Lue keskustelun säännöt.
Amislainen päihitti akateemikot! Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on kultaseppä Marko Mäkelällä!
23.10.2026 |
Ovatkohan amislaiset todellisuudessa fiksumpia kuin akateemikot? Leonardo da Vincillä, joka on yksi kaikkien aikojen älykkäimmistä ihmisistä, ei ollut yliopistotutkintoa.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on koulutettu pitkälle, ei tarkoita sitä, että ihminen on älykäs.
Kyllä, kasvatustieteen ja humanismin puolella maisterin äo on noin 100. Ainoastaan! Mutta matematiikan, tekniikan puolen maistereilla selvästi korkeampi äo.
Edellämainitut on keskustelukerhoja.Jossaikin kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu jotakin tämän suuntaista. Mutta toinen kysymys on, toteutuuko tämä Suomessa. Itse opiskelin humanistista alaa, jonne pääsi noin viisi prosenttia hakijoista, ja pääsykokeissa mitattiin esimerkiksi loogista päättelyä. En tietenkään ole puolueeton, mutta välkkyä porukkaa kurssillani oli.
Samaan aikaan matematiikkaa pääsi opiskelemaan keskinkertaisilla papereilla, eikä paikkoja saatu edes täyteen.
Varmasti vaatii älyä ja työtä saada paperit matemaattiselta alalta. Mutta lopulta valtaosa opiskelijoista päätyy opettajiksi. Eli tyhmentyvätkö he siis jotenkin matematiikkaa opiskellessaan?Vau no sulla ei ainakaan ole kovin huikeat kyvyt pohtia asioita. Ehkä sinne matikkaan ei saada paikkoja täyteen koska ei ole hakijoita koska sillä alalla on vaikea työllistyä. Varsinkaan ai aikana. Luulen ettei kovin moni nykyään opiskele myöskään esim. kanonisen oikeuden maisteriksi suomessa, johtuuko se siitä että kanonisen oikeuden maisterit ovat kautta historian olleet vajaita?
Sinne ei haeta, koska moni kokee alan liian vaikeaksi.
Matemaatikoiden työllisyystilanne on erinomainen, ja palkatkin kohtuullisen hyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Looginen päättely ei ole ap:n vahva alue.
Myötähäpeä on kyllä ikävä tunne.
Sinä taas olet hyvin heikolla itsetunnolla varustettu. Olet hankkinut korkean koulutuksen vain paikataksesi surkeaa itsetuntoasi. Teet kaikkesi pilkataksesi matalamman koulutuksen ihmisiä, jotta saisit vahvistettua omaa paremmuuttasi. Kaikki fiksut, älykkäät ja menestyneet ammattitason koulutuksen ihmiset ovat sinulle uhka, koska se romuttaa korttitalosi, luulottelusi, että amislaiset ovat tyhmiä, että he ovat älykkyyden puuttumisen vuoksi tyytyneet ammattikoulutukseen korkeakoulutuksen sijaan. Mitä leuhkittavaa sinulle enää jää, kun amislainenkin on mensatason huippuälykäs, siitä huolimatta että on amislainen?
Minä tunnen myötähäpeää sinun kommenttisi vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ap:sta tulee kuva, että on kehitysvammaisen tasolla oleva, ja hyvin katkera ihminen.
Sinun oma möläytyksesi paljastaa oman kehitysvammaisuutesi. Ap ei vaikuta lainkaan katkeralta, vaan positiivisen yllättyneeltä.
Vierailija kirjoitti:
Siis minkälainen ihminen käy noissa testeissä ja sitten vielä kehtaa kertoa muille tuloksistaan? Hävettäisi, jos omassa lähipiirissä tuollaista tapahtuisi.
Sinä et uskaltaisi edes mennä, sillä tulos saisi maailmasi sortumaan. Häpeillen ja häntä koipien välissä ryömisit sohvan alle loppuelämäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Looginen päättely ei ole ap:n vahva alue.
Myötähäpeä on kyllä ikävä tunne.
Sinä taas olet hyvin heikolla itsetunnolla varustettu. Olet hankkinut korkean koulutuksen vain paikataksesi surkeaa itsetuntoasi. Teet kaikkesi pilkataksesi matalamman koulutuksen ihmisiä, jotta saisit vahvistettua omaa paremmuuttasi. Kaikki fiksut, älykkäät ja menestyneet ammattitason koulutuksen ihmiset ovat sinulle uhka, koska se romuttaa korttitalosi, luulottelusi, että amislaiset ovat tyhmiä, että he ovat älykkyyden puuttumisen vuoksi tyytyneet ammattikoulutukseen korkeakoulutuksen sijaan. Mitä leuhkittavaa sinulle enää jää, kun amislainenkin on mensatason huippuälykäs, siitä huolimatta että on amislainen?
