Murteela

Kiusanhenki kaipaa ja tavoittelee huomiota, tietoa siitä että joku kärsii hänen käytöksensä tähden. Kannattaneeko tuosta numeroa tehdä. Hän poistuu sieltä, missä  ei huomiota saa. 

Kevättasauspäivän iltaa

Sain lopulta loppuun C-kasettien kuuntelu-urakan. Olin innokkaasti nauhoittanut 70 ja 80-luvuilla runsaasti niin poppia ja käännösiskelmiä kuin oopperoita ja muuta klassista. Huomasin, miten musiikkimakuni oli muuttunut vuosien saatossa. Jäljelle jäi vain 15 kasettia ja kaikki muut heitin pois. Homma oli osa turhien tavaroiden raivausta, jota olen harrastanut jo pitkään.

Seuraavana vuorossa on VHS-kasettien katselu ja niitä on paljon.  Onko teitä muita, jotka olette keränneet tämän sortin asioia, jotka sitten ovat kehityksen myötä jääneet käyttämättä?

Onneksi olen säästänyt laitteet, joilla pystyn käymään näitä läpi.

Lunta ei tällä hetkellä ole, mutta vielä sitä ehtii ennen kesää tulla.

Voikaa hyvin!

T. Tilo

Vaude Tilo, minkä urakan teit. Miulla on varmaan kolmisenkymmentä kasettia jäljellä. Kahtoin just Jussigaalan. Hienoa on suomalaisten leffojen ulkomaan menestys.

Tiukalla budjetilla tehhää ja onnistuttaa silti :D

Pohiskelen täs pääsiäistä varttuissa kaikenlaista.

Laitan uuvvestaa kirjotuksen jos ei sattunt kukkaa aikasempaa lukemaa. 

 -Millaisia perinteisiä tapoja ja ruokia teille tulee mieleen sieltä, missä omat juuret ovat ja nykyiseltä asuinalueelta? Tuskin myö ollaa mäkkärin ja Woltin asiakkaita.

Muistan ne suuret juhlat nuoruuvvesta, ku sukulaisii ja kyläläisii ol mahottomast syntymäpäivillä. Perheittäi ol yöpyjii, ja jokahiselle löyty nukkumapaikka. Toista se on nykyää, ku käyvvää pari tuntii ja siinä se on. 

Amaryllikset kukkiit yhä mahottomast - en pääse niistä enne pääsiäistä erroo. Ulkoikkunoille oon laittant orvokkii, esikkoo ja vaik mite monta narsissii. Kukat ovat miulle ilone asja.

Voikaa hyvi. 

T. Saiko

Mie kirjottelin jo kahest, kattoo viestit tiältä. Ei kehtoo pitkäst kiriottaa. Lapsest ast meil ol karjalapaisti, -piiraat ja perunamuussi. Mämmi tehtii pitkään ihte. Samoi ruokii vielkii, yks rove ostomämmii piisaap. Luumurahkaa teen. Joulun ja pääsiäisen. Niillä mennää. Jos sää suosii, tehhää tulet grillii ja paistettaa pihvii, broilerrii tai makkarraa, sallaattii ohhee.

Virpomisterviisii kaikil :D

Hyvää ja siunattua pääsiäistä!
Olkoon pääsiäisen sanoma meille lohdun, rauhan ja sydämen ilon lähde. Lämpimiä ajatuksia ja siunausta kirjoittajille ja lukijoille.

T. Saiko

Kauniisti kirjoitit Saiko

Minulta myös Erittäin Rauhaisaa Pääsiäistä kaikille :D

Ainakin Sofialla saattaa olla kokemusta lakaisukoneesta. Miten ja millä välineellä teidän  pihat lakaistaan? No harjata aina voi, mutta se rasittaa "vanhoja" jäseniä. 

