tutkijaksi jne. Valintoja sitten. 

"Ovatkohan amislaiset todellisuudessa fiksumpia kuin akateemikot? Leonardo da Vincillä, joka on yksi kaikkien aikojen älykkäimmistä ihmisistä, ei ollut yliopistotutkintoa."

Mä opiskelin AMK:ssa ja puolet luokasta amiksia ja toinen puoli ylioppilaita. Amispohjaiset päihittivät meidät ylioppilaat kaikissa aineissa. 

Ei koulutustaso sinänsä kerro älykkyydestä vaan ehkä jopa enemmän yhteiskuntaluokasta jos jostain. Amislaisissa on varmasti helvetin älykkäitä tyyppejä. Köyhissä on älykkäitä tyyppejä. Yliopiston käyneissä on aivan tajuttoman älyttömiä tapauksia. Ajatella kun vaan kaikki ihmiset viitsisi lakata typerät lokeroinnit ja kohdata ihmiset ihmisinä, yksilöinä, eikä vain ryhmänsä edustajina ja vieläpä pelkkiin mielikuviin sokeasti uskoen.

Vierailija kirjoitti:

"Ovatkohan amislaiset todellisuudessa fiksumpia kuin akateemikot? Leonardo da Vincillä, joka on yksi kaikkien aikojen älykkäimmistä ihmisistä, ei ollut yliopistotutkintoa."

Mä opiskelin AMK:ssa ja puolet luokasta amiksia ja toinen puoli ylioppilaita. Amispohjaiset päihittivät meidät ylioppilaat kaikissa aineissa. 

Fiksuja missä? Älykkyyttä on ainakin 9 eri lajia. Esim. käsillä tekeminen ja osaaminen on yksi niistä. Liikunnallinen lahjakkuus toinen jne. 
Minusta on selkeää, että monimuotoisuudessa on typerää nostaa esim. matemaattinen älykkyys yli muiden. Empaattisuus on yksi älykkyyden laji. 

Vierailija kirjoitti:

Ei koulutustaso sinänsä kerro älykkyydestä vaan ehkä jopa enemmän yhteiskuntaluokasta jos jostain. Amislaisissa on varmasti helvetin älykkäitä tyyppejä. Köyhissä on älykkäitä tyyppejä. Yliopiston käyneissä on aivan tajuttoman älyttömiä tapauksia. Ajatella kun vaan kaikki ihmiset viitsisi lakata typerät lokeroinnit ja kohdata ihmiset ihmisinä, yksilöinä, eikä vain ryhmänsä edustajina ja vieläpä pelkkiin mielikuviin sokeasti uskoen.

Siinä mielessä yliopistotutkinto kertoo älykkyydestä, että on valmiudet ja halu oppia. Esim. mielenterveysongelmat heikentävät kognitiivisia kykyjä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina miehet on älykkäimpiä. Missä naiset? 

Naiset eivät käytä aikaansa älykkyystesteihin. On parempaakin tekemistä kuin mittailla omaa munaa tai älyä.

Nykyään nainenkin voi mitata munansa. Kiitos vihervasemmiston.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ovatkohan amislaiset todellisuudessa fiksumpia kuin akateemikot? Leonardo da Vincillä, joka on yksi kaikkien aikojen älykkäimmistä ihmisistä, ei ollut yliopistotutkintoa."

Mä opiskelin AMK:ssa ja puolet luokasta amiksia ja toinen puoli ylioppilaita. Amispohjaiset päihittivät meidät ylioppilaat kaikissa aineissa. 

Fiksuja missä? Älykkyyttä on ainakin 9 eri lajia. Esim. käsillä tekeminen ja osaaminen on yksi niistä. Liikunnallinen lahjakkuus toinen jne. 
Minusta on selkeää, että monimuotoisuudessa on typerää nostaa esim. matemaattinen älykkyys yli muiden. Empaattisuus on yksi älykkyyden laji. 

Ei ole. Moniälykkyysteoria on kumottu aikapäiviä sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koulutustaso sinänsä kerro älykkyydestä vaan ehkä jopa enemmän yhteiskuntaluokasta jos jostain. Amislaisissa on varmasti helvetin älykkäitä tyyppejä. Köyhissä on älykkäitä tyyppejä. Yliopiston käyneissä on aivan tajuttoman älyttömiä tapauksia. Ajatella kun vaan kaikki ihmiset viitsisi lakata typerät lokeroinnit ja kohdata ihmiset ihmisinä, yksilöinä, eikä vain ryhmänsä edustajina ja vieläpä pelkkiin mielikuviin sokeasti uskoen.

