Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (20360)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valehteleva pk-johtaja mikko mäkelä pakeni vantaalta Lahteen sotkettuaan tarpeeksi. Se kertoo kaiken.
No, nimi Mikko on enne Helsingissäkin..
Koillisella alueella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen raskaana ja se on kirvoittanut antoisia keskusteluja töissä lasten kanssa, viimeisimpänä eilinen:
L: kun sää saat sen vauvan niin sää hoidat sitä kotona etkä oo sitten täällä päiväkodissa
Minä: niin on, odotan sitä kovasti
L: tuotko sen sun lapsen sitten tänne päiväkotiin
Minä (joka työkseni katselen sitä hullunmyllyä ja lasten tarpeiden jäämistäjalkoihin kun raha sanelee): En minä raski, olen sen kanssa kotona tosi pitkään
Vierailija kirjoitti:
Olen raskaana ja se on kirvoittanut antoisia keskusteluja töissä lasten kanssa, viimeisimpänä eilinen:
L: kun sää saat sen vauvan niin sää hoidat sitä kotona etkä oo sitten täällä päiväkodissa
Minä: niin on, odotan sitä kovasti
L: tuotko sen sun lapsen sitten tänne päiväkotiin
Minä (joka työkseni katselen sitä hullunmyllyä ja lasten tarpeiden jäämistäjalkoihin kun raha sanelee): En minä raski, olen sen kanssa kotona tosi pitkään
Omat lapseni jo nuoria aikuisia, mutta tein jo esikoista odottaessani, tai oikeastaan jo sitä ennen, päätöksen, että omiani en siihen pyöritykseen pieninä vie (nykyisinhän touhu on pahentunut potenssiin 100) ja se päätös piti, asuntolainasta huolimatta. Halusin, että osaavat kertoa itsekin päivästään, halusin, että ymmärsivät ettei heitä ns hylätä aamuisin (pienelle se on aivojen kehityksen kannalta toistuva hylkäämiskokemus) eli heidät haetaan myös kotiin, halusin, ettå osaavat kävellä ja halusin, että osasivat tarvittaessa pitää hieman puoliaan. Lopulta päiväkotiura alkoi heidän ollessaan 5v ja 3,5v. Ja sumplien miehen kanssa hoitopäivät olivat aina max 7h pituiset.
Elämäni parhaimpia, todnäk paras, päätös ja ratkaisu.
Olipa vielä pieniä kodinomaisia yksiköitä, joissa lasten kanssa vietettäisiin kodinomaista arkea. Töihin olisi kiva mennä. Ei siellä juostu ja huudettu pitkin käytäviä, ei lyöty aikuisia tai toisia lapsia.
Moni on myöntänyt että hankkiutuu taas raskaaksi että saa olla hullunmyllystä pois muutaman vuoden lastensa kanssa ja ----elää kuin ihminen. Uusi vauva tavallaan pelastaa mielenterveyden sen verran raskaaksi on työ ja vaka-alan vaatimukset käyneet nykyään.
Tiedän myös naisia jotka ovat olleet raskaana työssä ja saaneet keskenmenon, myöntäneet että arvelivat stressin olevan osasyynä koska työskentelivät kovan paineen alaisina villeissä lapsiryhmissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olipa vielä pieniä kodinomaisia yksiköitä, joissa lasten kanssa vietettäisiin kodinomaista arkea. Töihin olisi kiva mennä. Ei siellä juostu ja huudettu pitkin käytäviä, ei lyöty aikuisia tai toisia lapsia.
Olisi perusrauhallista, ilman korviahuumaavaa meteliä. Olisi ihana paikka lapsille tulla hoitoon - ei armeijatyyliseen kasvatuslaitokseen missä koko ajan tarkkailaan hienomotoriikka- sun muita kaveritaito-kehityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä.
Minä tekisin riemusta kiljuen lyhyempää työaikaa, mutta eihän se käy. Niinpä rikon itseäni, kirjainellisesti=tuki&ja liikuntaelinvaurioita, lisää ja kuormitan psyykkisiä voimavarojani lisää (vakava masennus, totaalinen uupumus) ja teen tätä ma-pe täydet päivät työaikaani.
