Te, jotka olette saanet painoa pois niin mitkä ovat olleet kolme tärkeintä oivallusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen laihtunut 8kk aikana noin 1kg/kk seuraavilla elämäntapamuutoksilla:

 

Lisäsin kasviksien määrää. Tavoittelen n 30 eri kasvista viikossa. Nälkä lähtee kun syö joka ruualla reilusti kasviksia ja käyttää päivittäin marjoja, välipaloilla myös hedelmiä.

 

Lisäsin myös proteiinin määrää. Raejuustoa voi syödä minkä ruuan kanssa vain, myös linssejä voi ujuttaa moneen ruokaan eikä niitä edes huomaa kun kypsyvät.

 

Ja lisäsin myös liikuntaa. Pyrin liikkumaan viikossa vähintään 4h. Kaikki lasketaan, myös kehonhuolto, vebyttely ym.

 

Yritän myös nukkua riittävästi. Kaikki tämä rennolla asenteella. Herkuttelen joka viikko kohtuudella, olen etsinyt kevyempiä herkkuja. Luuken että pystyn näitä tapoja ylläpitää pitkään.

Miksi ruokaan pitää ujuttaa jotain, mitä ei sitten edes huomaa.

Emmä tiedä. Evoluution oikku. Monet ei syö monipuolisesti vaan epäilee ruuan terveellisyyttä. Tätä ilmenee jo lapsuudessa. Olen itse ollut aina huono syömään ja en myöskään liho, koska syön käytännössä vain leipää. Epäilen sieniä yms luonnostaan. En edes ole kokeillut huumesieniä vaikka niitä on naaman edessä tyrkytetty.

En vain usko sienten olevan hyvää tai turvallista ruokaa. 

 

Esimerkiksi linssejä voi vetää teharilla leipätaikinan sekaan. Mummo aina piilotti sieniä ja sipulia lihapullien sekaan. nykyään en syö edes lihaa. Epäilen että niissä on hormoneja tai liikaa proteiinia ja munuaiset kärsii. 

 

Monikaan ei syö normaalisti monipuolisesti, koska evoluutio on antanut meille epäilyksen erilaisia ruokia kohtaan. Ennen olisi henki mennyt jos olisi syönyt väärän sienen esimerkiksi tai papuja. Muutenin ei tiedä mille on allerginen niin parempi pysyä siinä mikä toimii ja millä on pysynyt elossa. Ihmetelen kyllä lihavia ihmisiä. Irtokarkkihyllythän on täynnä myrkkyä. Mieluumin poltan tupakan tai kannabiksen kuin ostaisin kilon myrkkyä hampailleni ja haimalleni. 

Ei lihava ole välttämättä lihonnut karkeilla.

Itse lihoin ihan vain syömällä normaalia monipuolista kotiruokaa enemmän kuin kulutin. Lisäksi alkoholin liika käyttö toi paljon turhia kaloreita.

Jätin alkoholin melkein kokonaan ja aloin syömään vähemmän kuin kulutin, niin paino tippui vuodessa 50kg.

1. Pienempi annoskoko. Syön nykyään lounaaksi hyvän salaattilautasellisen, jossa on myös proteiinia.

2. Intermittent fasting jollain omalla logiikalla. Syön harvemmin, enkä iltaisin lainkaan. Voin olla osin syömättä vkl, jos ei ole nälkä. 

Tähän liittyy sen tajuaminen, etten tällä ylipainolla kuole nälkään, kehoni ei tarvitse enempää.

3. Riittävä lepo , uni ja rentoutuminen. Huomaan mitä syön enkä syö stressaantuneita.

Mulla juuresten ja vihannesten syöminen täytti vatsan, eikä nälkäkiukku tullut missään vaiheessa. Poistin ruokavaliosta leivän, ja leikkeleet, perunat, riisin ja pastan. Kokkaustaidottomana ostin broilerijuttuja, mutta huuhtelin marinadit pois. Söin kerran päivässä ja lautasella oli tuhti annos porkkanaa, punajuurta, makrillia tomaattikastikkeessa tai broileria, raejuustoa, tuoreita vihanneksia. Kaloreita sain noin 1000 vuorokaudessa ja painoa tippui kilo viikossa. En tehnyt fyysisesti kuluttavia töitä tuona aikana.