Minä tunnen myötähäpeää sinun kommenttisi vuoksi.
Aiempi totesi vain saman, minkä jokainen voi aloituksesta itse päätellä. Ap ei ole kovin skarppi, kaikki eivät vain ole.
Miksi sinä keksit tuollaisia omituisia purkauksia ja haukut toista joka vain toteaa sen, mikä aloituksesta helposti tulee ilmi.
Sinä vaikutat olevan se heikolla itsetunnolla varustettu, ja vielä harvinaislaatuisen ankean oloinen tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:sta tulee kuva, että on kehitysvammaisen tasolla oleva, ja hyvin katkera ihminen.
Sinun oma möläytyksesi paljastaa oman kehitysvammaisuutesi. Ap ei vaikuta lainkaan katkeralta, vaan positiivisen yllättyneeltä.
Ap ei ole yllättynyt, vaan on jankannut samaa asiaa vuosia ylentääkseen itseään. (joku kieroutunut logiikka sillä tuohon tuntuu olevan)
Joo, ja koko maailman korkein mitattu ÄO (n. 210) on yhdysvaltalaisella portsarilla, Chris Langanilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskinpa oikeat tieteen akateemikot (max 16 nimettyä akateemikkoa kerrallaan) ovat tehneet älykkyystestejä, koska heidän näyttönsä ovat muutenkin ilmeiset.
Ikävä ettei sinulla riittänyt lahjakkuus, motivaatio ja lapsuudenkodin tuki kouluttautumiseen. Nyt joudut sitten tällaisilla liikuttavilla oljenkorsilla vakuuttelemaan kelpaamistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on koulutettu pitkälle, ei tarkoita sitä, että ihminen on älykäs.
Yliopistomaailmassa ja sieltä valmistuvissa on paljon hemmoteltuja herranterttuja, "hyvien perheiden" pinkopentuja, jotka ovat valinneet yliopiston vain välttääkseen suvun häpeän ja todistaakseen itselle ja kavereille, että on fiksu. Keskinkertaiset älynlahjat, mutta lukiossa totutulla pänttäämisellä opinnot menettelee, silti mitään loistavia opintosuorituksia koskaan. Pääasia ne maisterin paperit.
Vastaavasti ammattikoulutuksen valinnut saattaa olla nokkela ja peruskoulussa/lukiossa hyvin pärjännyt, mutta valinnut ammattikoulutuksen pelkästään alan vuoksi, johon tuntee paloa. Itsellä oli lukioaikana tällainen todella älykäs ja omaperäinen luokkakaveri, joka valitisi ammattikoulutuksen tietyn kiinnostavan alan vuoksi. Joku voi siis valita ammattikoulutuksen, vaikka rahkeet riittäisivät muuhunkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on koulutettu pitkälle, ei tarkoita sitä, että ihminen on älykäs.
Yliopistomaailmassa ja sieltä valmistuvissa on paljon hemmoteltuja herranterttuja, "hyvien perheiden" pinkopentuja, jotka ovat valinneet yliopiston vain välttääkseen suvun häpeän ja todistaakseen itselle ja kavereille, että on fiksu. Keskinkertaiset älynlahjat, mutta lukiossa totutulla pänttäämisellä opinnot menettelee, silti mitään loistavia opintosuorituksia koskaan. Pääasia ne maisterin paperit.
Vastaavasti ammattikoulutuksen valinnut saattaa olla nokkela ja peruskoulussa/lukiossa hyvin pärjännyt, mutta valinnut ammattikoulutuksen pelkästään alan vuoksi, johon tuntee paloa. Itsellä oli lukioaikana tällainen todella älykäs ja omaperäinen luokkakaveri, joka valitisi ammattikoulutuksen tietyn kiinnostavan alan vuoksi. Joku voi siis valita ammattikoulutuksen, vaikka rahkeet riittäisivät muuhunkin.
Joku toki voi.
Pitkälle kuokutetut kuitenkin ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin matalammin koulutetut.
Muutama poikkeus ei asiaa muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on koulutettu pitkälle, ei tarkoita sitä, että ihminen on älykäs.
Kyllä, kasvatustieteen ja humanismin puolella maisterin äo on noin 100. Ainoastaan! Mutta matematiikan, tekniikan puolen maistereilla selvästi korkeampi äo.
Edellämainitut on keskustelukerhoja.
