Kissanpentujen osittain hullun korkea luovutusikäraja
Nämä kukkahattutätien kissayhdistykset ja SEYt ottavat niin päähän. Vaikka ajatus taustalla on hyvä, toiminta menee äkkiä siihen, että kasvattajaa pidetään automaattisesti pyhimyksenä ja tulevaa omistajaa "pahiksena".
Minulla on kokemusta kolmen pentueen kasvattamisesta takavuosilta. Ero oli ilmeinen: Pienenä itsesosiaalistamani omat pennut olivat ihmisläheisyydeltään täysin toisesta maailmasta kuin muualta haetut. Silti eläinsuojelujärjestöjen asenne ostajan toiveisiin on usein pöyristyttävä. Kun aikoinaan kysyin kattienkatastrofi-yhdistykseltä leikkaamattoman kissan sukupuolta, sain vihaisen tuhahduksen: sukupuolella ei ole väliä, ostajan pitää hyväksyä mitä vain osoittaakseen olevansa valmis sitoutumaan.
No, minäpä kerron: jos sitoudun eläimeen 20 vuodeksi, haluan vaikuttaa sen sukupuoleen, väritykseen ja luonteeseen. On täysin epämotivoivaa sitoutua "mihin tahansa", kun mahdollisuus valita on olemassa. Ennen kaikkea haluan päästä rakentamaan suhdetta pentuun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta siitä kasvaa mahdollisimman ihmisrakas. Ihmisviileä pentu ei palvele ketään. Kun pennun saa 14-viikkoisena niin suurinosa ihmisläheisyydestä on JO rakennettu ja jäljelle jää tuuri, minkälainen kasvatti ihminen kissalla on ollut.
Toisin kuin julkisuudessa väitetään, luovutusikä ei ole mustavalkoinen. Mitä pidempään pentua pidetään kasvattajalla, sitä suurempi osa sen kaikkein herkästä ja ihanimmasta varhaisajasta viedään varsinaiselta omistajalta pois. Kaikki kasvattajat haluavat omia tämän ainutlaatuisen vaiheen itselleen – verhoiltiinpa se sitten vastuullisuuden taakse tai ei.
Kasvattajan halua pitää pentu itsellään ei pitäisi leimata automaattisesti pelkäksi hyvyydeksi ja vastuullisuudeksi. Tulevalla omistajalla on oikeus rakentaa suhdetta lemmikkiinsä sen parhaassa kehitysvaiheessa, varsinkin kun tarjolla on äärimmäisen vastuullinen loppuelämän koti virikkeineen ja seuraajineen. Tosin sitäpä kasvattaja ei voi tietää, mutta ei voi tietää tuleva omistajakaan miten kasvattaja kasvattaa ihmisläheisyyteen.
Toinen asia on palkkiot. Aikoinaan sain vihaisia puheluita yhdistyksiltä koska en pyytänyt pennuista mitään, kuulemma vastuuttomat ottaa kissanpentuja kun ilman saa. No pyydettiin nimellinen pieni summa sitten. Nykyisin kääntäisin asian niin että ehkäpä vastuuttomat tehtailee kissanpentuja, maatiaiskissanpentujenkin hinnat ovat pilvissä yli 50-kertaiset mitä itse pyysin aikoinaan.
Minäpä kerron mitä itse suosittelen. Älkää siruttako kissojanne, et itsekään haluaisi luonnotonta mönttiä sisällenne. Käyttäkää kattinne lääkärissä huoletta, lääkärille ei kuulu onko kissa sirutettu vai ei, hänellä on vaitolovelvollisuus olla ilmoittamatta jos sirua ei ole. Jos haluatte ihmisläheisen kissanpennun, tutustukaa viihtyykö pentu sylissä vai onko etäinen ihmisiin, jos kissanpentu on jo 14-viikkoa tai edes lähelle sitä, älkää ottako koska mitään ei ole enää tehtävissä. Kissa elää niin vanhaksi että te ansaitsette kissan joka on mahdollisimman paljon sellainen kuin toivotte, silti pitää muistaa että hänelläkin on oma persoonallinen luonteensa jota ei voi muuttaa :-)
Kommentit (75)
Juu mutta kysäseppä näiltä kissa yhdistyksiltä pärjääkö kissa. Eijeijeiiii pentua ei voi hankkia koska pentutehtailijan pitää saada nauttia koko pentuaika, jonka jälkeen on kätevä hankkiutua siitä eroon!