Siinä mielessä yliopistotutkinto kertoo älykkyydestä, että on valmiudet ja halu oppia. Esim. mielenterveysongelmat heikentävät kognitiivisia kykyjä. 

Meinaat että ammatin opiskelevalla ei ole valmiutta ja kykyä oppia? Aikamoista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on koulutettu pitkälle, ei tarkoita sitä, että ihminen on älykäs.

Kyllä, kasvatustieteen ja humanismin puolella maisterin äo on noin 100. Ainoastaan! Mutta matematiikan, tekniikan puolen maistereilla selvästi korkeampi äo. 
Edellämainitut on keskustelukerhoja. 

Jossaikin kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu jotakin tämän suuntaista. Mutta toinen kysymys on, toteutuuko tämä Suomessa. Itse opiskelin humanistista alaa, jonne pääsi noin viisi prosenttia hakijoista, ja pääsykokeissa mitattiin esimerkiksi loogista päättelyä. En tietenkään ole puolueeton, mutta välkkyä porukkaa kurssillani oli.

Samaan aikaan matematiikkaa pääsi opiskelemaan keskinkertaisilla papereilla, eikä paikkoja saatu edes täyteen. 
Varmasti vaatii älyä ja työtä saada paperit matemaattiselta alalta. Mutta lopulta valtaosa opiskelijoista päätyy opettajiksi. Eli tyhmentyvätkö he siis jotenkin matematiikkaa opiskellessaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ovatkohan amislaiset todellisuudessa fiksumpia kuin akateemikot? Leonardo da Vincillä, joka on yksi kaikkien aikojen älykkäimmistä ihmisistä, ei ollut yliopistotutkintoa."

Mä opiskelin AMK:ssa ja puolet luokasta amiksia ja toinen puoli ylioppilaita. Amispohjaiset päihittivät meidät ylioppilaat kaikissa aineissa. 

Fiksuja missä? Älykkyyttä on ainakin 9 eri lajia. Esim. käsillä tekeminen ja osaaminen on yksi niistä. Liikunnallinen lahjakkuus toinen jne. 
Minusta on selkeää, että monimuotoisuudessa on typerää nostaa esim. matemaattinen älykkyys yli muiden. Empaattisuus on yksi älykkyyden laji. 

Ei ole. Moniälykkyysteoria on kumottu aikapäiviä sitten. 

Päinvastoin. Se mielestäni vain saa enemmän jalansijaa.Tulee uusia älykkyyden lajeja esim. luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen. Eri eläinlajien erityisyys ja lajien sielunmaisemat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on koulutettu pitkälle, ei tarkoita sitä, että ihminen on älykäs.

Kyllä, kasvatustieteen ja humanismin puolella maisterin äo on noin 100. Ainoastaan! Mutta matematiikan, tekniikan puolen maistereilla selvästi korkeampi äo. 
Edellämainitut on keskustelukerhoja. 

Jossaikin kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu jotakin tämän suuntaista. Mutta toinen kysymys on, toteutuuko tämä Suomessa. Itse opiskelin humanistista alaa, jonne pääsi noin viisi prosenttia hakijoista, ja pääsykokeissa mitattiin esimerkiksi loogista päättelyä. En tietenkään ole puolueeton, mutta välkkyä porukkaa kurssillani oli.

Samaan aikaan matematiikkaa pääsi opiskelemaan keskinkertaisilla papereilla, eikä paikkoja saatu edes täyteen. 
Varmasti vaatii älyä ja työtä saada paperit matemaattiselta alalta. Mutta lopulta valtaosa opiskelijoista päätyy opettajiksi. Eli tyhmentyvätkö he siis jotenkin matematiikkaa opiskellessaan?