Kunnes napsahdan.
T. Korkea työmoraali-ja etiikka sekä velvollisuudentunne voi olla myös riskitekijä ja suoranainen haitta ihmiselle.
Rohkaisisin Sinua hakemaan tosissaan kirjallisesti lyhennettyä työpäivää/työviikkoa. Perustelet sen perhesyillä tai terveydellisillä syillä, oma työterveys auttaa perustelemaan terveydellisisillä syillä kun kerrot että tarvitset apua jaksamiseen (unettomuus, ahdistus lisääntynyt ja vaikeuttaa toimintakykyä : hajamielisyys, keskittymisvaikeudet, alakulo) .
Toki jos teet 80% työpäivää saat myös 80% palkkaa, muttei se haittaa tippaakaan, koska Sinä olet tärkein ja Sinun jaksamisesi.
Elämästä pitää voida myös nauttia, eikä vaan pelätä että koska kuukahtaa sorvin ääreen.
Ei ole oikein että ihmisestä nykyään imetään kaikki voimat irti työelämässä.
Kukaan ei kuolinvuoteellaan kadu sitä että hitsi kun en ollut tarpeeksi töissä .
Kaikkea hyvää toivon sinulle uupunut, toivon että tulevasta kesästä tulee kohdallasi erilainen, hyvä ja voimauttava. Ole itsesi paras kaveri ja pidä puoliasi, oikeuttasi jaksaa ja voida hyvin.
No mulla tuo kyllä vaikuttais. Pienestä palkasta 20% on aika paljon ja yksin kun asuu, niin hahhah, ei kyllä rahat riittäisi kunnolla elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhä vieläkin sanoisin, että motivoituneita, pitkäänkin alalla olleita lastenhoitajia olisi tulossa töihin, mutta valittajat valittaa ja pitää näitä vakituisia paikkoja itsellään. Ei ole ihan reilua.
Tähän toivottiin vastausta. No hankala tähän on vastata, kun ei tiedä mihin tällainen väite perustuu. Mitä valittajilla tarkoitetaan, mistä he valittaa? Ja ketä on nämä motivoituneet tulijat? Miksi he on työttömiä, jos ovat pitkään olleet lastenhoitajina?
Tämä väite vaikuttaa siltä, että joku on nyt vaan päästä keksinyt provon.
Ole hyvä vastauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Moni on myöntänyt että hankkiutuu taas raskaaksi että saa olla hullunmyllystä pois muutaman vuoden lastensa kanssa ja ----elää kuin ihminen. Uusi vauva tavallaan pelastaa mielenterveyden sen verran raskaaksi on työ ja vaka-alan vaatimukset käyneet nykyään.
Tiedän myös naisia jotka ovat olleet raskaana työssä ja saaneet keskenmenon, myöntäneet että arvelivat stressin olevan osasyynä koska työskentelivät kovan paineen alaisina villeissä lapsiryhmissä.
Sitten on meitä, vuosikymmeniä töissä eikä yhtäkään lasta vuosien "lomia" välissä kotona. Eipä mikään ihme, jos jaksamisessa on eroja eri työntekijöiden välillä. Ja sekin että kuinka pitkään on kokemusta alalta: Joku on ollut 25 vuotta, toinen sanoo olleensa alalla 25 vuotta, josta 10 vuotta kotona lapsia hoitamassa sopivin väliajoin.
Että siinäkin voi olla syy siihen miksi "saman kokemuksen" omaavat on eri tavalla väsyneitä siihen työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tämä palsta on aika karua luettavaa, välillä ihmettelee, että oikeastiko nämä ihmiset hoitavat lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhä vieläkin sanoisin, että motivoituneita, pitkäänkin alalla olleita lastenhoitajia olisi tulossa töihin, mutta valittajat valittaa ja pitää näitä vakituisia paikkoja itsellään. Ei ole ihan reilua.
Tähän toivottiin vastausta. No hankala tähän on vastata, kun ei tiedä mihin tällainen väite perustuu. Mitä valittajilla tarkoitetaan, mistä he valittaa? Ja ketä on nämä motivoituneet tulijat? Miksi he on työttömiä, jos ovat pitkään olleet lastenhoitajina?
