Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kamalimmat treffisi? Tulin juuri kävelytreffeiltä.
20.09.2026 |
Tulin juuri kävelytreffeiltä ja nyt vähän naurattaa, vaikka äsken ei naurattanut.
Sovittiin miehen kanssa nimenomaan kävelytreffit. Minä ajattelin, että kävellään rauhallisesti jossain, jutellaan ja ehkä juodaan kahvit matkan varrella. Pukeuduin siis farkkuihin ja svetariin, laitoin hiuksiin laineet ja otin termariin kahvia sekä kaksi mukia. Ihan tavalliset rennot treffit mielessä.
Mies ilmestyy paikalle kirkkaanvärisessä juoksutakissa ja juoksutrikoissa. Siinä vaiheessa näin hänen naamastaan, että hän oli ilmeisesti kuvitellut jotain aivan muuta. Oma naama valahti puolestaan siinä kohtaa, kun tajusin, että hän oli ehkä tullut paikalle juoksulenkille.
No, lähdettiin sitten kävelemään. Tai siis mies lähti kävelemään ja minä yritin pysyä perässä. Hän käveli aivan järkyttävää vauhtia, enkä pysynyt tahdissa. Meillä on sen verran pituuseroa, että hänen yksi askeleensa oli suunnilleen minun kaksi. Yritin siinä sitten jutella hengästyneenä ja kipittää vieressä.
Treffien lopuksi hän vain totesi tyyliin "heippa" ja ilmoitti, että hän haluaa vielä juosta tämän lenkin pari kertaa.
Siis anteeksi mitä? 😂
Kommentit (325)
Vierailija kirjoitti:
Voi kauhea mikä ukko! Ei ole ollut yhtään ajatusta hänellä :(
Jos treffeille mennään nii huomio pitää olla siinä ihmisessä eikä missään helvatan hölkässä saati maratonjuoksussa. Anna juosta matkoihinsa mokoman huh. Eipä oo ainakaan sinua ajatellut…
Ei vaan toisinpäin! Ap teki itsestään sekä pellen että moukan. Kannattaa jatkossa kommunikoida paremmin eikä olettaa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äijä oli laittanu trikoot ja banaanin sinne , mutta takapuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ap:n treffikaveri näytti heti, ettei hän huomioi toista ihmistä. Hänelle tärkeämpää on mennä lujaa 🤣
Ei niin huomioinutkaan vaan tärkeämpää oli tehdä testi, että onko liikunnallinen ja jaksaako juosta perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten jaksoit kiltisti kipittää ja yritit pysyä perässä? Etkö pyytänyt hidastamaan vauhtia? Etkö uskaltanut tai kehdannut sanoa mitään asiasta?
On se naisilla vaikeaa, kun ei kehdata edes pyytää kävelemään hitaampaa, vaan täytyy kipittää mukana.
Eihän tuollaista edes pidä pyytää vaan toisen pitää huomata se itse.
Ei poista sitä typeryyttä, että itse yritetään pinkoa perässä eikä jätetä juoksijaa menemään itsekseen.
Jäätkö odottamaan pahoinpitelyä, koska hei, toisenhan pitäisi tajuta, ettei väkivalta ole kivaa?
Se ei ole vika, että nainen yritti olla ystävällinen eikä lopettaa treffejä alkuunsa. Se taas on huolestuttavaa, että sinusta kävelynopeus ja väkivalta on samanarvoisia asioita.
Ei kai siinä ..mies halus jatkaa lenkillä. Ei kai se nyt miehen vika ole jos haluaa tehdä jotain muutakin kun mielyttää jotain naislasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä ..mies halus jatkaa lenkillä. Ei kai se nyt miehen vika ole jos haluaa tehdä jotain muutakin kun mielyttää jotain naislasta.
Treffeillä on perinteisesti ollut tapana esittäytyä mahdollisimman miellyttävässä valossa. Mutta mitäpä sinä sellaisesta tietäisit.
Oma kokemukseni ei ole mitään ketjun kauhutarinoihin verrattuna, mutta kiusallinen kokemus silti. Olin noin 20 v, kun baarin narikkajonossa pilkun aikaan mies tuli kysymään numeroa. Annoin sen, kuten tapanani silloin oli, ja mies soitti heti hälärin jotta saisin hänen numeronsa. Kun puhelu tuli, huomasin tallentaneeni jo aiemmin saman numeron puhelimeeni nimellä älävastaa Tuomas. :D Esitin etten huomannut mitään outoa ja luikin omille teilleni. Ei mitään muistikuvaa siitä, milloin olin antanut numeroni hänelle ekan kerran ja oliko mies aiemmin soitellut vai ei.