1. Riittävä ja palauttava uni, 7-8 tuntia laadukasta unta joka yö. Yhtäjaksoista unta vähintään neljä tuntia, jotta palautumista tapahtuu. Säännöllinen unirytmi = nukkumaan samaan aikaan ja herääminen samaan aikaan.

Syö iltapala viimeistään  klo 19-20. Iltapalan pitää sisältää hiilihydraattia (ei lisättyjä sokereita), proteiinia ja hyviä rasvoja. 

Rauhoita keho ja mieli ennen nukkumaanmenoa esim. lukemalla kirjaa. Ei siis älulaitteita 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Tämä on tärkeä osa painon pudotusta ja kannattaa laittaa ensimmäisenä kuntoon.

2. Juo riittävästi 1,5-2 l/ pvä puhdasta vettä. Jätä makuvedet pois, jos olet niitä käyttänyt

3. Älä tee kertarysäyksellä isoja muutoksia tai aloita jotain " kitudieettiä minimikaloreilla esim. 1200 tai alle". Kehon ja mielen pitää saada rauhassa totutella muutoksiin. Liian radikaalit muutokset johtavat todennäköisemmin epäonnistumiseen. Aloita helpoimmasta esim. vähennä sokerin määrää. 

4. Huolehdi säännöllisestä ateriarytmistä viisi ateriaa/ päivä. Jokaisen aterian tulee sisältää proteiineja, hiilihydraatteja ja hyvänlaatuista rasvaa (öljyt, pähkinät, siemenet). Syö monipuolisesti.

5. Syö riittävästi kuituja joka päivä. Ne ovat välttämättömiä vatsantoiminnalle ja geeliytyvät kuidut sitovat mm.kolesterolia ja poistavat elimistöstä.

6. Syö päivittäin 500-800 g kasviksia, marjoja ja hedelmiä monipuolisesti joka päivä. Kasviksia kannattaa syödä kypsennettynä ja kypsentämättömänä. 

7. Lisää liikuntaa, mutta kohtuullisesti. Aloita tämäkin pienillä muutoksill. Tee myös lihastreeni 1-2 krt viikossa. Siihen ei tarvita välttämättä kuntosalia. Huolehdi myös palautumisesta ja anna kehosi levätä välillä.

8. Käy vaa'alla max 1krt/ vko. Käytä mittanauhaa, jotta näet muutokset eri kehonosissa.

9. Tee mielekkäitä asioita.

Vierailija kirjoitti:

1. Riittävä ja palauttava uni, 7-8 tuntia laadukasta unta joka yö. Yhtäjaksoista unta vähintään neljä tuntia, jotta palautumista tapahtuu. Säännöllinen unirytmi = nukkumaan samaan aikaan ja herääminen samaan aikaan.

Syö iltapala viimeistään  klo 19-20. Iltapalan pitää sisältää hiilihydraattia (ei lisättyjä sokereita), proteiinia ja hyviä rasvoja. 

Rauhoita keho ja mieli ennen nukkumaanmenoa esim. lukemalla kirjaa. Ei siis älulaitteita 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Tämä on tärkeä osa painon pudotusta ja kannattaa laittaa ensimmäisenä kuntoon.

 

2. Juo riittävästi 1,5-2 l/ pvä puhdasta vettä. Jätä makuvedet pois, jos olet niitä käyttänyt

 

3. Älä tee kertarysäyksellä isoja muutoksia tai aloita jotain " kitudieettiä minimikaloreilla esim. 1200 tai alle". Kehon ja mielen pitää saada rauhassa totutella muutoksiin. Liian radikaalit muutokset johtavat todennäköisemmin epäonnistumiseen. Aloita helpoimmasta esim. vähennä sokerin määrää. 

 

4. Huolehdi säännöllisestä ateriarytmistä viisi ateriaa/ päivä. Jokaisen aterian tulee sisältää proteiineja, hiilihydraatteja ja hyvänlaatuista rasvaa (öljyt, pähkinät, siemenet). Syö monipuolisesti.

 

5. Syö riittävästi kuituja joka päivä. Ne ovat välttämättömiä vatsantoiminnalle ja geeliytyvät kuidut sitovat mm.kolesterolia ja poistavat elimistöstä.

 

6. Syö päivittäin 500-800 g kasviksia, marjoja ja hedelmiä monipuolisesti joka päivä. Kasviksia kannattaa syödä kypsennettynä ja kypsentämättömänä. 

