Millaiset asiat ovat erityisen keskiluokkaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa kyllä yliarvioidaan keskiluokkaa oikein olen takaa. Kuvaukset kuulostavat joltain vanhan rahan stereotypioilta. Yläluokka on asia erikseen.

Eihän. Keskiluokka on just tuollaista keskikuivaa porukkaa 😁

Yläluokkaahan meillä ei edes ole.

Ketjun mukaan keskiluokka on sivistynyttä, tyylitietoista, rahaa ei haluta näyttää koska se on itsestäänselvyys.
Ei vastaa minun havaintojani. Ylemmässä keskiluokassakin on ihan tyypillistä, että puhutaan autojen vimpaimista ja ostetaan kalusteet IKEAsta pl. Lokki-valaisin. Isännällä on kirjastohuoneen sijaan harrastushuoneessa pleikkari, ja lomalla käydään etelän aurinkorannalla. 

Riippuu varmaan ihan piireistä ja siitä, miten sinne ylempään keskiluokkaan on päätynyt. Oma perhe on juuriltaan vanhaa rahaa ja sivistyneistöä, ja ylempään keskiluokkaan on tavallaan pudottu jostain korkeammalta. Lapsesta asti perinteet, käytöstavat ja sivistys olivat itsestäänselvyys, eikä rahalla leveilty vaikka sitä olikin, sehän olisi ollut huonoa käytöstä.

Tunnen paljon vastaavia keskiluokkaisia, vaikka harvalla on ihan yhtä pitkät juuret taustalla. Mutta tunnen myös ylempään keskiluokkaan omalla työllään nousseita, joilla on vähintään yhtä tarkka maku ja laaja sivistys, ja toisaalta ison joukon myös heitä, joilla tuo omasta näkökulmastani henkinen työväenluokkaisuus näkyy asenteissa ja maussa. Siinä ole mitään pahaa, enemmänkin on rikkaus, että meitä on monenlaisia sekä keskiluokan sisällä että muuten. 

Tästä olen samaa mieltä. Jokaisen yhteiskuntaluokan sisällä on varmasti eroja toisaalta niiden kesken, jotka edustavat sitä samaa luokkaa jo syntymästään saakka ja omaksuvat kyseisen luokan tyylin ja tavat lapsuudenkodissaan, ja toisaalta niiden kesken, jotka oppivat lapsuudessaan jonkin toisen luokan arvot ja siirtyvät vasta aikuisiällä toiseen luokkaan. Luokkasiirtymiä ei tehdä aina pelkästään ylöspäin. Myös monet keskiluokan tavat ovat vuosikymmenien saatossa muuttuneet sallivampaan suuntaan, esimerkiksi pukeutuminen ja ruokailutavat olivat ennen säännellympiä. 

Minusta Lokki-valaisin on enemmän alemman keskiluokan juttu, koska se on liian tunnistettava ikoni. Myös kaikenlainen autoista ja vempaimista innostuminen ja varsinkin isännän harrastehuoneen pleikkari ovat pikemminkin työväenluokkaisia juttuja. Eikä siinä minustakaan silti mitään pahaa ole. 

Se, että 70-luvulla syntyneen akateemisen sekä isä, että äiti ovat väitelleet nk. kovista tieteistä.

Hän on porvari, ei nousukas.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa kyllä yliarvioidaan keskiluokkaa oikein olen takaa. Kuvaukset kuulostavat joltain vanhan rahan stereotypioilta. Yläluokka on asia erikseen.

Ai jaa, mitkä, voitko yksilöidä? Jos ajattelee keskiluokkaa laajasti, niin on olemassa myös ylempi ja alempi keskiluokka ja niiden välissä vielä se varsinainen keskiluokka, se ydin. Myös lapsuuskodin tausta vaikuttaa arvomaailmaan. 

Ruokailutavoissa näkyy usein keskiluokan eri alaryhmien erot selkeimmillään. Erot näkyvät kulutustottumusten, arvostusten ja symbolisen viestinnän kautta: ylempi keskiluokka painottaa terveellisyyttä ja laatua, keskimmäinen käytännöllisyyttä ja monipuolisuutta, alempi keskiluokka edullisuutta ja perinteisiä makuja.

Ylempi keskiluokka: Painottaa laatua, terveellisyyttä ja eettisyyttä. Ruokavalinnat ovat usein luomua, lähiruokaa, kasvispainotteisuutta, superfoodeja ja toisaalta kansainvälisiä ruokatrendejä. Symboliikaltaan ruoka viestii koulutusta, tietoisuutta ja arvoja. Esimerkkejä: sushia, hummusta, kasvisruokia, viinejä ja kahvilakulttuuria. Ruokailu usein ravintoloissa, joissa korostuu trendikkyys ja kansainvälisyys. Eurooppalaiset pöytätavat haarukan ja veitsen käytössä ovat tärkeitä, spagetti pyöritellään ja aasialaisissa ravintoloissa puikkojen käyttö viestii kulttuuritietoisuutta. Ruokailutavat ovat osa sosiaalista identieettiä ja sivistyksen merkkiä.