Suostuin treffeille seuraavalla viikolla. Ajattelin että ehkä kiinnostus herää kun tutustutaan. Treffit itsessään olivat tosi kivat; istuttiin pitkään söpössä pienessä kirjakahvilassa juttelemassa ja lähdettiin siitä jokirantaan iltakävelylle. Mies istutti meidät penkille ja pussailtiinkin vähän, vaikkei se miltään tuntunutkaan. Jokivarren valot syttyivät, ja mies melkein kyynelsilmin selitti miten se on merkki jostain suuremmasta, tästä tulee vuosisadan rakkaustarina. Kertoi miten kesällä vie minut vanhempiensa mökille viikonlopuksi, ja viimeistään siellä rakastun häneen samoin kuin hän on jo rakastunut minuun.
Minulla ei missään vaiheessa herännyt mitään tunteita miestä kohtaan, ja tiesin siinä vaiheessa ettei niin tule koskaan käymään. Treffien lopulta laitoin miehelle viestin etten halua enää tavata. Mies koitti taivutella minua vielä treffeille, kuulemma ajan kanssa sitten ihastun ja rakastun, mutta ei se ainakaan omalla kohdallani niin ole koskaan toiminut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies pyysi pizzalle, mutta lähtikin ajamaan minua mökilleen. Yritin kertoa että minulla on toinen meno treffien jälkeen ja että en halua tulla mökille. Tuntui että minut oli kidnapattu. Ajoi vain hulluna sinne mökille. Siellä sitten kerroin että lähden vaikka kävellen pois jos ei aja minua takaisin. Pääsin pois, mutta ei tullut uusia treffejä. Myöhästyin sitten siitä tapaamisestanikin.
Huh, tuo on jo pelottavaa. Olisi voinut käydä huonosti. Ei pidä mennä koskaan vieraan miehen kyytiin, pizzapaikkaan pääsee kyllä itsekin.
Treffien idea kumminkin on tutustua toiseen, eli jos sovitaan lenkistä niin oletan sen olevan tempoltaan sellainen että kävely onnistuu. Muuten tulee olo, että toinen haluaa testata kuinka urheilullinen olen, eikä minua ylipäätään kiinnosta ihmiset jotka tutustuvat toisiin jonkun kriteerilistan perusteella, eli ollaan omassa päässä päätetty mitä kumppanilta halutaan ja sitten testaillaan löytyykö ne ominaisuudet toisesta. Mielestäni parasta uusiin ihmisiin tutustumisessa on mahdollisuus laajentaa omaa mieltä, tulla haastetuksi sellaisten uusin ajatuksien ja olemassaolemisen tapojen myötä, joita ei ole ehkä osannut itse ajatella. Jokainen ihminen on mahdollisuus seikkailla, vaikkei siitä mitään suurempaa tulisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Uintitreffit on parhaat. Saa heti käsityksen treffikumppanin vartalosta."
Miten siinä onnistuu keskustelu?
Ihan hyvin kun ei sukeltele liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten jaksoit kiltisti kipittää ja yritit pysyä perässä? Etkö pyytänyt hidastamaan vauhtia? Etkö uskaltanut tai kehdannut sanoa mitään asiasta?
On se naisilla vaikeaa, kun ei kehdata edes pyytää kävelemään hitaampaa, vaan täytyy kipittää mukana.
Eihän tuollaista edes pidä pyytää vaan toisen pitää huomata se itse.
Ei poista sitä typeryyttä, että itse yritetään pinkoa perässä eikä jätetä juoksijaa menemään itsekseen.
Jäätkö odottamaan pahoinpitelyä, koska hei, toisenhan pitäisi tajuta, ettei väkivalta ole kivaa?
Se ei ole vika, että nainen yritti olla ystävällinen eikä lopettaa treffejä alkuunsa. Se taas on huolestuttavaa, että sinusta kävelynopeus ja väkivalta on samanarvoisia asioita.
Ollaan sitten eri mieltä. Ei typeryksille tarvitse olla ystävällinen.
Ihminen joka haluaa testailla ja simputtaa heti ensi treffeillä toista ihmistä, on jo väkivaltainen, vaikkakaan ei fyysisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uintitreffit on parhaat. Saa heti käsityksen treffikumppanin vartalosta.
Vaikka vartaloni on ihan kivassa kunnossa, niin en IKINÄ lähtisi millekään uintitreffeille. Saatika ko.tyypin kanssa treffeille. Koska tiedossa olisi, että haluaa vaan kytätä vartaloani. Voin esitellä sitä sitten, kun olen päättänyt onko treffikumppani kiva ja haluanko näyttäytyä hänelle..
Noh, jos treffeiksi sovitaan liikuntaa, se sitten tarkoittaa liikuntaa eikä kahvittelua farkuissa. Sellaiset treffit sovitaan puistokahveina tai metsäretkenä. Todennäköisesti mies oli pettynyt kun annoit ymmärtää olevasi liikunnallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveimmät treffit oli minun ollessani 20v. Tai no oikeastaan ne ei olleet treffit, vaan odottelin miestä kahvilan edessä ja häntä ei näkynyt ja laitoin viestiä. Vastasi kännissä ja olikin vielä edellisen illan reissulla ja pyysi liittymään seuraan pubiin x :D. No en mennyt, vaikka silloin nuorena tulikin siedettyä ties millaisia renttuja. Yritti vielä myöhemmin lämmitellä minua uudestaan, mutta ei onnistunut.