Tämä väite vaikuttaa siltä, että joku on nyt vaan päästä keksinyt provon.
Ole hyvä vastauksesta.
Alapas lukea sivulta 1 sivulle 1081, niin saat selville mistä kaikesta valitetaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhä vieläkin sanoisin, että motivoituneita, pitkäänkin alalla olleita lastenhoitajia olisi tulossa töihin, mutta valittajat valittaa ja pitää näitä vakituisia paikkoja itsellään. Ei ole ihan reilua.
Tähän toivottiin vastausta. No hankala tähän on vastata, kun ei tiedä mihin tällainen väite perustuu. Mitä valittajilla tarkoitetaan, mistä he valittaa? Ja ketä on nämä motivoituneet tulijat? Miksi he on työttömiä, jos ovat pitkään olleet lastenhoitajina?
Tämä väite vaikuttaa siltä, että joku on nyt vaan päästä keksinyt provon.
Ole hyvä vastauksesta.Alapas lukea sivulta 1 sivulle 1081, niin saat selville mistä kaikesta valitetaan!
Eipä noita sivuja olekkaan vielä noin paljon, mutta piankos valituksia saadaan tuo määrä kasaan🤭
Millaisia koululaisia tulee näistä levottomista jättipäiväkodeista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen raskaana ja se on kirvoittanut antoisia keskusteluja töissä lasten kanssa, viimeisimpänä eilinen:
L: kun sää saat sen vauvan niin sää hoidat sitä kotona etkä oo sitten täällä päiväkodissa
Minä: niin on, odotan sitä kovasti
L: tuotko sen sun lapsen sitten tänne päiväkotiin
Minä (joka työkseni katselen sitä hullunmyllyä ja lasten tarpeiden jäämistäjalkoihin kun raha sanelee): En minä raski, olen sen kanssa kotona tosi pitkään
Omat lapseni jo nuoria aikuisia, mutta tein jo esikoista odottaessani, tai oikeastaan jo sitä ennen, päätöksen, että omiani en siihen pyöritykseen pieninä vie (nykyisinhän touhu on pahentunut potenssiin 100) ja se päätös piti, asuntolainasta huolimatta. Halusin, että osaavat kertoa itsekin päivästään, halusin, että ymmärsivät ettei heitä ns hylätä aamuisin (pienelle se on aivojen kehityksen kannalta toistuva hylkäämiskokemus) eli heidät haetaan myös kotiin, halusin, ettå osaavat kävellä ja halusin, että osasivat tarvittaessa pitää hieman puoliaan. Lopulta päiväkotiura alkoi heidän ollessaan 5v ja 3,5v. Ja sumplien miehen kanssa hoitopäivät olivat aina max 7h pituiset.
Elämäni parhaimpia, todnäk paras, päätös ja ratkaisu.
Kyllä! No, meillä oli hyvät yksityiset ja rauhalliset päiväkodit, mutta se oli kauan sitten. Siis niitä päiväkoteja, mitä ns. saa rahalla ja maksoin sen siitä ilosta, että tiesin muidenkin lasten olevan perheistä, joissa lapsiin panostetaan.
Nyt kun lapset ovat jo pääosin aikuisia, kävin tekemässä (muulla paikkakunnalla) päiväkodissa yhden sijaisuuden ja se meno oli aivan jäätävää vaikka oli ns.parempi päiväkoti kyseessä. Pikkulapset huorittelevat, puhuvat tappamisesta ruokapöydässä ja pitävät omituista älämölöä. En halua edes miettiä, mitä meno on kunnallisella puolella kun sinne tulevat kaikki ne alueen kakarat, osa nollamaksulla...
Onko lapsissa tapahtunut muutos vai missä vika? Ehkä myös liian pehmeä kasvatuskulttuuri päiväkodissakin. Liikaa naisia, jotka lähinnä sanoittavat tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhä vieläkin sanoisin, että motivoituneita, pitkäänkin alalla olleita lastenhoitajia olisi tulossa töihin, mutta valittajat valittaa ja pitää näitä vakituisia paikkoja itsellään. Ei ole ihan reilua.
