Lue keskustelun säännöt.
Aikuisiän ADHD
Onko kokemuksia/ suosituksia aikuisiän ADHD:n diagnosoimisesta ja lääkäriä/ paikkaa suositella? Julkisen puolen hoitoketju kun tuntuu kestävän ainakin vuoden ennen kuin sieltä edes diagnoosia saa ulos
Kommentit (4234)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri sanoi ettei ole mitään ongelmaa koska on AMK käyty läpi kuitenkin.
Jos sitte yksityiselle menis , ja jos ne sattus vähä kuunteleen enemmän kuin 5min.
Koko elämä sekasin mutta koulussa helposti tentit läpi.
Olettekohan olleet lääkärin kanssa samalla aaltopituudella? Yleensä kysytään oireiden vaikutuksesta arkielämään. Siihen voi sisältyä koulunkäynti, mutta siellä puhutaan muustakin. Millaisia arkea haittaavia oireita on.
Tuskin lääkäri on edes perehtynyt ADHD:hen. Jotain 10 v sitten löytyi Tampereelta yksi asiaan perehtynyt lääkäri. Nykyään löytyy ko asiantuntijuutta. Kokeile uudestaan toisella lääkärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
julkisen puolen suhtautuminen yksityisen tekemiin diagnooseihin vaihtelee hyvin paljon. minulle sanottiin (yths:llä aloitettiin tutkimukset), että ehdottomasti julkiselle, koska se helpottaa jatkossa esim. reseptin uusimista ja hakeutumista tarvittaessa erilaisiin ryhmiin tai päästä jatkokäynneille, jos koen tarvitsevani jne).
minä en ole aina saanut julkiselta edes astmaan yksityisen määräämiä lääkkeitä uusittua ennenkuin erikseen hain lääkärinlausunnon yksityiseltä (se maksoi sitten erikseen). Ja senkin jälkeen sitten julkinen tk-lääkäri lähetti julkiselle puolelle astman diagnosointitutkimuksiin, koska ne oli tehty yksityisellä eikä julkisella voitu mitenkään tietää, että mihin tutkimustuloksiin diagnoosini perustui.
Tällaisista systä johtuen ainakin itse suosittelen kääntymään ensi sijassa julkisen sektorin puoleen, koska ei voi koskaan tietää tulevaisuudesta, että tuleeko vaikka joku t
Itse olen saanut hyvin uusittua Kannassa reseptejä vaikka olen käynyt yksityisellä lääkärissä.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä jokin tietty musiikki, joka auttaa keskittymään?
Haluaisin saada vinkkejä kappaleista jotka toimivat.
Kuuntelen mielelläni klassista, ja olen huomannut, että monet Mozartin ja Bachin teokset auttavat silloin, kun pitäisi tehdä kirjoittamista vaativia hommia koneella.
Itse kuuntelen välillä relax jazz tai vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä jokin tietty musiikki, joka auttaa keskittymään?
Haluaisin saada vinkkejä kappaleista jotka toimivat.
Kuuntelen mielelläni klassista, ja olen huomannut, että monet Mozartin ja Bachin teokset auttavat silloin, kun pitäisi tehdä kirjoittamista vaativia hommia koneella.
Itse kuuntelen välillä relax jazz tai vastaavaa.
Riippuu täysin tilanteesta, ihan atmosfäärisesta black metallista johon ambientiin tai juuri klassiseen musiikkiin. Uni on kuitenkin yksi tärkeimmistä yksittäisistä asioista, ilman sitä on vaikea saada mistään kiinni edes lääkkeiden avulla.
Lääkkeistä on toimineet Elvanse ja Attentin. Aikanaan käytiin Concertat ja muut läpi, mikään niistä variaatioista ei sopinut. Näillä pärjännyt nyt 6 vuotta. Koitan pitää välillä pidempiä taukoja(lomat ym). Harmi kun ei aikanaan ollut tietoa ADHD:sta, tai sitä edes diagnosoitu. Olisi ollut nuori aikuisikä paljon helpompaa, sain diagnoosin 46-vuotiaana, tätä ennen oli tutkittu vaikka mitä 15 vuoden ajan. Mutta mitä sitä menneitä murehtimaan.