Ihme kyllä mitään karmivaa ei koskaan sattunut, vaikka lähdin nuorena ties minne tapaamaan outojakin ihmisiä. Nykyään en ikinä lähtisi.
Nyt olen ollut aviomieheni kanssa jo 15vuotta, joten tinderit yms on (onneksi :D ) kokematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uintitreffit on parhaat. Saa heti käsityksen treffikumppanin vartalosta.
Vaikka vartaloni on ihan kivassa kunnossa, niin en IKINÄ lähtisi millekään uintitreffeille. Saatika ko.tyypin kanssa treffeille. Koska tiedossa olisi, että haluaa vaan kytätä vartaloani. Voin esitellä sitä sitten, kun olen päättänyt onko treffikumppani kiva ja haluanko näyttäytyä hänelle..
Eihån ihmisiä erityisesti miehiä kiinnosta naisissa muutakuin kropan malli, ulkonåkö, ikä, pituus yms, eivät halua luoda ensin henkistä ja emotionaallista yhteyttä, mielessä vain seksi, toki pätee toistekkin päin. Siksi en itse käy treffeillä, suurinosa on vaan pinnallista ja maallista ajattelutapaa ja lätinää, ei ihme ettei pareja synny kun ei nähdä toista tasavertaisina inhimillisinä olentona jolla omat tunteet, mielipiteet ja joka on omanlaisensa yksilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies pyysi pizzalle, mutta lähtikin ajamaan minua mökilleen. Yritin kertoa että minulla on toinen meno treffien jälkeen ja että en halua tulla mökille. Tuntui että minut oli kidnapattu. Ajoi vain hulluna sinne mökille. Siellä sitten kerroin että lähden vaikka kävellen pois jos ei aja minua takaisin. Pääsin pois, mutta ei tullut uusia treffejä. Myöhästyin sitten siitä tapaamisestanikin.
Huh, tuo on jo pelottavaa. Olisi voinut käydä huonosti. Ei pidä mennä koskaan vieraan miehen kyytiin, pizzapaikkaan pääsee kyllä itsekin.
Ylipäätään jos miestä ei kiinnosta tavata julkisella paikalla vaan väkisin inttää että lähdetään ajelemaan jonnekin huitsinnevadaan voi olla sataprossaa varma ettei sitä tosiaankaan kiinnosta tutustua syvällisemmin:D
Vierailija kirjoitti:
Noh, jos treffeiksi sovitaan liikuntaa, se sitten tarkoittaa liikuntaa eikä kahvittelua farkuissa. Sellaiset treffit sovitaan puistokahveina tai metsäretkenä. Todennäköisesti mies oli pettynyt kun annoit ymmärtää olevasi liikunnallinen.
Normaaleille ihmisille kävelytreffit tarkoittavat juurikin sellaista rauhallisen tahtista paseerausta, ja jotain kahvipaussia välillä. Jotta voidaan KESKUSTELLA ja TUTUSTUA siihen toiseen. Hikiliikuntalenkille sitten toisella ajalla.
Mies ehdotti kävelyä lammen ympäri, alue on kaunis syksyisin ja lähellä asutusta joten paikka on turvallinen. Ja kyseessä on siis tasainen, suhteellisen leveä hiekkatie eikä mikään vaikea kinttupolku.
No mies sitten tuli paikalle kumisaappaat jalassa ja karmea keltainen sadeviitta yllä. Eikä satanut,ei edes luvannut sadetta. Minulla oli pitkä mekko,neuletakki ja nilkkurit. Mies möläytti hämmentyneenä että " Ai sulla ei luontovaatteita`" Mitä hiton luontovaatteita, lähellä kohisi autotie ja puolen kilometrin päässä on kerrostaloja.. Emme siis todellakaan rämpineet missään korvessa vaan kuljimme tietä,jota pääsi vaikka pyörätuolia tai kaksostenrattaita työntäen.
No siinä meni about 40 min kun rauhassa käveltiin lammen ympäri ja sen jälkeen mentiin pubiin kahville, pubiin kun oli siinä lähinnä. Hävetti kun yksi heilui keltaisessa sadeviitassaan kuin joku hemmetin supersankari! Keskustelukin oli aika väkinäistä ja pian mies lausuikin selkeän tekosyyn "täytyy lähteä ostamaan maitoa". Väkinäinen halaus,heipat eikä tosiaan nähty enää.
Alue: Aihe vapaa
Jos ihminen toimii näin, hänellä on kiire pois tilanteesta.