 

7. Lisää liikuntaa, mutta kohtuullisesti. Aloita tämäkin pienillä muutoksill. Tee myös lihastreeni 1-2 krt viikossa. Siihen ei tarvita välttämättä kuntosalia. Huolehdi myös palautumisesta ja anna kehosi levätä välillä.

 

8. Käy vaa'alla max 1krt/ vko. Käytä mittanauhaa, jotta näet muutokset eri kehonosissa.

 

9. Tee mielekkäitä asioita.

Älä suinkaan toimi näin.

"Syö vähemmän ja liiku enemmän" ei toimi kaikille. Laihtumiseen ja lihomiseen liittyy niin paljon muutakin kuin pelkkä kaloreiden laskeminen. On otettava huomioon elimistön aineenvaihdunta, hormoonit... Vaikka kohta joku länkyttää kuinka, niin minun pitää pudottaa kalorit noin tuhanteen/vrk ennenkuin laihdun. Myöskään selitys siitä, että "säästöliekki estää laihtumisen" ei pidä paikkaansa. Säästöliekin vaikutus on ehkä max. 5-10% aineenvaihdunnan hidastumiselle. Montako ylipainoista olette nähneet Afrikan nälänhädässä? Joillekin on ehdottomasti ryhdyttävä leikkauksiin tai laihdutuslääkkeille, ennenkuin laihtuminen tapahtuu. Nämä kommentit annettu ravitsemustieteiden opintojen ja academic PT:n syvällä rintaäänellä. 

Mulla juuresten ja vihannesten syöminen täytti vatsan, eikä nälkäkiukku tullut missään vaiheessa. Poistin ruokavaliosta leivän, ja leikkeleet, perunat, riisin ja pastan. Kokkaustaidottomana ostin broilerijuttuja, mutta huuhtelin marinadit pois. Söin kerran päivässä ja lautasella oli tuhti annos porkkanaa, punajuurta, makrillia tomaattikastikkeessa tai broileria, raejuustoa, tuoreita vihanneksia. Kaloreita sain noin 1000 vuorokaudessa ja painoa tippui kilo viikossa. En tehnyt fyysisesti kuluttavia töitä tuona aikana.

Miksi ostit marinoitua broileria etkä esim marinoimattomia fileitä tai ohutleikkeitä?? Sen liejun huuhtomisessa roippeista on ihan hirveä homma!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ozempic

Mitäs en jälkeen kun lääkitys loppuu, pysyykö paino alhaalla jos mittään ruokailupuutoksia ei ole tehty? Vai käykö niin että pilaa terveytensä ja on kohta lihavampi kuin koskaan ja on vielä maksanut itsensä köyhäksi?

Kyllähän Ozempic -laihdutuksessakin pitää muuttaa ruokailutapoja. Toki lääkkeen avulla se on helpompaa, koska olo on kylläinen/täysi vähemmällä ruualla ja ruokahäly päässä hiljenee. Lääke tukee laihdutuksessa, mutta ei riitä yksinään. 

Ozempic on useimmilla pysyvä lääkitys eli sitä pitää käytännössä käyttää loppuelämä jollain annostuksella. 

Ystäväni laihtui Ozembicin avulla yli 20 kg ja olisi siinä vaiheessa halunnut lopettaa kalliin (n. 100€/kk) lääkkeen käytön. Lääkäri sanoi, ettei kannata, koska on huomattu, että lääkkeen lopettamisen jälkeen kilot tulevat nopeasti takaisin ja vähän enemmäkin. Ts. lääkettä pitäisi käyttää loppuelämän ajan, jos aikoo pitää kilot poissa. Kyseessä alle 50 v. henkilö.

https://www.terveystalo.com/fi/artikkelit/totta-vai-tarua-unen-merkitys…

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vaan tasan yksi iso oivallus saanut aikaan sen, että paino on lähtenyt vihdoinkin laskusuuntaan nousun sijaan: Unohda kaikki aikaan sidotut tavoitteet! Siis kaikki nämä että 'kesään mennessä -10kg' tai 'joka viikko puoli kiloa pois'.

Tällaiset tavoitteet vain lisäävät stressiä ja epäonnistumisen tunnetta, ja saavat parhaimmassa tapauksessa aikaan jonkun haitallisen toimintamallin/kierteen ("en voi syödä tänään koska söin eilen niin paljon, sillä muuten tavoite ei täyty" jne). Nämä puolestaan lisäävät vain stressiä (= kehon kortisolimäärää), uuvuttavat ja tekevät koko elämästä ihan pakkopullaa, kunnes antaa itselleen periksi ja luovuttaa. Näin ainakin minulle käy joka kerta, ja nämä tämän tyyliset dieettiviritelmät on niin sanotusti 'niin nähty' vuosien saatossa.