Älykkyyttä on monenlaista, älykkyyttä ei ole vain loogis-matemaattinen älykkyys. Mainitset halvksien "keskustelukerhot". Ajattelu- ja päättelykyky, nopea oivalluskyky, asioiden yhteyksien tajuaminen -> nokkela, omaperäinen ja älykäs keskustelija. Tällaista keskustelijaa on miellyttävää seurata esim. TV:n keskusteluohjelmissa. Sen sijaan matemaatikon keskustelutaidot saattavat olla surkeat: ajatuksenjuoksu vaikuttaa yksioikoiselta kuin viivottimella piirretty viiva pisteestä a pisteeseen b. Ehkä loogista, mutta yksioikoista.
Vierailija kirjoitti:
Ei koulutustaso sinänsä kerro älykkyydestä vaan ehkä jopa enemmän yhteiskuntaluokasta jos jostain. Amislaisissa on varmasti helvetin älykkäitä tyyppejä. Köyhissä on älykkäitä tyyppejä. Yliopiston käyneissä on aivan tajuttoman älyttömiä tapauksia. Ajatella kun vaan kaikki ihmiset viitsisi lakata typerät lokeroinnit ja kohdata ihmiset ihmisinä, yksilöinä, eikä vain ryhmänsä edustajina ja vieläpä pelkkiin mielikuviin sokeasti uskoen.
👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on koulutettu pitkälle, ei tarkoita sitä, että ihminen on älykäs.
Kyllä, kasvatustieteen ja humanismin puolella maisterin äo on noin 100. Ainoastaan! Mutta matematiikan, tekniikan puolen maistereilla selvästi korkeampi äo.
Edellämainitut on keskustelukerhoja.Jossaikin kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu jotakin tämän suuntaista. Mutta toinen kysymys on, toteutuuko tämä Suomessa. Itse opiskelin humanistista alaa, jonne pääsi noin viisi prosenttia hakijoista, ja pääsykokeissa mitattiin esimerkiksi loogista päättelyä. En tietenkään ole puolueeton, mutta välkkyä porukkaa kurssillani oli.
Samaan aikaan matematiikkaa pääsi opiskelemaan keskinkertaisilla papereilla, eikä paikkoja saatu edes täyteen.
Varmasti vaatii älyä ja työtä saada paperit matemaattiselta alalta. Mutta lopulta valtaosa opiskelijoista päätyy opettajiksi. Eli tyhmentyvätkö he siis jotenkin matematiikkaa opiskellessaan?Matemaatikkojen keskimääräinen älykkyysosamäärä (ÄO) sijoittuu tutkimusten ja tilastojen valossa välille 130–143. Tämä tarkoittaa, että ammattimatemaatikot kuuluvat älykkyydeltään väestön ylimpään kahteen prosenttiin (ÄO yli 130) tai jopa ylimpään 0,2 prosenttiin (ÄO noin 145). Vertailun vuoksi koko väestön keskimääräinen ÄO on määritelmällisesti 100.
Nyt linkki niihin tutkimuksiin. Niin nähdään puhutaanko Harvardin vai Jyväskylän - joka siis rankattu Suomen parhaaksi yliopistoksi matematiikan alalla - opiskelijoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina miehet on älykkäimpiä. Missä naiset?
Naiset eivät käytä aikaansa älykkyystesteihin. On parempaakin tekemistä kuin mittailla omaa munaa tai älyä.
Nykyään nainenkin voi mitata munansa. Kiitos vihervasemmiston.
Nykyään matalan älykkyystason persukin voi ilmaista (möläyttää) mielipiteensä. Vieläpä julkisesti.
ÄO- testit ja tuloksella brassailu, on vain mensan tapa siirtää rahaa testattavan taskusta mensan taskuun. Siinä sen tieteellinen tausta. Koko äo- hössötys on verrattavissa mihin tahansa trendiin. Pokemonien keräilyyn, kiekkokorttien keräilyyn, you name it.
Mikä ihmeen amis?
Marko Mäkelä on suomalainen kultaseppä, joka tunnetaan työskentelystään malliseppänä Kalevala Koru Oy:llä Helsingissä.
Hän on valmistunut Lahden ammattikorkeakoulusta (1988–1992) ja saanut julkisuutta myös muun muassa voittamalla City-lehden ja Mensan vuonna 2004 järjestämän älykkyystestikilpailun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on koulutettu pitkälle, ei tarkoita sitä, että ihminen on älykäs.
Kyllä, kasvatustieteen ja humanismin puolella maisterin äo on noin 100. Ainoastaan! Mutta matematiikan, tekniikan puolen maistereilla selvästi korkeampi äo.