Tähän toivottiin vastausta. No hankala tähän on vastata, kun ei tiedä mihin tällainen väite perustuu. Mitä valittajilla tarkoitetaan, mistä he valittaa? Ja ketä on nämä motivoituneet tulijat? Miksi he on työttömiä, jos ovat pitkään olleet lastenhoitajina?
Tämä väite vaikuttaa siltä, että joku on nyt vaan päästä keksinyt provon.
Ole hyvä vastauksesta.Alapas lukea sivulta 1 sivulle 1081, niin saat selville mistä kaikesta valitetaan!
Tässä ketjussa alan ihmiset kertovat epäkohdista työpaikoilla, se ei mielestäni ole sellaista "valittamista" kuin mitä sinä väität niiden olevan. Enkä näe tässä ketjussa mitään näistä väittämistäsi "pitkään alalla olleista ihmisistä jotka haluaisivat töihin mutta eivät pääse". Voitko etsiä mulle sellaiset kommentit ja vaikka niitä tähän, niin voidaan sitten paremmin jutella että miten kukakin ne tulkitsee?
Työllisyystilanne koko Suomessa on tällä hetkellä huono, ei ole ihan helppoa vaihtaa työpaikkaa vaikka haluaisikin ja kyllä muissakin töissä on uupunutta väkeä, ja sellaiset alat mitkä ennen oli varmoja ja suht. stressittömiä työpaikkoja niin niitäki uhkaa nyt mm. tekoälyllä korvaaminen jne. Joten ehdotuksesi siitä, että varhaiskasvatuksen ongelmiin olisi ratkaisuna se että kaikki jotka osoittavat epäkohtia joita ei korjata vaihtaisivat vain työpaikkaa ei yksinkertaisesti ole kovin realistinen neuvo ja koska et edes pysty perustelemaan väitteitäsi, sinun kommenttisi vaikuttaa vain silkalta trollailulta tai vähintäänkin hyvin alhaisen tason argumentoinnilta: Jos et jaksa panostaa keskusteluun ja perustella, niin mitä jos antaisit sitten vain olla? Jos ärsyttää, niin älä avaa tätä ketjua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen raskaana ja se on kirvoittanut antoisia keskusteluja töissä lasten kanssa, viimeisimpänä eilinen:
L: kun sää saat sen vauvan niin sää hoidat sitä kotona etkä oo sitten täällä päiväkodissa
Minä: niin on, odotan sitä kovasti
L: tuotko sen sun lapsen sitten tänne päiväkotiin
Minä (joka työkseni katselen sitä hullunmyllyä ja lasten tarpeiden jäämistäjalkoihin kun raha sanelee): En minä raski, olen sen kanssa kotona tosi pitkään
Omat lapseni jo nuoria aikuisia, mutta tein jo esikoista odottaessani, tai oikeastaan jo sitä ennen, päätöksen, että omiani en siihen pyöritykseen pieninä vie (nykyisinhän touhu on pahentunut potenssiin 100) ja se päätös piti, asuntolainasta huolimatta. Halusin, että osaavat kertoa itsekin päivästään, halusin, että ymmärsivät ettei heitä ns hylätä aamuisin (pienelle se on aivojen kehityksen kannalta toistuva hylkäämiskokemus) eli heidät haetaan myös kotiin, halusin, ettå osaavat kävellä ja halusin, että osasivat tarvittaessa pitää hieman puoliaan. Lopulta päiväkotiura alkoi heidän ollessaan 5v ja 3,5v. Ja sumplien miehen kanssa hoitopäivät olivat aina max 7h pituiset.
Elämäni parhaimpia, todnäk paras, päätös ja ratkaisu.
Kyllä! No, meillä oli hyvät yksityiset ja rauhalliset päiväkodit, mutta se oli kauan sitten. Siis niitä päiväkoteja, mitä ns. saa rahalla ja maksoin sen siitä ilosta, että tiesin muidenkin lasten olevan perheistä, joissa lapsiin panostetaan.