Matemaatikkojen keskimääräinen älykkyysosamäärä (ÄO) sijoittuu tutkimusten ja tilastojen valossa välille 130–143. Tämä tarkoittaa, että ammattimatemaatikot kuuluvat älykkyydeltään väestön ylimpään kahteen prosenttiin (ÄO yli 130) tai jopa ylimpään 0,2 prosenttiin (ÄO noin 145). Vertailun vuoksi koko väestön keskimääräinen ÄO on määritelmällisesti 100.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koulutustaso sinänsä kerro älykkyydestä vaan ehkä jopa enemmän yhteiskuntaluokasta jos jostain. Amislaisissa on varmasti helvetin älykkäitä tyyppejä. Köyhissä on älykkäitä tyyppejä. Yliopiston käyneissä on aivan tajuttoman älyttömiä tapauksia. Ajatella kun vaan kaikki ihmiset viitsisi lakata typerät lokeroinnit ja kohdata ihmiset ihmisinä, yksilöinä, eikä vain ryhmänsä edustajina ja vieläpä pelkkiin mielikuviin sokeasti uskoen.

Siinä mielessä yliopistotutkinto kertoo älykkyydestä, että on valmiudet ja halu oppia. Esim. mielenterveysongelmat heikentävät kognitiivisia kykyjä. 

Meinaat että ammatin opiskelevalla ei ole valmiutta ja kykyä oppia? Aikamoista...

Monilla on esim. mt-haasteita. Heikentää kognitiivista kykyä. Pakka ei pysy kasassa niin sanotusti. Tai neurologisia haasteita, vaikuttaa keskittymiskykyyn. Vaikka muuten olisi ns. älykäs. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ovatkohan amislaiset todellisuudessa fiksumpia kuin akateemikot? Leonardo da Vincillä, joka on yksi kaikkien aikojen älykkäimmistä ihmisistä, ei ollut yliopistotutkintoa."

Mä opiskelin AMK:ssa ja puolet luokasta amiksia ja toinen puoli ylioppilaita. Amispohjaiset päihittivät meidät ylioppilaat kaikissa aineissa. 

Fiksuja missä? Älykkyyttä on ainakin 9 eri lajia. Esim. käsillä tekeminen ja osaaminen on yksi niistä. Liikunnallinen lahjakkuus toinen jne. 
Minusta on selkeää, että monimuotoisuudessa on typerää nostaa esim. matemaattinen älykkyys yli muiden. Empaattisuus on yksi älykkyyden laji. 

Ei ole. Moniälykkyysteoria on kumottu aikapäiviä sitten. 

Päinvastoin. Se mielestäni vain saa enemmän jalansijaa.Tulee uusia älykkyyden lajeja esim. luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen. Eri eläinlajien erityisyys ja lajien sielunmaisemat. 

Ei tule muualla kuin sinun päässäsi. Se on kumottu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on koulutettu pitkälle, ei tarkoita sitä, että ihminen on älykäs.

Kyllä, kasvatustieteen ja humanismin puolella maisterin äo on noin 100. Ainoastaan! Mutta matematiikan, tekniikan puolen maistereilla selvästi korkeampi äo. 
Edellämainitut on keskustelukerhoja. 

Jossaikin kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu jotakin tämän suuntaista. Mutta toinen kysymys on, toteutuuko tämä Suomessa. Itse opiskelin humanistista alaa, jonne pääsi noin viisi prosenttia hakijoista, ja pääsykokeissa mitattiin esimerkiksi loogista päättelyä. En tietenkään ole puolueeton, mutta välkkyä porukkaa kurssillani oli.

Samaan aikaan matematiikkaa pääsi opiskelemaan keskinkertaisilla papereilla, eikä paikkoja saatu edes täyteen. 
Varmasti vaatii älyä ja työtä saada paperit matemaattiselta alalta. Mutta lopulta valtaosa opiskelijoista päätyy opettajiksi. Eli tyhmentyvätkö he siis jotenkin matematiikkaa opiskellessaan?

Vau no sulla ei ainakaan ole kovin huikeat kyvyt pohtia asioita. Ehkä sinne matikkaan ei saada paikkoja täyteen koska ei ole hakijoita koska sillä alalla on vaikea työllistyä. Varsinkaan ai aikana. Luulen ettei kovin moni nykyään opiskele myöskään esim. kanonisen oikeuden maisteriksi suomessa, johtuuko se siitä että kanonisen oikeuden maisterit ovat kautta historian olleet vajaita?