Kuitenkin lääkkeitä tärkeämpää itselleni on muu oheistoiminta, kuten mahdollisimman hyvien unien yrittäminen, liikunta, hyvä ruokavalio, suunnitelmallisuus ja se että tekee asiat heti. Lääkkeet auttavat saamaan asioita aikaiseksi, kaikki muu on itsestä sitten tietysti kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene yksityiselle. Kaveri sai sieltä samantien diagnoosin ja lääkityksen. Nyt porskuttaa asiantuntija tehtävissä.
mitä hyötyä diagnoosista? niitähän tehgään kuin sieniä sateella, nouseeko diagnoosin tekemällä itsetunto tms? huomio?
Tämä on niin asenteellinen kysymys, että lienee turha vastata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MuL tää todettiin jo kauan sitten, nyt olen 50-v nainen. Varmaan syntymästäni asti on ollut, mut vasta, kun olin eka luokalla, se todettiin. Ei ole lääkitystä. Ne luokitellaan kaikki HUUMEIKSI. Ettehän, vanhemmat, halua lastamme miksikään huumehörhöksi ? Vaikka ne miten ne parantaisivat ihmisen jotakin, niin ei sittenkään. Sekin on vain täyttä harhaa ! Ei niistä oikeasti ole mitään hyötyä. Ilman niitäkin voi hyvin elää. Kävin silloin tasan 1,5 vuotta NS normaalia koulua. Sen jälkeen on koulut vaihtuneet................ja kiusaamista min oli ja on vieläkin. Se ei sitten lopu koskaan. Kyllä muiden ihmisten, lasten erioten, täytyy opetella olemaan vammaisen lapsen, nuoren, aikuisen, vanhuksen yms ystävä kiusaamisen sijaan ! Auttaja yms. Siinäpä olisi haaste koulujen oppilaille, jotka saavat vielä jälki- istuntoa, että auttaisivat pakosta vammaisia lapsia, nuoria yms.
Ei adhd ole vammaisuus......
Ja selvästikin olisit tarvinnut ne lääkkeet jo kauan sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MuL tää todettiin jo kauan sitten, nyt olen 50-v nainen. Varmaan syntymästäni asti on ollut, mut vasta, kun olin eka luokalla, se todettiin. Ei ole lääkitystä. Ne luokitellaan kaikki HUUMEIKSI. Ettehän, vanhemmat, halua lastamme miksikään huumehörhöksi ? Vaikka ne miten ne parantaisivat ihmisen jotakin, niin ei sittenkään. Sekin on vain täyttä harhaa ! Ei niistä oikeasti ole mitään hyötyä. Ilman niitäkin voi hyvin elää. Kävin silloin tasan 1,5 vuotta NS normaalia koulua. Sen jälkeen on koulut vaihtuneet................ja kiusaamista min oli ja on vieläkin. Se ei sitten lopu koskaan. Kyllä muiden ihmisten, lasten erioten, täytyy opetella olemaan vammaisen lapsen, nuoren, aikuisen, vanhuksen yms ystävä kiusaamisen sijaan ! Auttaja yms. Siinäpä olisi haaste koulujen oppilaille, jotka saavat vielä jälki- istuntoa, että auttaisivat pakosta vammaisia lapsia, nuoria yms.
Niitä ei ole luokiteltu huumeiksi, ne ovat lääkkeitä. Älä sinä viitsi alkaa jeesustelemaan, tietenkään noita lääkkeitä ei pitäisi antaa pienille lapsille, ja onneksi täällä ei ole ainakaan vielä amerikan-mallia. Lapsilla on paljon muitakin tapoja hoitaa tarkkaavaisuushäiriötä. ADHD:sta kärsivä muuten ei ole vammainen.