Nyt kun lapset ovat jo pääosin aikuisia, kävin tekemässä (muulla paikkakunnalla) päiväkodissa yhden sijaisuuden ja se meno oli aivan jäätävää vaikka oli ns.parempi päiväkoti kyseessä. Pikkulapset huorittelevat, puhuvat tappamisesta ruokapöydässä ja pitävät omituista älämölöä. En halua edes miettiä, mitä meno on kunnallisella puolella kun sinne tulevat kaikki ne alueen kakarat, osa nollamaksulla...
Onko lapsissa tapahtunut muutos vai missä vika? Ehkä myös liian pehmeä kasvatuskulttuuri päiväkodissakin. Liikaa naisia, jotka lähinnä sanoittavat tunteita.
Minä luulen, että tämä on monen tekijän summa. Ensinnäkin integraatio: Päivähoidossa on lapsia, jotka oireilevat sen verran voimakkaasti, että tarvisivat jo psykiatrista arviointia ja mahdollisesti sen puolen hoitoa. Sen sijaan lapsia pidetäänkin tavallisissa suurissa ryhmissä aiheuttamassa vaaratilanteita kaikille ja turvattomuutta muille lapsille ja stressiä sekä jopa fyysisisä vammojakin sekä lapsille että aikuisille: Varhaiskasvatuksen työntekijät eivät ole saaneet psykiatrisen puolen koulutusta, että osaisivat mm. toimia väkivaltaistan kohtaustan yms. kanssa oikein. Puhumattakaan siitä, ettei varhaiskasvatuksessa ole työntekijöitä resurssoitu lähellekkään samalla tavalla kuin psykiatrian osastoilla/asumispalveluissa on.
Sitten toinen on tosiaan kasvatusmalli. Tunteiden sanoittamisessa ei mielestäni ole mitään vikaa, eikä siinä, että pyritään positiivisuuteen, mutta mielestäni tämä on toisinaan viety liian pitkälle: Kyllä edelleenkin pitäisi voida sanoa täysin holtittomasti käyttäytyvälle ja rajoja hakevalle lapselle jyrkästikkin, että nyt riittää ja jos ei usko, niin kyllä pitää negatiivisten seuraamustenkin olla mahdollisia: Lapset tuntuvat välillä suorastaan janoavan tätä, että joku oikeasti sanoo että nyt riittää, lapset tarvivat rajoja mitä vastaan voivat sitten "kokeilla" omaa tahtoaan, jos mitään rajoja ei ole, niin ei lapsella ole turvallinen olo.
Ja sitten tullaan kotioloihin: Ensinnäkin eri maista tulevat muuttaa jonkinverran asioita, on aivan erilainen tapa kasvattaa lapsia, meillä pidetään lasta vauvana vuoden ikäiseksi asti, kun monessa muussa maassa lapsi on vauva aina viisivuotiaaksi asti: Syötetään ruuat suoraan suuhun, annetaan tuttipullosta maitoa, voi olla jopa tuttikin, jos ei jopa rintamaitoakin, lasten ei tarvitse pukea itse. Ja voidaan kokea että esim. ulkoilu alle +5 asteessa on mahdotonta eikä sitten ole vaatteitakaan sellaiseen jne. Ja lapsilta voidaan muutenkin sallia eri tavalla asioita, tai istuttaa esim. ruudulla enemmän, houkutella herkuilla jne.
Ja sitten vielä meidän yhteiskunnan tilanne kun on paljon työttömyyttä ja sen uhkaa, niin se heijastuu nopeasti lasten ja nuoren käytökseen: Eli vanhempien ja perheiden hyvinvointi on madaltunut, vanhemmat eivät jaksa kurjistuvassa tilanteessa ja tottakai se heijastuu siihen, että lapsia ei jakseta kasvattaa ja pitää rajoja. Yhdistettynä siihen, että myös kotona ollaan menty enemmän siihen hyvin lempeään ja pehmeään kasvatustyyliin, missä lapset eivä totu siihen, että joskus ei on vaan ei (huom. joskus, ei tarkoita etteikö pehmeästikkin saisi silti toimia, sellainen sopiva tasapaino pitäisi löytää).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhä vieläkin sanoisin, että motivoituneita, pitkäänkin alalla olleita lastenhoitajia olisi tulossa töihin, mutta valittajat valittaa ja pitää näitä vakituisia paikkoja itsellään. Ei ole ihan reilua.