Sen sijaan: panosta terveellisyyteen ja tasapainoon niin, että saat katkaistua painonnousun. Eli välillä voi herkutella, välillä syödä vähän kevyemmin ja liikkua. Etsi tasapaino, jossa keho ja mieli ei ole alituisessa stressissä ja suorittamisen kierteessä. Eli että elämässä on ihan selkeitä jaksoja, jolloin ei lasketa kaloreita ja yritetä mennä vajeella, mutta toisaalta ei myöskään ahmita kaloreita viikkotolkulla hallitsemattomasti, vaan pyritään löytämään se balanssi herkuttelun ja terveellisyyden välillä. Eli siis tavoitteena pitää nykyinen paino.

Kun ruokavalio ja paino on balanssissa, on (ainakin minulle) huomattavasti helpompaa hetkellisesti vähän keventää, keskittyä vaikka syömään vähän kevyemmin ja liikkumaan enemmän parin viikon ajan, jolloin paino nytkähtää vähän alaspäin. Tämän lyhyen ja ei liian stressaavalta tuntuvan jakson jälkeen sitten paluu siihen tasapainoon -> paino jää matalampaan lukemaan. 

Olen pudottanut tällä tavoin nyt 5kg 8kk aikana ilman ruokien punnitsemista, pitkää kalorivajetta ja kehon/mielen väsähtämistä miinuskaloreilla elämiseen. Voin huomattavasti paremmin kuin aiempien lukuisten dieettien aikana, ja tunnen onnistuneeni, sillä kilot pysyvät poissa silloinkin kun syön "normaalisti".

Aivan ihana kommentti. Yritän pyrkiä tähän samaan ilman stressiä. Painoni nousi lyhyessä ajassa reilu 10 kg. Löydettiin suolistosyöpä, se leikattiin, nyt olen voinut hyvin jo kolme vuotta enkä tarvitse enää mitään lääkkeitä. Mutta paino ei vaan laske, vaikka olen yrittänyt monenlaisia menetelmiä. Ehkä stressi suurena syynä. Mietin syömistä ja painoa lähes jatkuvasti.   N 60v

Vierailija kirjoitti:

Elämäni nopeimman laihdutuksen tein, kun vuosi sitten sairastuin Crohnin tautiin ja jouduin sen takia sisätautien osastolle 8 päiväksi. Lähti 8 kiloa painoa 8 päivässä. Kaikki tuli sukkana läpi. Ja oli niin hirveä olo muutenkin (kovia vatsakipuja ym), ettei siinä yksi nälkä paljoa tuntunut. Sairaalassa oli niin pienet annokset vieläpä. Joka päivä paino putosi käytännössä kilon. Vessassa piti käydä 10-20 kertaa päivässä, välillä vaan istuin siellä kun en jaksanut lähteä pois välillä.

Kyllähän siinä lihasmassaa lähti (harrastan bodausta). Mutta minkäs sille voi. Kuitenkin, ei siihen ihminen periaatteessa kuole vaikka olisi 8 päivää syömättä (käytänössä mitä tuossa tapahtui, koska tulehtunut suolisto ei imenyt mitään ravinteita). Ei järkevä tapa laihtua, mutta ei siihen ihminen kuolekaan. Nesteen puutteeseen kuolee

Vaikea ymmärtää miksi tällaista yläpeukutetaan, kun puhutaan kuitenkin laihduttamisesta. Ei sairaus ole mitään laihduttamista, ja täysin ravinnotta oleminen ei millään lailla tue tervettä painonpudotusta.

Kenenkään ei kannata olla päiväkausia syömättä, vaikka olisi kuinka lihava. Se ei käytännössä koskaan johda pysyvään, terveeseen painonpudotukseen.

Mä olen opetellut jo vuosien ajan syömään tasapainoisesti ja terveellisest.i Välillä on tullut retkahduksia, mutta sitten oon taas palannut takaisin tasapainoiseen syömiseen. Kannattaa uskoa se, että mitään ei opi heti, joten kaikki pikadieetit ja uskomukset kun nyt syön puoli vuotta näin niin olen sitä ja tätä. Myös päänsisäisesti joutuu käymään paljon asioita läpi. Pikkuhiljaa jokin yksi pieni juttu edes kerrallaan on jo eteenpäin. Lisäksi rehellisyys ja peiliin katsominen vaikka se epämukavaa onkin. 