Keskimmäinen keskiluokka: Painottaa käytännöllisyyttä ja monipuolisuutta. Ruokavalinta on usein sekaruokavalio, jossa yhdistyy kotiruoka ja satunnaiset uutuudet. Symboliikaltaan ruoka ei ole niinkään statuskysymys, vaan arjen sujuvuuden väline. Esimerkkejä: Pastat, kanaruoka, kotimaiset kasvikset, satunnaiset etniset ruoat. Ruokailu kotona, mutta myös lounasravintoloissa ja pikaruokapaikoissa. Kahviloissa käyntiä satunnaisemmin. Eurooppalaiset pöytätavat ovat käytössä mutta käytännöllisyys menee etiketin edelle, haarukka voi siirtyä välillä oikeaan käteen ja puikkojen sijaan aasialisessa ravintolassa voidaan käyttää haarukkaa ilman häpeää. Ruokailutavat ovat osa arjen sujuvuutta, ei statuskysymys.

Alempi keskiluokka: Painottaa edullisuutta, tuttuutta ja perinteisyyttä. Ruokavalinntoja ovat usein perinteinen kotiruoka, valmisruoat ja markettien tarjoukset. Symboliikaltaan ruoka ei ole identiteetin rakentamisen väline, vaan käytännön tarve. Esimerkkejä: Makaronilaatikko, lihapullat, perunamuusi, nakkikeitto mutta myös trendiruokia kuten pizzaa ja texmexiä. Ruokailu ja kahvittelu pääasiassa kotona, satunnaisesti ravintoloissa tai kahviloissa; valmisruoka ja arjen helppous korostuvat. Eurooppalaiset ruokailutavat ovat käytössä mutta rennommin, spagetti voidaan katkoa veitsellä ja aasialaisessa ravintolassa voidaan kokeilla puikkoja mutta haarukka on normiväline. Ruokailutavat eivät ole identiteetin rakentamisen väline, vaan käytännön ratkaisu. Erona työväenluokkaan on pyrkimys pysyä mukana ruokatrendeissä ja satunnaiset ravintola- tai kahvilakäynnit. 

Ruoka ja ruokailuun liittyvät tavat onkin hyvä erottava tekijä, melkeinpä parempi kuin esineet. 

Alempi keskiluokka: Aamupalalla kaurapuuro voisilmällä, kahvia, maitoa, ruisleipää. Lounaaksi hernekeitto ja pala pannukakkua. Välipalaksi kahvia ja pullaa. Päivälliseksi uunilohi, keitetyt perunat, raastesalaatti.

Keskimmäinen keskiluokka: Aamupalalla jogurtti ja mysli, marjoja, täysjyväleipä juustolla, kahvi. Lounaaksi broilerikeitto kasviksilla, ruisleipä ja levite. Välipalaksi smoothie (banaani, marjat, jogurtti, proteiinijauhe). Päivälliseksi kasvislasagne, vihersalaatti, lasi kivennäisvettä.

Ylempi keskiluokka: Aamupalalla avokadoleipä artesaanileivällä, keitetty kananmuna, tuorepuristettu appelsiinimehu, cappucino tai café au lait tummapaahtoisesta kahvista. Lounaaksi linssikeitto yrteillä, kivennäisvesi. Välipalaksi pähkinäsekoitusta. Päivälliseksi paistettu siika tai kuha, paahdetut juurekset, vihersalaatti, yksi lasi kuivaa valkoviiniä.

Vierailija kirjoitti:

Se, että 70-luvulla syntyneen akateemisen sekä isä, että äiti ovat väitelleet nk. kovista tieteistä.

Hän on porvari, ei nousukas.

Mihin luokkaan tämä kyseinen 70-luvulla syntynyt, keskiluokkaisen kodin akateeminen jälkeläinen aikuisiällä asettuu, riippuu muustakin kuin lapsuudenkodista. Jos hänellä on akateeminen keskiluokkainen työ, kuten vanhemmillaan, niin ei hän tietenkään varsinaisesti ole nousukas, koska ei ole tehnyt luokkanousua. Vaikka vanhemmat ehkä olivat tehneet? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vene, omakotitalo, mökki, farmari / maasturimallin premium auto esim Audi tai Bmw.

Eikö nuo ole varakkaiden juttuja? Ei keskiluokan. Olen itse vakaope ja mies DI eikä ole tuollaisiin juttuihin varaa.