Olen tutustunut sekä akkukäyttöisiin että ilman akkua työnnettäviin lakaisukoneisiin ja vertaillut niiden hintoja netissä ja olen ihan uupunut siitä etsimisestä. Luovuin akkukäyttöisestä vaihtoehdosta, kun sain rakennusliikkeessä testata laitteita itse erilaisilla pinnoilla, puutarhaosastolla. Käytössä niiden välillä ei ollut suurta eroa, joten päädyin edullisempaan vaihtoehtoon, Scheppachiin. Kärcher oli toinen vaihtoehto, mutta valinta ratkesi lopulta hinnan perusteella.

Meillä on paljon laatoitettua aluetta, joten lakaisulaite tuntuu tarpeelliselta, en kerrassaan jaksa harjalla enää. Sammalet poistin  viime viikolla painepesurilla laattojen välistä ja päältä - toimi oikein hyvin "lautasmallisella"osalla ja kesti monta päivää. Laatoitusten lakaisemalla siistiminen vie silti aikaa. Huomenna ajattelin aloittaa lakaisun koneella, joten jää nähtäväksi, miten laite toimii pidemmässä käytössä.

Tein lisäksi tarpeellisia hankintoja netin kautta, kun ei liikkeissä yksinkertaisesti ole tarjolla. Akkupesuharjan hankin siinä on useita eri harjoja, se on hyvä laite. Samoin, vihdoinkin ikkunalastan oikeanlaisen, joka on kylmille pinnoille tarkoitettu. Ikkunan puhdistus ja tällä lastalla kuivaaminen käy tosi helposti. 

Tässä tyytyväisenä kirjoitan. Minulle käytännölliset lisälaitteet akkukäyttöisinä ovat välttämättömyys. 

Kirjoitelkaa. 

T. Saiko

Heipat teille Murteelaiset

Kovast on hiljaist tiälä, kukkii kirjoittelloo millon tahtoo. Mie muistelin tuos Piäsiäise aikaa noita lapsuuen aikassii herkkuloit. Sen muistan, ko käytii tätil Palmusunnuntain virpomas ja palkka saatii ain vast Piäsiäise aikaa. Se sisaruksist sai isomma pääsiäismunan, joka ol vuoross virpommaa. Meit ko on monta, ni vuoroteltii. Kerra tät keksi ostaa semmoset pupun malliset suklaat ja voi mikä pettymys ol, ko ei olt mittää yllätyst sisäss.

Mämmi tehtii itse, herkkua ol. Suur homma ol ain löytää sopivii pahvilootii. Simmaa äit tek joskus jo pääsiäisen, mut vappuna ja juhannuksen viimistää. Niitä rusinoita välttelin, sima kyl maistui. Ja vappun ol ain munkkii. Ja laskiaisen.

Mukavvaa Kevvään jatkoo Teil :D

Hyvvee päivvee pitkästä aikkoo! Hilijaseks on näkkyy männy tää ketju, harmillista. Onneks ies jotkut jakssaa kirjottoo.

Pittää miunkkii kerttoo virpomistarinnoo. Myö tehttiin kreppipaperista kaunniita kukkija virpomavihtoloihin ja ties minkälaisiin liuskoja laitettiin koristeeks.  Sit uamutuimmaa palamusunnuntaina juosttii pitkin hankiaissii virpommaa. Käyttiin monessa paikassa. Jotkut ei tykänneet ollenkkaa, ku mänttii virpommaa. Palakat ol puolikkaasta omenasta markan kolikkoon.

Se ol Ihme, ku sillo lapssuusaikkaa ol hyvi ussei hankkiiset. Tänä vuona ei ollu ollenkkaa ennee lunta palamusunnuntaina. Lapselapset kävivät tänäkin vuona virpomassa tuorreeks tervveeks tulevaks vuuvveks. Sukllaamunat annoin palakaks heti.

Mie en ou ikinä tykänny mämmistä. Tänä vuona ol tarkotus tehä rahkapiirakkoo. En sit kehanu tehä. Ostin kaupasta semmosen valammiin läpyskän. Ei ollu kaksista se rahkapiirroo.

Eile ol kauhhee kylymä tuul, joka kävi luihin ja ytimmii.  Ylleesä tämmöstä kellii on vappuna.