Tähän toivottiin vastausta. No hankala tähän on vastata, kun ei tiedä mihin tällainen väite perustuu. Mitä valittajilla tarkoitetaan, mistä he valittaa? Ja ketä on nämä motivoituneet tulijat? Miksi he on työttömiä, jos ovat pitkään olleet lastenhoitajina?
Tämä väite vaikuttaa siltä, että joku on nyt vaan päästä keksinyt provon.
Ole hyvä vastauksesta.Alapas lukea sivulta 1 sivulle 1081, niin saat selville mistä kaikesta valitetaan!
Tässä ketjussa alan ihmiset kertovat epäkohdista työpaikoilla, se ei mielestäni ole sellaista "valittamista" kuin mitä sinä väität niiden olevan. Enkä näe tässä ketjussa mitään näistä väittämistäsi "pitkään alalla olleista ihmisistä jotka haluaisivat töihin mutta eivät pääse". Voitko etsiä mulle sellaiset kommentit ja vaikka niitä tähän, niin voidaan sitten paremmin jutella että miten kukakin ne tulkitsee?
Työllisyystilanne koko Suomessa on tällä hetkellä huono, ei ole ihan helppoa vaihtaa työpaikkaa vaikka haluaisikin ja kyllä muissakin töissä on uupunutta väkeä, ja sellaiset alat mitkä ennen oli varmoja ja suht. stressittömiä työpaikkoja niin niitäki uhkaa nyt mm. tekoälyllä korvaaminen jne. Joten ehdotuksesi siitä, että varhaiskasvatuksen ongelmiin olisi ratkaisuna se että kaikki jotka osoittavat epäkohtia joita ei korjata vaihtaisivat vain työpaikkaa ei yksinkertaisesti ole kovin realistinen neuvo ja koska et edes pysty perustelemaan väitteitäsi, sinun kommenttisi vaikuttaa vain silkalta trollailulta tai vähintäänkin hyvin alhaisen tason argumentoinnilta: Jos et jaksa panostaa keskusteluun ja perustella, niin mitä jos antaisit sitten vain olla? Jos ärsyttää, niin älä avaa tätä ketjua.
Kiitos vaan, mutta ylläoleva ei kuulu minulle, halusin vain antaa vinkin mistä löytyy valituksia. Ja niitähän löytyy, eivät ole epäkohtia!
Olisipa vielä päiväkotiryhmiä joissa ei olisi monia tehostetun tuen ja/tai erityisen tuen tarpeisia lapsia.
Omassa ryhmässäni heitä on 8kpl, siis k a h d e k s a n, ja heistä peräti 3 tarvitsee aikuisen kokoaikaista ja välitöntä läsnäoloa KOKO ajan ja jossakin vaiheessa päivää vielä 1-2 lasta lisää eli pahimmillaan peräti 5 lasta joiden huomion, ajan, kädet ja kaiken tulisi aikuisen voida antaa.
Siitä voitte miettiä, että kuinka riittäväksi sitä itsensä kasvattajana tuntee sellaisina hetkinä ja työpäivinä ja millainen on fiilis ja uupumuksen sekä väsymyksen taso kotiin lähtiessä.
Vtuttaa raskaasti asioista mitään tietämättömien rupsutus vakalaisten sairaslomista ym, miten oma pääsi jaksaisi tuollaista, pahimmillaan vuodesta toiseen?!?!
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn töissä vain rahasta. En jaksa olla kiinnostunut lasten höpinöistä tai löpinöistä. Ei kiinnosta etsiä kadonneita vaatteita, ei kiinnosta varmistella mitä joku jesseirmeli puki ulkovaatteidensa alle. Ei kiinnosta osaako jesse oman nimensä kirjaimet tai onko nukkarissa tylsää.
Kyllä raha tulee vähemmälläkin vaivalla. Esitän tietysti kiinnostunutta, mutta hupsista, ajattelinkin omiani.
Tässä malliesimerkki henkilöstä, mitä hemmettiä hän tekee varhaiskasvatuksessa viemässä paikan motivoituneelta työntekijältä???
No, nimi Mikko on enne Helsingissäkin..