Mulle tulee hyvä mieli siitä, että ihmiset epäonnistuu pyrkimyksissään

Päteekö sama sinuun eli tulee hyvä mieli kun itse epäonnistut jossakin?

Luulen, että aloittaja on Riikka Purra.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja kokemuksia asettumalla hänen asemaansa.

 

-Mun ensimmäinen reaktio olisi vain auttaa, ja järkytys että toista sattuu. taidan olla super empaattinen. Ajatus, että ensin miettisin miltä Minusta tilanne tuntuisi, tuntuu itselle vieraalta ja itsekkäältä. Toki siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, jos sitten kuitenkin auttaa. 

Olen siis väärällä tavalla empaattinen ja ajattelen väärällä tavalla, kun käyn noukkimassa sen maassa makaavan ylös? Entä ne ihmiset, jotka kävelevät ohi ja ajattelevat, ettei kuulu minulle? Valtaosa kuuluu tähän porukkaan.

Ap

Minä tulkitsisin ennemminkin, että epatiasi on ehkäpä tavallista rajatumpaa. Kyllä on empaattista kokea myötätuntoa, osata samaistua ja auttaa loukkaantunutta/sairasta hengen ja terveyden asissa, mutta sitten on taas epäempaattista olla vahingoniloinen jostain muusta asiasta. 

Myös se, että empatiaa riittää muutamille läheisille, mutta ei vieraammille, on tavallista rajoittuneempaa.

Saitko ap uusia ajatuksia tai vastauksia omiin pohdintoihisi tästä kateudesta ja vahingonilosta?

Vierailija kirjoitti:

Saitko ap uusia ajatuksia tai vastauksia omiin pohdintoihisi tästä kateudesta ja vahingonilosta?

Ei ap mitään tajua. Moni on tuonut esille, että ap:n ajatukset eivät ole terveitä, mutta ei ap vain ymmärrä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja kokemuksia asettumalla hänen asemaansa.

 

-Mun ensimmäinen reaktio olisi vain auttaa, ja järkytys että toista sattuu. taidan olla super empaattinen. Ajatus, että ensin miettisin miltä Minusta tilanne tuntuisi, tuntuu itselle vieraalta ja itsekkäältä. Toki siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, jos sitten kuitenkin auttaa. 

Olen siis väärällä tavalla empaattinen ja ajattelen väärällä tavalla, kun käyn noukkimassa sen maassa makaavan ylös? Entä ne ihmiset, jotka kävelevät ohi ja ajattelevat, ettei kuulu minulle? Valtaosa kuuluu tähän porukkaan.

Ap

Minä tulkitsisin ennemminkin, että epatiasi on ehkäpä tavallista rajatumpaa. Kyllä on empaattista kokea myötätuntoa, osata samaistua ja auttaa loukkaantunutta/sairasta hengen ja terveyden asissa, mutta sitten on taas epäempaattista olla vahingoniloinen jostain muusta asiasta. 

Myös se, että empatiaa riittää muutamille läheisille, mutta ei vieraammille, on tavallista rajoittuneempaa.

Empatiaa riittää hädässä oleville, mutta ei onnistujille. En varmaan osaa samaistua tuohon jälkimmäiseen porukkaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja kokemuksia asettumalla hänen asemaansa.

 

-Mun ensimmäinen reaktio olisi vain auttaa, ja järkytys että toista sattuu. taidan olla super empaattinen. Ajatus, että ensin miettisin miltä Minusta tilanne tuntuisi, tuntuu itselle vieraalta ja itsekkäältä. Toki siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, jos sitten kuitenkin auttaa. 

Olen siis väärällä tavalla empaattinen ja ajattelen väärällä tavalla, kun käyn noukkimassa sen maassa makaavan ylös? Entä ne ihmiset, jotka kävelevät ohi ja ajattelevat, ettei kuulu minulle? Valtaosa kuuluu tähän porukkaan.

Ap

Minä tulkitsisin ennemminkin, että epatiasi on ehkäpä tavallista rajatumpaa. Kyllä on empaattista kokea myötätuntoa, osata samaistua ja auttaa loukkaantunutta/sairasta hengen ja terveyden asissa, mutta sitten on taas epäempaattista olla vahingoniloinen jostain muusta asiasta. 

Myös se, että empatiaa riittää muutamille läheisille, mutta ei vieraammille, on tavallista rajoittuneempaa.

Empatiaa riittää hädässä oleville, mutta ei onnistujille. En varmaan osaa samaistua tuohon jälkimmäiseen porukkaan.

Ap

Ei riitä empatiaa muissa elämän vastoinkäymisissä tai ongelmiin joutuneille. Vaan päinvastoin, vahingoniloa. Näihin vastoinkäumisiin pitäisi osata samaistua senkin perusteella, kun itsekin olet kokenut epäonnistumisia ja pettymyksiä, jos ei sitten muun yleisen ymmärryksen takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja kokemuksia asettumalla hänen asemaansa.