Simakkii pittää piakkoi laittoo sipattammaa. Emmie tosin simastakkaa tykkee. Meilä on varastossa viis vuotta vanhhoo simmoo.

Haravoimmaankkii pitäs jo männä, ku nuapurin vaahterasta on tullu kauhheesti siemmennii. Jos niitä ei ois, ni en tarvviis ollenkkaa haravoijja.

Mittää en ou laittana kasvammaa, ku tuas tul semmone tappaus elämässä, että kaikki voimat män vuan päivästä päivvää selevimmiissee. Parempija aikoja ootelessa männään.

Hyvvee kevättä kaikile! 
 

En snaijaa, mistä nää heinähatut bamlaa...  

Kaik murteen kirjoittajat ei ol mittää "heinähattuja". Itse asun pääkaupunkiseuul, mut ko mie tahon yrittää säilyttää esi-issäin murtee, ni yritän eellee sit ylläpittää. Se tuop rikkaut meiän kiellee.

En miekää hoksaa, mitä stadis puhuttaa, mut hyvä tahto auttaap paljo.

Ihana on auringonpaiste. Grillikatoksessa on retro keltakukikas liina. Kannoin pöydän ja tuolit pihaan, siihen kaunis harmaasävyinen pöytäliina, ystävältä sain. Tummanharmaat tuolit. Haen huomenna kammariin pöydän toiselta ystävältä, maton toin ulos ja imuroin kammarin ennen upouutta pöytää. Alkaa olla sisustus tältä osin kohillaan. Vielä kun saataisi sadetta, että maastopalovaroitus poistuisi. Grillaus jatkuisi, avotulella. Makkaraa, broileria salaattipedillä. Ulkona maistuu ruoka.

Mukavaa kevättä, Murteelaiset.

Mukava välillä kirjoitellakin ilman murretta. Ihan vapaa päivä, eilen oltiinkin reissussa. On tosi kiva suunnitella pihahommia, monenlaista on suunnitteilla. Iso urakka on maalaus, saadaan talkooporukkaa ja hyvät telineet. Toisen mökin katto kaipaisi sammalentorjuntaa, siellä pitäisi juhannuskokkoakin jo koota. Monenlaista hommaa, ajastaan puuhataan.

Iloista kevättä kuomat

Iltaa kaikille!

Aika tuntuu karkaavan ihan huomaamatta. Niinpä herättelin Tori-kirppiskaupat henkiin hiljaisen talvitauon jälkeen. Vain vähän myytävää on, torpankukan käpyjä ja muutamia taimia. 

Erikoista on ollut se, että ostajat ovat olleet melkein kaikki miehiä, niin paikalliset kuin pitkin Suomea, Lappia myöten. Vaikka vähän luulen, että useimmiten ehkä ostokset ovat päätyneet vaimoille. On kyllä ollut osaavia miehiäkin, mikä on mukavaa. Selvästi kasviharrastus on nyt enemmän myös nuorten juttu ja hyvä niin. Oma jaksamiseni ei ole kehuttavaa, mutta jotakin vielä kasvattelen omaksi ilokseni.

Täällä on keskustelu vanhoista perinnejutuista kotona. Minulla niitä muistoja on vähän. Lähdin pois kotoa 12-vuotiaana kouluun ja sen jälkeen pitkin Suomea. En ole juurtunut mihinkään vaan olen aina kotiutunut sinne, mihin olen asettunut. Sitä kuvaa hyvin se, että matkoillakin nukuin hyvin eka yöstä alkaen, kun vain tyyny oli siedettävä. Pahinta olivat ranskalainen "makkara" ja jossakin maassa1 jousitettu laitos.

Tämä nyt meni jutusteluksi, mutta maailmanmenosta ei huvita kirjoittaa. Siitä tulee tietoa joka tuutista ihan riittävästi. 

Nautitaan hyvistä säistä. Näin punakylkirastaan pihapuussa tänään.

T. Tilo