Vierailija kirjoitti:

1. Riittävä ja palauttava uni, 7-8 tuntia laadukasta unta joka yö. Yhtäjaksoista unta vähintään neljä tuntia, jotta palautumista tapahtuu. Säännöllinen unirytmi = nukkumaan samaan aikaan ja herääminen samaan aikaan.

Syö iltapala viimeistään  klo 19-20. Iltapalan pitää sisältää hiilihydraattia (ei lisättyjä sokereita), proteiinia ja hyviä rasvoja. 

Rauhoita keho ja mieli ennen nukkumaanmenoa esim. lukemalla kirjaa. Ei siis älulaitteita 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Tämä on tärkeä osa painon pudotusta ja kannattaa laittaa ensimmäisenä kuntoon.

 

2. Juo riittävästi 1,5-2 l/ pvä puhdasta vettä. Jätä makuvedet pois, jos olet niitä käyttänyt

 

3. Älä tee kertarysäyksellä isoja muutoksia tai aloita jotain " kitudieettiä minimikaloreilla esim. 1200 tai alle". Kehon ja mielen pitää saada rauhassa totutella muutoksiin. Liian radikaalit muutokset johtavat todennäköisemmin epäonnistumiseen. Aloita helpoimmasta esim. vähennä sokerin määrää. 

 

4. Huolehdi säännöllisestä ateriarytmistä viisi ateriaa/ päivä. Jokaisen aterian tulee sisältää proteiineja, hiilihydraatteja ja hyvänlaatuista rasvaa (öljyt, pähkinät, siemenet). Syö monipuolisesti.

 

5. Syö riittävästi kuituja joka päivä. Ne ovat välttämättömiä vatsantoiminnalle ja geeliytyvät kuidut sitovat mm.kolesterolia ja poistavat elimistöstä.

 

6. Syö päivittäin 500-800 g kasviksia, marjoja ja hedelmiä monipuolisesti joka päivä. Kasviksia kannattaa syödä kypsennettynä ja kypsentämättömänä. 

 

7. Lisää liikuntaa, mutta kohtuullisesti. Aloita tämäkin pienillä muutoksill. Tee myös lihastreeni 1-2 krt viikossa. Siihen ei tarvita välttämättä kuntosalia. Huolehdi myös palautumisesta ja anna kehosi levätä välillä.

 

8. Käy vaa'alla max 1krt/ vko. Käytä mittanauhaa, jotta näet muutokset eri kehonosissa.

 

9. Tee mielekkäitä asioita.

Näyttää teoriassa tosi hyvältä, mutta ei käytännössä toimi. Ei laihdutukseen eikä myöskään terveyteen.

Jostain kopsattu kirjoitus ilman parempaa ymmärrystä.

Niin minun kohdallani pääsin laihdutuksen alkuun kun oivalsin totuuden siitä, että liikaa syöty ruoka lihottaa. Vuosia yritin etsiä lääkkeistä ja lääkäreiltä neuvoa ja opastusta etsien. OLIn jo varautunut taloudellisesti ulkomailla tehtävään mahalaukku operaatioon. MIeheni oli kyllä aina jankuttanut tuosta suursyömäriasenteestani. Viimeinen pisara hänelle oli viisivuotta sitten, kun paljastin suunnitelmani laihduttamiseen. Hänen mielestään on typerää tuhlata vaivalla saatuja rahojamme sellaiseen tarpeettomaan ja  kalliiseen operaatioon. Riskejä korosti nimenomaan.. 

Tapeltu oli kyllä vuosikymmen moisesta, kunnes oivalsin totuuden lihavuudestani, ei siinä perimästä ollut kyse vaan asioiden yhteys toisiinsa. Liikaa soppaa lautasella, siitä seurasi lisäpainoa keholleni jne. Melkein 30 kiloa on lähtenyt vaivattomasti viidessä vuodessa, ylpeä olen siitä.. toinen mokoma vielä niin päästään missimittoihin..

Aikoinaan laihdutin kymmeniä kiloja.

Paras oivallus oli, että se kannattaa tehdä hitaasti opettelemalla uusia ruokatapoja ja pitää tavoite kohtuullisena. Itse laihdutin kilon kuukaudessa. Ja on pysynyt poissa, koska opettelin syömään vähitellen vähemmän.