 

-Mun ensimmäinen reaktio olisi vain auttaa, ja järkytys että toista sattuu. taidan olla super empaattinen. Ajatus, että ensin miettisin miltä Minusta tilanne tuntuisi, tuntuu itselle vieraalta ja itsekkäältä. Toki siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, jos sitten kuitenkin auttaa. 

Olen siis väärällä tavalla empaattinen ja ajattelen väärällä tavalla, kun käyn noukkimassa sen maassa makaavan ylös? Entä ne ihmiset, jotka kävelevät ohi ja ajattelevat, ettei kuulu minulle? Valtaosa kuuluu tähän porukkaan.

Ap

Minä tulkitsisin ennemminkin, että epatiasi on ehkäpä tavallista rajatumpaa. Kyllä on empaattista kokea myötätuntoa, osata samaistua ja auttaa loukkaantunutta/sairasta hengen ja terveyden asissa, mutta sitten on taas epäempaattista olla vahingoniloinen jostain muusta asiasta. 

Myös se, että empatiaa riittää muutamille läheisille, mutta ei vieraammille, on tavallista rajoittuneempaa.

Empatiaa riittää hädässä oleville, mutta ei onnistujille. En varmaan osaa samaistua tuohon jälkimmäiseen porukkaan.

Ap

Sekoitat empatian ylemmyydentuntoon, jota tunnet niitä kohtaan jotka jollaintapaa tarvitsevat sinua tai apuasi, ovathan he alapuolellasi. Empatiaa asenteesi ei ole ikinä nähnytkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä herättää paljon tunteita täysin tuntemattoman ihmisen ajatukset. Yksi jopa suuttui aloituksen johdosta.

Mistä tämä kertoo?

"Yksi jopa suuttui" :D  No aika vähän siis joihinkin muihin ketjuihin nähden. Aloitus osui hänellä varmastikin johonkin kipeään kohtaan omassa elämässään.

Onhan tuollainen pahansuopainen asenne mitä ap:llä on, aika ikävä muita kohtaan, ja näkyy monesti myös ulospäin enempi vähempi. Ikävää kohdata tällaista omassa elämässään joltakulta. Joillakinhan tällainen huomattava kateus ja vahingonilo menee vieläkin pidemmälle: ilkeilyksi, syrjimiseksi tms. Pahimmillaan puhutaan sitten väkivallasta ja muista rikoksista myös.

En mä koskaan näytä ulospäin näitä kateuden tunteita tai vahingoniloa. Onnittelen tai pahoittelen enkä missään tapauksessa ilkeile tai ilku. Sisimmässäni vaan tunnen näitä tunteita.

Ap

Sama. Pistin välit kokonaan poikki yhteen ihmiseen kun olin niin kateellinen, mutta en mä sitä hänelle ikinä näyttänyt vaan olin ja olen edelleen ihan ystävällinen kun nähdään. Ja jos joku nyt on sitä mieltä, että olipa julmaa pistää välit poikki niin tällä henkilöllä on kyllä paljonkin muuta sisältöä elämässään eikä mun puuttuminen siitä ollut mikään iso vahinko hänelle. Itse sen sijaan en nähnyt muuta vaihtoehtoa silloin.

Aika erikoista sanoa, ettei näy tai vaikuta missään, jos laittaa ihan välit poikki kateuden takia. Eikö tuo muka ole sitä syrjintää, josta mainittiin?

Mutta parempi tuolle kateuden kohteelle varmastikin noin, kuin olla myrkyllisen ihmisen piirissä. Tavallaan hyvä, että älyää edes pysyä sitten loitolla, jos ajattelee toisesta ikävästi ja toivoo epäonnea.

Sivusta: tuskin kaikki kateuden tunteita kokevat toivovat edes välttämättä epäonnea toisen elämään. Voi kokea kateutta, ja samalla toivoa toiselle myös onnea. Mutta toki ihmisiä on niin monenlaista, niitäkin jotka jostakin syystä tekevät kaikkensa aiheuttaakseen toiselle vaikeuksia. Parempi vain opetella oman tunnemaailmansa riippuvan enemmän sisäisistä tekijöistä kuin ulkoisista. Seuraavan kerran kun joku Lissu-Inkeri sanoo sulle ikävästi, ei tunnu missään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja kokemuksia asettumalla hänen asemaansa.

 

-Mun ensimmäinen reaktio olisi vain auttaa, ja järkytys että toista sattuu. taidan olla super empaattinen. Ajatus, että ensin miettisin miltä Minusta tilanne tuntuisi, tuntuu itselle vieraalta ja itsekkäältä. Toki siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, jos sitten kuitenkin auttaa. 

Olen siis väärällä tavalla empaattinen ja ajattelen väärällä tavalla, kun käyn noukkimassa sen maassa makaavan ylös? Entä ne ihmiset, jotka kävelevät ohi ja ajattelevat, ettei kuulu minulle? Valtaosa kuuluu tähän porukkaan.

