Lue keskustelun säännöt.
Kun omasta miehestä on tullut setämies
Ihme ähinää ja puhinaa, örähtelyä. Tuoksuu aika pahalle (vanhalle kahville ja "sedälle"). Miten tässä kävi näin? Minne katosi se freshi urheilijanuorukainen, jonka kanssa aloin seurustelemaan viime vuosituhannen puolella?
Kommentit (288)
Oma setämies on aivan ihana, ja on ollut minun jo 40 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kattelkaa ympärillenne, ihan jokainen vanhenee.... oli sitten kyseessä mikä sukupuoli tahansa.
Käy hermoille miehen (66 v) negatiivisuus. Todella raskasta. Itsekseen, kovaan ääneen kiroilee, jos ei löydä jotain tavaraa tms. Oikein yrittää tartuttaa sitä negaa. Olen sanonut monta kertaa, että en halua kuunnella tuollaista kakaramaista kiukuttelua.
Vierailija kirjoitti:
Niin käy joskus.
Niin käy aina kun ei kuole nuorena.
Korvakarvat kasvavat, sisävaatteet hajoavat päälle, pieru kuuluu ja haisee vähän väliä, muisti pätkii, väliörinät 2-teholaseja lipaston päältä turhaan etsiessä 'örrgh hmmm ngggh'
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites itse, oletko seksuaalisesti aktiivinen ja annat miehelle myös omien toivomuksien mukaista seksiä? Oletko itse aktiivinen ja haluttava? Noh, ikää meille kaikille tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin käy joskus.
Niin käy aina kun ei kuole nuorena.
Korvakarvat kasvavat, sisävaatteet hajoavat päälle, pieru kuuluu ja haisee vähän väliä, muisti pätkii, väliörinät 2-teholaseja lipaston päältä turhaan etsiessä 'örrgh hmmm ngggh'
Päivän parhaat naurut! Sinulla selvästikin omakohtaista kokemusta. En tiedä pitäisikö ottaa osaa vai onnitella (ainoastaan miehen pitkäikäisyydestä :D
Ugh