Vierailija kirjoitti:
MuL tää todettiin jo kauan sitten, nyt olen 50-v nainen. Varmaan syntymästäni asti on ollut, mut vasta, kun olin eka luokalla, se todettiin. Ei ole lääkitystä. Ne luokitellaan kaikki HUUMEIKSI. Ettehän, vanhemmat, halua lastamme miksikään huumehörhöksi ? Vaikka ne miten ne parantaisivat ihmisen jotakin, niin ei sittenkään. Sekin on vain täyttä harhaa ! Ei niistä oikeasti ole mitään hyötyä. Ilman niitäkin voi hyvin elää. Kävin silloin tasan 1,5 vuotta NS normaalia koulua. Sen jälkeen on koulut vaihtuneet................ja kiusaamista min oli ja on vieläkin. Se ei sitten lopu koskaan. Kyllä muiden ihmisten, lasten erioten, täytyy opetella olemaan vammaisen lapsen, nuoren, aikuisen, vanhuksen yms ystävä kiusaamisen sijaan ! Auttaja yms. Siinäpä olisi haaste koulujen oppilaille, jotka saavat vielä jälki- istuntoa, että auttaisivat pakosta vammaisia lapsia, nuoria yms.
Pakolla auttaminen aiheuttaa vain turhautumista ja katkeruutta. Kouluikäiset, joilla ei ole vielä kehittyneitä tunnetaitoja ja kykyä asettua toisen asemaan, saattavat purkaa turhautumistaan hyvinkin julmasti mm. alkamalla kiusaamaan auttamisen kohdetta. Hoitamaton ja lääkitsemätön ADHD voi muuten oireilla niin, että lapsi itse alkaa kiusata ja terrorisoida muita, koska se on helppo keino nostaa dopamiinitasoja. Ylipäätään lapsia ei pidä vastuuttaa koulussa tai muuallakaan siitä, että ADHD-henkilö tuntee olonsa tervetulleeksi. Aikuisten tehtävä on huolehtia siitä. Lisäksi aikuisen ADHD-henkilön ollessa kyseessä on hänen itsensä vastuulla oppia hallitsemaan oireyhtymäänsä niin, ettei se aiheuta turhaa mielipahaa ja ongelmia myös muille ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MuL tää todettiin jo kauan sitten, nyt olen 50-v nainen. Varmaan syntymästäni asti on ollut, mut vasta, kun olin eka luokalla, se todettiin. Ei ole lääkitystä. Ne luokitellaan kaikki HUUMEIKSI. Ettehän, vanhemmat, halua lastamme miksikään huumehörhöksi ? Vaikka ne miten ne parantaisivat ihmisen jotakin, niin ei sittenkään. Sekin on vain täyttä harhaa ! Ei niistä oikeasti ole mitään hyötyä. Ilman niitäkin voi hyvin elää. Kävin silloin tasan 1,5 vuotta NS normaalia koulua. Sen jälkeen on koulut vaihtuneet................ja kiusaamista min oli ja on vieläkin. Se ei sitten lopu koskaan. Kyllä muiden ihmisten, lasten erioten, täytyy opetella olemaan vammaisen lapsen, nuoren, aikuisen, vanhuksen yms ystävä kiusaamisen sijaan ! Auttaja yms. Siinäpä olisi haaste koulujen oppilaille, jotka saavat vielä jälki- istuntoa, että auttaisivat pakosta vammaisia lapsia, nuoria yms.
Joo, kyllä huomaa ettei sinulla ole lääkitystä eikä ADHD muutenkaan hallinnassa. Kamalaa raivoamista ja moralisointia, vaikka sinun pitäisi laittaa ensisijaisesti omat asiasi kuntoon. ADHD näkee niin usein rikan muiden silmässä mutta ei malkaa omassa silmässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MuL tää todettiin jo kauan sitten, nyt olen 50-v nainen. Varmaan syntymästäni asti on ollut, mut vasta, kun olin eka luokalla, se todettiin. Ei ole lääkitystä. Ne luokitellaan kaikki HUUMEIKSI. Ettehän, vanhemmat, halua lastamme miksikään huumehörhöksi ? Vaikka ne miten ne parantaisivat ihmisen jotakin, niin ei sittenkään. Sekin on vain täyttä harhaa ! Ei niistä oikeasti ole mitään hyötyä. Ilman niitäkin voi hyvin elää. Kävin silloin tasan 1,5 vuotta NS normaalia koulua. Sen jälkeen on koulut vaihtuneet................ja kiusaamista min oli ja on vieläkin. Se ei sitten lopu koskaan. Kyllä muiden ihmisten, lasten erioten, täytyy opetella olemaan vammaisen lapsen, nuoren, aikuisen, vanhuksen yms ystävä kiusaamisen sijaan ! Auttaja yms. Siinäpä olisi haaste koulujen oppilaille, jotka saavat vielä jälki- istuntoa, että auttaisivat pakosta vammaisia lapsia, nuoria yms.