Ap

Minä tulkitsisin ennemminkin, että epatiasi on ehkäpä tavallista rajatumpaa. Kyllä on empaattista kokea myötätuntoa, osata samaistua ja auttaa loukkaantunutta/sairasta hengen ja terveyden asissa, mutta sitten on taas epäempaattista olla vahingoniloinen jostain muusta asiasta. 

Myös se, että empatiaa riittää muutamille läheisille, mutta ei vieraammille, on tavallista rajoittuneempaa.

Empatiaa riittää hädässä oleville, mutta ei onnistujille. En varmaan osaa samaistua tuohon jälkimmäiseen porukkaan.

Ap

Sekoitat empatian ylemmyydentuntoon, jota tunnet niitä kohtaan jotka jollaintapaa tarvitsevat sinua tai apuasi, ovathan he alapuolellasi. Empatiaa asenteesi ei ole ikinä nähnytkään.

Ehkä ap:n tarvii tosiaan kokea, että autettava / empatian tai ehkä säälin kohde, on jotenkin alempana kuin itse? Ihan normaalia tällainen ei kyllä ole. 

Tuollainen sopisi sitten kyllä jonkinlaiseen enempi narsistisen suuntaiseen kokemus- ja ajatusmaailmaan.

Onko ap perehtynyt yhtään narsismiin, tunnistatko itsestäsi tällaisia piirteitä? Kaikki narsistiset eivät ole niitä mahtaievia ja ns. grandiooseja (kuten Trump), vaan on myös sellaisia enempi uhriutuvia myös.

Kai se on sitä että tykkää olla altavastaajan puolella. Se on mielestäni ihan normaalia. Istuvan pääministerin toilailuja on aina mukava seurata

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja kokemuksia asettumalla hänen asemaansa.

 

-Mun ensimmäinen reaktio olisi vain auttaa, ja järkytys että toista sattuu. taidan olla super empaattinen. Ajatus, että ensin miettisin miltä Minusta tilanne tuntuisi, tuntuu itselle vieraalta ja itsekkäältä. Toki siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, jos sitten kuitenkin auttaa. 

Olen siis väärällä tavalla empaattinen ja ajattelen väärällä tavalla, kun käyn noukkimassa sen maassa makaavan ylös? Entä ne ihmiset, jotka kävelevät ohi ja ajattelevat, ettei kuulu minulle? Valtaosa kuuluu tähän porukkaan.

Ap

Minä tulkitsisin ennemminkin, että epatiasi on ehkäpä tavallista rajatumpaa. Kyllä on empaattista kokea myötätuntoa, osata samaistua ja auttaa loukkaantunutta/sairasta hengen ja terveyden asissa, mutta sitten on taas epäempaattista olla vahingoniloinen jostain muusta asiasta. 

Myös se, että empatiaa riittää muutamille läheisille, mutta ei vieraammille, on tavallista rajoittuneempaa.

Empatiaa riittää hädässä oleville, mutta ei onnistujille. En varmaan osaa samaistua tuohon jälkimmäiseen porukkaan.

Ap

Sekoitat empatian ylemmyydentuntoon, jota tunnet niitä kohtaan jotka jollaintapaa tarvitsevat sinua tai apuasi, ovathan he alapuolellasi. Empatiaa asenteesi ei ole ikinä nähnytkään.

Ei. En ajattele kenenkään olevan mun alapuolella vaan miellän olevani samalla levelillä sen kadulle kaatuneen kanssa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja kokemuksia asettumalla hänen asemaansa.

 

-Mun ensimmäinen reaktio olisi vain auttaa, ja järkytys että toista sattuu. taidan olla super empaattinen. Ajatus, että ensin miettisin miltä Minusta tilanne tuntuisi, tuntuu itselle vieraalta ja itsekkäältä. Toki siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, jos sitten kuitenkin auttaa. 

Olen siis väärällä tavalla empaattinen ja ajattelen väärällä tavalla, kun käyn noukkimassa sen maassa makaavan ylös? Entä ne ihmiset, jotka kävelevät ohi ja ajattelevat, ettei kuulu minulle? Valtaosa kuuluu tähän porukkaan.

Ap

Minä tulkitsisin ennemminkin, että epatiasi on ehkäpä tavallista rajatumpaa. Kyllä on empaattista kokea myötätuntoa, osata samaistua ja auttaa loukkaantunutta/sairasta hengen ja terveyden asissa, mutta sitten on taas epäempaattista olla vahingoniloinen jostain muusta asiasta. 

Myös se, että empatiaa riittää muutamille läheisille, mutta ei vieraammille, on tavallista rajoittuneempaa.

Empatiaa riittää hädässä oleville, mutta ei onnistujille. En varmaan osaa samaistua tuohon jälkimmäiseen porukkaan.

Ap

Niin, että jos mä elämässä monia ikäviä ja pahoja asioita kokenut ihminen onnistuisin jossakin niin sekin olisi väärin. Nauttisit vain sairaassa päässäsi siitä, että saisin lisää epäonnea osakseni.

Olet sairas, siitä se kertoo.