Aiemmin lukuisien pikakuurien jälkeen kilot palasivat aina kavereidensa kanssa takaisin.

Pätkäpaastolla laihduttaminen ollut niin helppoa, että se tuntuu välillä huijaamiselta! 2 vuotta takana, 30 kiloa putoillut. En edes harrasta erityisemmin liikuntaa, toki kauppareissut yms yleensä kävellen ja työmatkat kävellen/pyörällä, muuten pelkkiä kotihommia. Syön ensimmäisen aterian, reilun lounaan siinä 12-13 aikaan ja viimeisen aterian yleensä 18 mennessä. Laihdutuksen alussa söin mitä halusin ja paino putosi silti. Nykyään syön enemmän proteiini- ja rasvatietoisesti (paljon proteiinia, hyvää rasvaa, täytän vatsaa salaateilla ja hedelmillä ennen herkkujen/epäterveellisempien ruokien syömistä) ja laihdun sitäkin nopeammin. Muistakaa laihduttajat, että pelkkä rasvan sulatus ei riitä - keho tarvitsee lihaksia käyttämään glukoosia ja tämän takia myös näennäisesti hoikille voi tulla 2. tyypin diabetes.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on moni jo sanonutkin, mutta karkin (etenkin suklaan) pois jättäminen jo yksin riittää pitkälle. Itselläni paino putoaa hallitun hitaasti, mutta olen kärsivällinen. Tiedän kokemuksesta, että pikadieetit ja isot elämäntaparemontit itselläni aina jossain vaiheessa pettävät.

 

Ole siis  itsellesi armollinen ja tosiaan, kuten moni on sanonut, stressi minimiin! Se on nykyisessä maailmanmenossa vaikeaa, mutta itse yritän täyttää päiväni positiivisella sisällöllä. Vähemmän somea ja maailman uutisia niin stressikin vähenee. 

 

Viikonloppuisin sallin itselleni pienen karkkiherkuttelun. Esim pieni Fazerin suklaapatukka tai suklaakonvehti. Pääsiäisenä tuli repsahdettua, mutta en moiti siitä itseäni. Myös menkkojen aikaan minulla on kova suklaan himo, silloin sallin myös repsahtaa. Mieluummin pala suklaata kuin pilleri Buranaa. 

 

Lisäksi hypin hyppynarua 30min päivässä. Se on hauskaa ja puolen tunnin jälkeen on jo hiki. Kuntoni on noussut kohisten, veriarvot parantuneet ja vatsaoireet (närästys, ilmavaivat) vähentyneet. Sydänkään ei enää läpätä. Painonpudotuksen sijaan olenkin huomannut, että kunnon kohentuminen oli se, mitä oikeasti tarvitsin. Lihasmassan kasvaminen lisää myös painoa, mutta olen siis korvannut nyt läskiä lihaksella ja se on ok.  Mielialani on kohentunut huomattavasti, vaikka elämä kolhii monelta suunnalta. En myöskään ole sairastunut yhtä herkästi. 

 

Paino tosiaan putoaa hitaasti, noin kilon kuukaudessa. Mutta pienikin pudotus riittää ja hitaasti kun lähtee, toivottavasti tulee hitaasti jos ollenkaan takaisin. 

 

Hyppynarusta vielä sen verran, että kun aloitin sen rapakuntoisena, pystyi hyppimään vain 5min putkeen. Sitten olin ihan naatti. Kahden viikon jälkeen havahtui siihen, että 20min meni ihan leikiten. Eli tuolla treenillä kunto nousee todella nopeasti. 