Sitten varsinainen omistaja joutuu omistautumaan ehdoitta kissaan 20-vuotta pelkästään velvollisuuksin, ilman että saa edes mainita, että on jotain omia toiveita tai päämääriä symbioosista lemmikin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jopas on suhteettoman iso poru parista viikosta. Eri maissa on vähän erilaisia lainsäädäntöjä. vrt. esim. Jenkeissä vasta 21 v. saa ostaa alkomaholia, meillä jo 18v. jne....
Ja pakkoko sitä kissaa on hankkia eläinsuojeluyhdistykseltä, jos on kovin tarkkoja toiveita ja kriteerejä vaikka sille väritykselle.
Kannattaa muistaa, että eläin/kissa on oma persoonansa ja arvokas omana itsenään, ei minään ihmisen jatkeena ja hyödykkeenä. Olettaisin, että eläinsuojeluyhdistyksissä tämä periaate on korostunut, ja hyvästä syystä.
Voi valtava kiitos tästä elämää suuremmasta filosofisesta valaistumisesta! Totta kai meidän pitäisi muistaa, että kissa on riippumaton entiteetti, joka opiskelee vapaa-ajallaan kvanttifysiikkaa ja maksaa itse vuokransa, eikä suinkaan ihka aito hyödyke, jonka ihminen on omilla rahoillaan hankkinut omaa virkistystään varten. Oikeaoppisessa maailmassahan ihminen toimii vain nöyränä hiekkalaatikon siivoojana eläimelle, jonka luonteella tai seurallisuudella ei saa olla mitään väliä.
Todellisuudessa kyseessä on kuitenkin maailman toimivin symbioosi. Ihminen saa kotiinsa juuri sellaisen ihmisrakkaan kumppanin kuin halusi, ja vastineeksi tämä "hyödyke" kuittaa 20 vuoden ilmaiset hotellipalvelut, täyden ylläpidon ja lämpimän pedin ilman tarvetta pyydystää hiiriä pakkasessa. Jos tämä on riistoa, ilmoittautuisin itsekin mielelläni samanlaiseksi hyödykkeeksi.
Ajatus siitä, että lemmikin ominaisuuksien toivominen tekee ihmisestä pahan, on pelkkää teennäistä moralisointia. Kun ihminen saa täsmälleen toiveitaan vastaavan lemmikin, symbioosi toimii parhaiten: kissaa rakastetaan ja siitä huolehditaan viimeisen päälle. Sitoutuminen 20 vuodeksi itselle mieluisaan eläimeen on kaikkien etu, vaikka laitosmaiset moralisoijat vaatisivatkin pelkkää pyhää marttyyriutta.
Ikävä kyllä kukaan kissa ei ole täysin sun toiveiden mukainen. Kissa käyttäytyy kuten kissa ja niillä on oma luonteensa. Eikä ne ole kuin ihmisen mieli.
Turhaan länkytä ulkonäöstä ja sukupuolesta, ettet muka niihin voisi vaikuttaa. Netistä näkee ja sieltä voi valita mikä miellyttää.
Onneksi olkoon: kiistelette raivokkaasti 14-viikon luovutusiästä, joka ei ole edes laki, vaan "kissansuojelijoiden" omaa satukirjaa.
Katsoin että näiltä järjestöiltä et saa edes emotonta orpoa alle 14-viikkoisena, koska pyhä pykälä ajaa kaiken yli. Ennen vanhaan ihmisiä, jotka pitivät pentua vain parhaat kuukaudet ja hankkiutuivat siitä eroon syksyn tullen, kutsuttiin kesäkissan pitäjiksi. Nykyään täsmälleen sama kuvio on "vastuullista suojelutyötä" ja täysin legit. Edistystä!
Yhdistys tekee päätöksen antaako sen kissan minkä haluat. Jos ovat sitä mieltä että juuri se kissa ei sovi sulle niin on otettava se minkä antavat. Tuttu meni katsomaan kissaa minkä halusivat mutta yhdistys sanoi että ei sitä heille anna koska on verkotettu eikä lasitettu parveke. Kuulemma kissa pelkää ulkomaailmaa ja pitää olla lasitus. Tarjosivat kahta muuta soveliasta mutta tuttu halusi tietynlaisen kissan väriltään sekä poikakissan, yhdistys tarjosi vaan tyttöjä.
No otti sitten torista ja ihanan kissan saikin, ja ottivat sitten kaksi koska veljekset:)
Rotukisoilla on ollut aina luovutusikä 12 viikkoa ja se on kissojen kohdalla ehdottomasti alin luovutusikä. Kotonaan pennuttavien ihmisten käyttämä 8 viikkoa on ihan liian aikaisin ja aiheuttaa kissoille pitkäaikaisia psyykkisiä ongelmia. 8 viikkoista kissan pentua ei saa vieroittaa emostaan. Kissan kehitys on erilainen kuin koirien
Kissanpennun on hyvä olla nimenoaman se 14-viikkoa oman emon kanssa, jotta se oppii kissalle elintärkeitä käyttäytymismalleja.