Pa
Hieman syyllistävä näkökulma. Tottakai ihan kaikki on aikuisten vastuulla lasten kohdalla. ADHD:ssakin on niin monia eri tasoja, on niitä kilttejä tyttöjä, joilla on pahoja tarkkaavaisuusongelmia, tai sitten toisessa ääripäässä niitä seinille hyppiviä poikia. Tottakai lapsesta asti pitäisi saada opeteltu asian kanssa pärjäämistä, ja sen vuoksi olisikin erittäin tärkeää tunnistaa mahdollinen ADHD tai muut "erilaisuudet" mahdollisimman äkkiä. Ilman mitään ulkopuolelta tulevaa syyllistämistä, tai puhetta siitä että vanhemmat pakoilevat vastuutaan pakkosyöttämällä lapsilleen diagnoosia. Tietynlainen "erilaisuus" ei oikeuta eriarvoisuuteen, ei etuoikeuksiin, eikä tietysti syrjimiseen.
Ikäväähän se on, jos joku koittaa selittää kaiken lapsen adhd:lla tai jollain muulla, paeta samalla vastuustaan. Vaikka tuolla onkin nyt vähän muotidiagnoosin maine, niin kyllähän tuolla on paljonkin lapsia, jotka kärsivät tarkkaavaisuushäiriöistä. Moni tarkkaavaisuus - ja käytösongelma johtuu kyllä ihan kotioloista tai jostain muusta. Mutta silti on tärkeää pystyä puuttumaan asiaan mahdollisimman aikaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MuL tää todettiin jo kauan sitten, nyt olen 50-v nainen. Varmaan syntymästäni asti on ollut, mut vasta, kun olin eka luokalla, se todettiin. Ei ole lääkitystä. Ne luokitellaan kaikki HUUMEIKSI. Ettehän, vanhemmat, halua lastamme miksikään huumehörhöksi ? Vaikka ne miten ne parantaisivat ihmisen jotakin, niin ei sittenkään. Sekin on vain täyttä harhaa ! Ei niistä oikeasti ole mitään hyötyä. Ilman niitäkin voi hyvin elää. Kävin silloin tasan 1,5 vuotta NS normaalia koulua. Sen jälkeen on koulut vaihtuneet................ja kiusaamista min oli ja on vieläkin. Se ei sitten lopu koskaan. Kyllä muiden ihmisten, lasten erioten, täytyy opetella olemaan vammaisen lapsen, nuoren, aikuisen, vanhuksen yms ystävä kiusaamisen sijaan ! Auttaja yms. Siinäpä olisi haaste koulujen oppilaille, jotka saavat vielä jälki- istuntoa, että auttaisivat pakosta vammaisia lapsia, nuoria yms.
Jo
Mihin tuo viimeinen liittyy? Siihen, että moni selittää kaiken "juuri diagnosoidulla adhd:lla" tai sitten syyllistää muita? Eihän tuollainen piirre tietääkseni liity mitenkään suoraan ADHD:n toimenkuvaan.
Kamppailevatko muut sen asian kanssa, että kokevat tulevansa elämässä ikään kuin "viiveellä" verrattuna muihin? Tuntuu, että ei osaa elää samaan tahtiin kuin "normaalit" ihmiset. Ei puhettakaan esim. perheen perustamisesta alle 30 v, kun opinnoissa ja työelämään siirtymisessä meni niin kauan, jne.
Sama kokemus.