Minäkin hypin narua, mutta vain kolmesti päivässä. Se on iäkkäämmälle aika rajua ja tarvitsee ainakin päivän väliä toipua, muuten voi aamulla tuntua arkuutta nilkoissa. Hypin 3x viikossa. Kahdesti 30min ja yhden kerran tunnin mittaisesti. Suosittelen kaikille, etenkin allergia-aikana jos ei pääse ulos juoksemaan siitpölyn takia. Nuorempana voi varmasti ihan huoletta hyppiä joka päivä. Hyppimisen jälkeen on hyvä venyttää noin 30s pohjeet seinää vasten. Olla kyykyssä 30s ja alaspäin katsova koira liike 45min. Lopuksi lonkankoukistajat. Olen nykyään lisänyt puolentunnin sessioon 30 min kevyen kävelyn. Tuntuisi palautuvan jalat mukavasti. Luulen kuitenkin että tuo 30 min on jo riittävästi ja voisin pilkkoa tunnin kahden päivän treeniksi. Toivottavasti jaksan hyppiä vielä viisikymppisenäkin, kun pistää musiikit korville, niin puolituntia menee siivillä. Lapsuuden ajan leikki tai harrastus innostaa vielä ikääntyneenäkin. Lapsena tuli hypittyä tuntitolkulla pihalla ja koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vaan tasan yksi iso oivallus saanut aikaan sen, että paino on lähtenyt vihdoinkin laskusuuntaan nousun sijaan: Unohda kaikki aikaan sidotut tavoitteet! Siis kaikki nämä että 'kesään mennessä -10kg' tai 'joka viikko puoli kiloa pois'.

Tällaiset tavoitteet vain lisäävät stressiä ja epäonnistumisen tunnetta, ja saavat parhaimmassa tapauksessa aikaan jonkun haitallisen toimintamallin/kierteen ("en voi syödä tänään koska söin eilen niin paljon, sillä muuten tavoite ei täyty" jne). Nämä puolestaan lisäävät vain stressiä (= kehon kortisolimäärää), uuvuttavat ja tekevät koko elämästä ihan pakkopullaa, kunnes antaa itselleen periksi ja luovuttaa. Näin ainakin minulle käy joka kerta, ja nämä tämän tyyliset dieettiviritelmät on niin sanotusti 'niin nähty' vuosien saatossa.

Sen sijaan: panosta terveellisyyteen ja tasapainoon niin, että saat katkaistua painonnousun. Eli välillä voi herkutella, välillä syödä vähän kevyemmin ja liikkua. Etsi tasapaino, jossa keho ja mieli ei ole alituisessa stressissä ja suorittamisen kierteessä. Eli että elämässä on ihan selkeitä jaksoja, jolloin ei lasketa kaloreita ja yritetä mennä vajeella, mutta toisaalta ei myöskään ahmita kaloreita viikkotolkulla hallitsemattomasti, vaan pyritään löytämään se balanssi herkuttelun ja terveellisyyden välillä. Eli siis tavoitteena pitää nykyinen paino.

Kun ruokavalio ja paino on balanssissa, on (ainakin minulle) huomattavasti helpompaa hetkellisesti vähän keventää, keskittyä vaikka syömään vähän kevyemmin ja liikkumaan enemmän parin viikon ajan, jolloin paino nytkähtää vähän alaspäin. Tämän lyhyen ja ei liian stressaavalta tuntuvan jakson jälkeen sitten paluu siihen tasapainoon -> paino jää matalampaan lukemaan. 

Olen pudottanut tällä tavoin nyt 5kg 8kk aikana ilman ruokien punnitsemista, pitkää kalorivajetta ja kehon/mielen väsähtämistä miinuskaloreilla elämiseen. Voin huomattavasti paremmin kuin aiempien lukuisten dieettien aikana, ja tunnen onnistuneeni, sillä kilot pysyvät poissa silloinkin kun syön "normaalisti".

Aivan ihana kommentti. Yritän pyrkiä tähän samaan ilman stressiä. Painoni nousi lyhyessä ajassa reilu 10 kg. Löydettiin suolistosyöpä, se leikattiin, nyt olen voinut hyvin jo kolme vuotta enkä tarvitse enää mitään lääkkeitä. Mutta paino ei vaan laske, vaikka olen yrittänyt monenlaisia menetelmiä. Ehkä stressi suurena syynä. Mietin syömistä ja painoa lähes jatkuvasti.   N 60v

Tiesitkö, että syöpä ja syöpähoidot saattavat sekoittaa elimistön pitkäksi aikaa? Yleinen linjaus on, ettei silloin kannata laihduttaa ankarasti. Pitää rauhoittaa hermostua ja saada kortisolitasoja alas. Niin kauan kuin ne ovat korkealla, ei rasva pala. 

Minä päätin, etten syö enkä juo enää mitään muiden mieliksi. Moni loukkaantui kun en syönyt kaikkea tarjolla olevaa. En syö enää kenekään seurana. Lopetan syömisen heti kun tunnen kylläisyyttä. Lopputulos on, että olen laihtunut 50 kiloa viidessä vuodessa.