Jos kissanpennut luovutetaan tuota aikaisemmin, riski käyttäytymisongelmille ja aggressiolle kasvaa.
14-viikkoa on juuri oikea aika kissanpennuille, eikä niitä pitäisi sitä aikaisemmin luovuttaa. Jos ei tätä hyväksy, niin mielestäni silloin olet jo alunperin huono kissanomistaja, eikä sulla pitäisi olla kissoja lainkaan
Vierailija kirjoitti:
Yhdistys tekee päätöksen antaako sen kissan minkä haluat. Jos ovat sitä mieltä että juuri se kissa ei sovi sulle niin on otettava se minkä antavat. Tuttu meni katsomaan kissaa minkä halusivat mutta yhdistys sanoi että ei sitä heille anna koska on verkotettu eikä lasitettu parveke. Kuulemma kissa pelkää ulkomaailmaa ja pitää olla lasitus. Tarjosivat kahta muuta soveliasta mutta tuttu halusi tietynlaisen kissan väriltään sekä poikakissan, yhdistys tarjosi vaan tyttöjä.
No otti sitten torista ja ihanan kissan saikin, ja ottivat sitten kaksi koska veljekset:)
Onko sulla myynnissä kissanpentuja vai miksi hyökkäät eläinsuojeluyhdistysten kimppuun?
Meillä on huostaanotettu kissa eläinsuojeluyhdistyksestä, eikä parempaa kisulia ole olemassakaan. Se nukkuu joka yö kainalossa, tulee ovelle vastaan kun tulen töistä kotiin. Alkuun tosin oli ongelmana se, että se hätääntyi aina kun ihminen poistui sen näköyhteydestä, mutta parissa kuukaudessa meni ohi ja se alkoi luottamaan
Aloittaja kuulostaa just sellaiselta tyypiltä, joka tahtoo mahdollisimman nuoren kissanpennun omaksi leluksi ja heti kun kissa kasvaa aikuiseksi, niin se menee vaihtoon. Ja siksi raivoaa täällä, kun hänelle ei anneta sellaista todella pientä kissanpentua leluksi.
Pennulle on hyväksi mitä pidempään se saa olla syntymäkodeissaan emon ja sisarustensa kanssa sosiaalistumassa ja oppimassa kissan tavoille. Löytökissakin tottuu uuteen kotiin muutamassa viikossa. Jotkut ihmiset on kyllä omituisen itsekkäitä.
Meille tuli eläinsuojeluyhdistyksestä 2 14 viikkosta koska se oli niin paljon parempi olla lajiseuraa.
Edelleenkään 4 vuoden jälkeen niitä ei voi silittää. Hassua kun eivät pelkää mutta nyhväävät vaan keskenään. Makaavat lattialla niin että niitä pitää väistellä tai hypellä niiden yli. Istuvat tai makaavat sohvalla kosketusetäisyydellä mutta jos koskee niin lähtevät närkästyneenä pois.
Jos eläinlääkäriin tulee asiaa niin en tiedä miten ne saa ilman maailmanlopun paniikkia kiinni. Asun yksin.
Ikinä 40vuotta kissojen kanssa asuneena ole ollut näin. Ensimmäiset kissat oli villikissan pentuja, on ollut navettaan syntyneitä jne.
Mutta nämä eläinsuojeluyhdistyksessä päivänvalon nähneet-en suosittele.
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli eläinsuojeluyhdistyksestä 2 14 viikkosta koska se oli niin paljon parempi olla lajiseuraa.
Edelleenkään 4 vuoden jälkeen niitä ei voi silittää. Hassua kun eivät pelkää mutta nyhväävät vaan keskenään. Makaavat lattialla niin että niitä pitää väistellä tai hypellä niiden yli. Istuvat tai makaavat sohvalla kosketusetäisyydellä mutta jos koskee niin lähtevät närkästyneenä pois.
Jos eläinlääkäriin tulee asiaa niin en tiedä miten ne saa ilman maailmanlopun paniikkia kiinni. Asun yksin.
Ikinä 40vuotta kissojen kanssa asuneena ole ollut näin. Ensimmäiset kissat oli villikissan pentuja, on ollut navettaan syntyneitä jne.
Mutta nämä eläinsuojeluyhdistyksessä päivänvalon nähneet-en suosittele.