Ei, kyllä nuo ovat ylemmässä keskiluokassa ihan vakiokalustoa. Audit ja Bemarit ehkä enemmän nousukkailla, pidemmän keskiluokkaisen taustalla omaavilla on mieluummin Volvo tai muu laadukas, mutta vähemmän huomiota herättävä merkki. 

Volvoja on tosin kaikilla duunareista rikkaisiin. Lexus on perinteinen piilorikkaan auto.

Vuokrasin kerran matkoilla Lexuksen ja oli kyllä harvinaisen paska auto. Huono ajaa, hallintalaitteet sekavat ja muutenkin  muovinen verrattuna omaan Mersuun, jossa on kojelauta ja ovet, jne verhoiltu eikä jotain muoviosia.

Mistä kukin tykkää. Mun kokemuksien mukaan Mersu on "prameampi", kaikki näyttää hienolta ja kalliillta, ja ulkomuodosta näkyy heti mitä merkkiä auto on. BMW:ssä on panostettu ajotuntumaan ja tietynlaiseen urheilullisuuteen. Audi on siltä väliltä. Lexus on luotettava ja mukava, mutta ei alleviivaa laatua mitenkään. Ihmisille joille on ok, että sitä luullaan tavan Toyotaksi.

Mersu on hyvätuloisen työväenluokan ja uusrikkaiden auto. Se, että alemmat luokat arvostavat Mersua niin paljon, ja tyypillisesti rahoihin päässyt urakoitsija valitsee usein autokseen Mersun, jolla erottautuu köyhemmistä, tekee siitä liian pramean keskiluokalle. 

BMW ja Audi ovat alemman keskiluokan autoja, jotka kuvastavat alemman keskiluokan arvomaailmaa, urheilullisuutta ja käytännöllisyyttä, ja koska ne ovat melko kalliita automerkkejä, niillä voi myös antaa ulospäin mielikuvan vakavaraisuudesta. Ne kuuluvat autoina samaan sarjaan kuin Marimekon ikoniset kuosit tai Lokki- ja Mehiläispesä-valaisimet sisustusesineinä.

Entä mihin luokkaan kuuluu ns. luokkapudokas, joka on hyvästä akateemisesta suvusta ja jonka isovanhemmatkin akateemisia, mutta itse valmistunut ammattikoulusta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vene, omakotitalo, mökki, farmari / maasturimallin premium auto esim Audi tai Bmw.

Eikö nuo ole varakkaiden juttuja? Ei keskiluokan. Olen itse vakaope ja mies DI eikä ole tuollaisiin juttuihin varaa.

Ei, kyllä nuo ovat ylemmässä keskiluokassa ihan vakiokalustoa. Audit ja Bemarit ehkä enemmän nousukkailla, pidemmän keskiluokkaisen taustalla omaavilla on mieluummin Volvo tai muu laadukas, mutta vähemmän huomiota herättävä merkki. 

Volvoja on tosin kaikilla duunareista rikkaisiin. Lexus on perinteinen piilorikkaan auto.

Veljeni on putkari ja ajaa uudella Lexuksella.Ei ole piilorikas eikä rikas.

Vierailija kirjoitti:

Ei kehtaa kertoa lomailevansa halpisturistirysissä, vaikka itseasiassa viihtyy siellä hyvin. 

Oi, oi, mihin luokkaan kuulun? Kävimme Thaimaassa, nimenomaan viisvajaa turistirysässä, ajatuksella vain lomailla. Turistirysässä toimii kaikki ja sillä kertaa se riitti. Kerroin avoimesti, sekä kohteen että perusteen valinnalle. Mitähän muut nyt ajattelee? Tähänkö keskiluokkaisuus katkesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kehtaa kertoa lomailevansa halpisturistirysissä, vaikka itseasiassa viihtyy siellä hyvin. 

Oi, oi, mihin luokkaan kuulun? Kävimme Thaimaassa, nimenomaan viisvajaa turistirysässä, ajatuksella vain lomailla. Turistirysässä toimii kaikki ja sillä kertaa se riitti. Kerroin avoimesti, sekä kohteen että perusteen valinnalle. Mitähän muut nyt ajattelee? Tähänkö keskiluokkaisuus katkesi?

Pienten lasten kanssa keskiluokkainenkin valitsee helpon kohteen mielellään. Kuitenkin keskiluokalle on tyypillistä, että henkistä pääomaa riittää matkustella myös muilla tavoin. Voi käydä konserttimatkalla Münchenissä tai kulttuurimatkalla Ateenassa. Rahaa on myös vaikka parin viikon New Yorkin lomaan. Ja taas sitten seuraavana vuonna lähteä vaikka Kreetalle aivot narikkaan lomalle. Työväenluokalle taas on tyypillistä käydä Rohdoksella kerta toisensa jälkeen ja kutsua näitä reissuja mökkilomikseen.