Onko sinun lähipiirissä vielä paljon suuria ikäluokkia elossa eli 1945-1950 syntyneitä?

Vierailija kirjoitti:

Miten lähes kaikilla on jotain 95v super pappoja? Omat isovanhemmat menivät "tosi aikaisin" siinä 50-60-vuotiaina. Toki varmaan Pohjois-Karjalan geenit vaikuttaa, täällä ei niin pitkäikäistä porukkaa. 

Omassa suvussa toinen puolisko näyttää kuolevan ainakin 10v nuorempana kuin toinen. Esim. isoäiti alle 60, isoisä pikkasen yli 70, noiden lapsista yksi oli 63, toinen 75 ja kolmas joka on yli 80 vielä elossa.

Sitten toisella puolella isoisä noin 80, isoäiti 87, noiden lapsista jokainen on yli 80 ja vielä elossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on ihan tavallista elää yli 90-vuotiaaksi eikä satavuotiaskaan ole mikään harvinaisuus. Suuren ikäluokan edustaja voi elää vielä pari vuosikymmentä. 

Joopa joo. Aika harvinaista se on. Omassa suvussa ole kukaan elänyt niin vanhaksi, 85 taitaa olla vanhin. Tunnen vain yhden 90-vuotiaan tästä lähistöltä.

 Oon työskennellyt ikäihmisten hoitajana 30 vuotta ja suurin osa kaikista asiakkaista eli vähintään 90-vuotiaaksi. Monet lähes 100-vuotiaiksi.

Myös omassa suvussani on paljon vähintään 90-vuotiaiksi eläneitä.

Vaikea uskoa. Tai ehkä vain just noin vanhat tarvitsivat sitä hoitajaa, muista aiemmin kuolleista et sitten kuullutkaan.

45 syntyneet on vasta kasikymppisiä.

Ei ole ihan lähipiirissä noina vuosina syntyneitä. On 30-luvulla syntyneitä, joista lähes kaikki kuolleet, ja joitakin 50-luvulla ja sitä myöhemmin syntyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kuule vielä 1930-luvullakin syntyneitä elossa.

 

Ja 1920-luvulla. 

275

 

Sukulainen syntyi 1925 ja elää ja voi hyvin. Siis 100 vuotias.

On. Aika paljon jonkin vielä. 

Vierailija kirjoitti:

Miten lähes kaikilla on jotain 95v super pappoja? Omat isovanhemmat menivät "tosi aikaisin" siinä 50-60-vuotiaina. Toki varmaan Pohjois-Karjalan geenit vaikuttaa, täällä ei niin pitkäikäistä porukkaa. 

Minulla isovanhemmista kolme meni 50-60- vuotiaina. Silloin elettiin 60-lukua ja lääketiede oli kehittymättömämpää. Lisäksi yksi heistä ei mennyt lääkäriin vaikka tiesi olevansa vakavasti sairas, joten sairaus löytyi vasta loppuvaiheessa. Ei voitu tehdä paljon mitään sille enää.

Suuriin ikäluokkiin kuuluvista elossa on anoppi ja appi, sekä muutama täti.

Vanhempani kuuluvat sota-aikana syntyneisiin pieniin ikäluokkiin, ja ovat edelleen elossa.

Mun lähipiirissä ei ole ikinä ollut ketään tuolla aikavälillä syntynyttä.

1941 äitini ja 1958 serkkuni menee lähimmäs.

Isäni ja anoppini ovat elossa, mutta he ovat syntyneet 1951 eli eivät ihan tuossa mainitussa haarukassa, kun taas 1948 syntynyt appi ei ole enää elossa, koska kuoli vajaat kolme vuotta sitten koronaan. Isovanhemmat olivat kaikki 1910-luvulla syntyneitä ja elivät yhtä lukuun ottamatta yli ysikymppisiksi, vaikka eivät olleet nykyisenlaisen terveydenhuollon ja ravitsemuksen parissa kuin ihan vanhuudessaan.

Vanhin sukulainen 100+, useampia 80-90-vuotiaita.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Suurin osa eli noin 30. Nämä siis sukulaisiani. Edellisestä sukupolvesta enää yksi eli isäni, joka täytti joulukuussa 96v.

Ja kaikki sedät, tädit ja jopa ne romaniserkut luet läheisiisi?

Minun läheisiäni ovat vanhempieni ja veljeni lisäksi lapseni. K-pää vanhempani ja veljeni ovat onneksi poistuneet pilaamasta ilmaani.

Mun vanhemmat on molemat elossa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ihan lähipiirissä noina vuosina syntyneitä. On 30-luvulla syntyneitä, joista lähes kaikki kuolleet, ja joitakin 50-luvulla ja sitä myöhemmin syntyneitä.

 

Meillä taas on just tuossa ikäluokassa syntyneitä suvussa paljon eli näitä suuria ikäluokkia. Omat vanhempani ja puolisoni vanhemmat ovat suuria ikäluokkia. Ja kaikki heidän sisarensakin. Eli kaikki tädit ja sedät ovat tätä ikäluokkaa.

Heidän lapsensa eli me, sisarukseni ja serkkuni ollaan kaikki synnytty 70-luvulla, muutama 60-luvun lopussa.

Noin puolet suurista ikäluokista ovat jo kuolleet, puolet hengissä. Tilanne oli vielä eri noin 7 vuotta sitten. Silloin kaikki suurista ikäluokista oli vielä hengissä.

Eipä lähisukulaisissa ole tuon ikäisiä. Omat vanhemmat olivat 30-luvulla syntyneitä ja muut tuolla vuosikymmenellä elämäntaipaleensa aloittaneet sukulaiset ovat jo hyvin harvassa. Ainoastaan vanhin serkkuni, -48 syntynyt kuuluu aloittajan mainitsemaan ikäryhmään. Hyvin pärjää. Puolisollakaan ei yhtään lähisukulaista tuossa ryhmässä.

Eläkeläiskeskusteluissa tahallaan unohdetaan, että koko ajan heitä kuolee ja paljon. Työeläkevarat tulevat hyvin riittämään vaikka parisataa satavuotiasta olisikin. 

Isovanhempani ovat syntyneet 00 ja 10-luvulla. Vain yksi heistä kuoli vähän yli 60v vuonna 70. Muut 3 elivät 90-luvulle. Isoäitini sisko eli v2010-l saakka 93-vuotiaaksi. 

Oma äitini on vielä hyväkuntoinen (-48) ja miehen isovanhemmat (30-luvulta)

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Suurin osa eli noin 30. Nämä siis sukulaisiani. Edellisestä sukupolvesta enää yksi eli isäni, joka täytti joulukuussa 96v.

 

Ja kaikki sedät, tädit ja jopa ne romaniserkut luet läheisiisi?

Minun läheisiäni ovat vanhempieni ja veljeni lisäksi lapseni. K-pää vanhempani ja veljeni ovat onneksi poistuneet pilaamasta ilmaani.

Mun kaikki tädit ja sedät syntyivät 1920- ja 1930 -luvuilla kuten omat vanhempanikin. Ja kuten jo kirjoitin, siitä sukupolvesta enää isäni on elossa. Suurin osa serkuistani kuuluu suuriin ikäluokkiin ja heistä vain 3 on kuollut.