40-vuotta kissoja, mutta sulla ei silti sitä ymmärrystä ole ollut, että eläinsuojelun kautta ei ole mitään varmuutta millaisia persoonallisuuksia niistä kissoista muodostuu? Koska sinne on voitu luovuttaa kissoja ties millaisesta ympäristöstä.
Myös se sun oma ympäristö vaikuttaa sun kissojen käyttäytymiseen. Jos kohtelet kissoja väärin, niin ne eivät halua, että kosketat niitä.
Myöskään sulla ei ole sitä tietoa noin pitkän ajan jälkeen kissoista, että kissat ovat HYVIN erilaisia ja erilaiset persoonallisuudet.
Mä tiesin tämän jo 5-vuoden jälkeen kun omistin 3 kissaa.
Mä oon ottanut kaikki kissani vasta niiden ollessa aikuisia (3-5 vuotta) ja jokainen on tykännyt musta ja halunnut nukkua mun vieressä. Jos kissat ei tykkää susta niin sulla on selvästi luonteessa jotain vikaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli eläinsuojeluyhdistyksestä 2 14 viikkosta koska se oli niin paljon parempi olla lajiseuraa.
Edelleenkään 4 vuoden jälkeen niitä ei voi silittää. Hassua kun eivät pelkää mutta nyhväävät vaan keskenään. Makaavat lattialla niin että niitä pitää väistellä tai hypellä niiden yli. Istuvat tai makaavat sohvalla kosketusetäisyydellä mutta jos koskee niin lähtevät närkästyneenä pois.
Jos eläinlääkäriin tulee asiaa niin en tiedä miten ne saa ilman maailmanlopun paniikkia kiinni. Asun yksin.
Ikinä 40vuotta kissojen kanssa asuneena ole ollut näin. Ensimmäiset kissat oli villikissan pentuja, on ollut navettaan syntyneitä jne.
Mutta nämä eläinsuojeluyhdistyksessä päivänvalon nähneet-en suosittele.
40-vuotta kissoja, mutta sulla ei silti sitä ymmärrystä ole ollut, että eläinsuojelun kautta ei ole mitään varmuutta millaisia persoonallisuuksia niistä kissoista muodostuu? Koska sinne on voitu luovuttaa kissoja ties millaisesta ympäristöstä.
Myös se sun oma ympäristö vaikuttaa sun kissojen käyttäytymiseen. Jos kohtelet kissoja väärin, niin ne eivät halua, että kosketat niitä.
Myöskään sulla ei ole sitä tietoa noin pitkän ajan jälkeen kissoista, että kissat ovat HYVIN erilaisia ja erilaiset persoonallisuudet.
Mä tiesin tämän jo 5-vuoden jälkeen kun omistin 3 kissaa.
Tottakai ovat erilaisia. Nämä ovat syntyneet eläinsuojeluyhdistyksen hoteissa. Ei mitään mistälie löydettyjä.
Pointti on se että niillä ei ole ollut riittävää ihmiskontaktia ennen minulle tuloa.
Jos toimisin jotenkin väärin niin tuskin hengailisivat aina lähelläni.
Meillä on kolmeen pekkaan 220m2 joten jos olisin surkea ihmistekele niin en varmasti näkisi koko katteja muusta kuin kuppien tyhjenemisestä yöaikaan.
Nämä syö ihan näytillä ja kerjäävät lihan paloja kun teen ruokaa.
Leikkivät leluillaan jaloissa ja tykkäävät iltaisesta höyhenkeppi sessiosta.
Nukkuvat samassa sängyssä kuin minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ottanut kaikki kissani vasta niiden ollessa aikuisia (3-5 vuotta) ja jokainen on tykännyt musta ja halunnut nukkua mun vieressä. Jos kissat ei tykkää susta niin sulla on selvästi luonteessa jotain vikaa...
Aivan mykistävä tieteellinen läpimurto! Kannattaa ilmoittaa tästä havainnosta välittömästi Suomen Akatomialle, sillä olet juuri korvannut sadan vuoden eläinpsykologian ja eläinten käyttäytymistieteen omalla muutaman kissan otannallasi.
Eihän pennun varhaisella sosiaalistumisella, traumahistorialla, genetiikalla tai eläimen yksilöllisellä persoonalla ole tietenkään mitään tekemistä minkään kanssa. Kyse on tietysti vain siitä, että sinun kosmisen puhdas aurasi vetää eläimiä puoleensa ja kaikkien muiden aura on "luonnevikainen".
Seuraavaksi varmaan kerrot, että osaat parantaa kissojen kroonisen munuaisvian pelkällä oikealla asenteella ja silitystekniikalla.
No onko kukaan pitänytkään turkkilaisia mitenkään eläinten hyvinvointia edistävinä tai edelläkävijöinä? Tuskinpa.