Edellämainitut on keskustelukerhoja.Jossaikin kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu jotakin tämän suuntaista. Mutta toinen kysymys on, toteutuuko tämä Suomessa. Itse opiskelin humanistista alaa, jonne pääsi noin viisi prosenttia hakijoista, ja pääsykokeissa mitattiin esimerkiksi loogista päättelyä. En tietenkään ole puolueeton, mutta välkkyä porukkaa kurssillani oli.
Samaan aikaan matematiikkaa pääsi opiskelemaan keskinkertaisilla papereilla, eikä paikkoja saatu edes täyteen.
Varmasti vaatii älyä ja työtä saada paperit matemaattiselta alalta. Mutta lopulta valtaosa opiskelijoista päätyy opettajiksi. Eli tyhmentyvätkö he siis jotenkin matematiikkaa opiskellessaan?Vau no sulla ei ainakaan ole kovin huikeat kyvyt pohtia asioita. Ehkä sinne matikkaan ei saada paikkoja täyteen koska ei ole hakijoita koska sillä alalla on vaikea työllistyä. Varsinkaan ai aikana. Luulen ettei kovin moni nykyään opiskele myöskään esim. kanonisen oikeuden maisteriksi suomessa, johtuuko se siitä että kanonisen oikeuden maisterit ovat kautta historian olleet vajaita?
Jos matematiikassa ei työllisty ja vastaavasti opettajana saa todennäköisesti ihan ok sisätyön ja pitkät lomat, kumman vaihtoehdon älykäs ihminen valitsee?
Ja synteettisellä mittauslukemalla on mitä arvoa? Ei yhtään mitään.
Howard Gardnerin moniälykkyysteoria on tieteellisessä mielessä kumottu ja sitä pidetään nykyään neurotieteessä ja psykologiassa niin sanottuna neuromyyttinä. Vaikka teoria on edelleen erittäin suosittu kouluissa, yritysmaailmassa ja erilaisissa itsearviointitesteissä, kokeellinen ja empiirinen tutkimus ei tue sen väitteitä.
Teorian kumoamiseen on kolme keskeistä tieteellistä syytä:
• Kyvyt eivät ole toisistaan riippumattomia: Gardner väitti, että eri älykkyyden lajit (kuten kielellinen, matemaattinen ja musikaalinen) toimivat itsenäisesti. Laajat tutkimukset, kuten Visserin ja kumppaneiden (2006) julkaisu, ovat kuitenkin osoittaneet, että kaikki nämä kyvyt korreloivat vahvasti keskenään. Tämä tukee perinteistä yleisälykkyysteoriaa (g-tekijää), jonka mukaan ihmisellä on yksi yleinen kognitiivinen kyky, joka vaikuttaa kaikilla osa-alueilla.
• Neurotieteen vastaisuus: Gardner oletti 1980-luvulla, että aivoissa on omat erilliset "moduulinsa" kullekin älykkyydelle. Nykyaikainen aivotutkimus ja kuvantaminen ovat kuitenkin osoittaneet tämän vääräksi: aivot toimivat monimutkaisina, laajasti verkottuneina kokonaisuuksina. Esimerkiksi musikaalinen suoritus aktivoi samanaikaisesti matemaattisia, kielellisiä ja motorisia aivoalueita.
• Käsitteellinen sekaannus: Kriitikot ja psykologit huomauttavat, että Gardner vain nimesi uudelleen jo tunnettuja käsitteitä, kuten lahjakkuuksia, taitoja ja persoonallisuuspiirteitä, ja alkoi kutsua niitä "älykkyydeksi". Esimerkiksi motorinen taitavuus (kehollis-kinesteettinen äly) on fyysinen lahjakkuus, ei kognitiivista älykkyyttä.
Miksi teoria elää yhä sitkeästi?
Moniälykkyysteoria sekoitetaan usein toiseen kumottuun käsitteeseen eli oppimistyyleihin (ajatus siitä, että toinen oppii vain visuaalisesti ja toinen kuulemalla). Esimerkiksi Redditin keskustelupalstoilla opettajien mielipiteet ovat jakautuneet: monet pitävät sitä vanhentuneena myyttinä, kun taas toiset näkevät sen edelleen hyvänä pedagogisena työkaluna oppilaiden yksilöllisyyden huomioimiseen.
Teorian suosio opetuksessa johtuukin sen humanistisesta viestistä: se luo lohdullisen ajatuksen siitä, että "kaikki ovat älykkäitä jollakin tavalla". Vaikka se toimii opetusta monipuolistavana ajattelumallina, biologista tai psykologista pohjaa sillä ei ole.