Täytyy minunkin todeta. Lähihoitajan työ on kyllä surkeaa. Keskitytään kaikkeen muuhun kuin itse työhön. - juuri valmistuva.
Mitään intohimoa tuohon on vaikea saada, siis työtä kohtaan. Se tosiaan on vain työtä, likaista ja kiireistä. Inhottavia työkavereita tai no, täytyy olla osa porukkaa, jos et ole niin pääset juorujen kohteeksi. Asiakkaita arvostellaan. Johto huonoa, ei perehdytetä kunnolla. Opiskelijoille annetaan isoa vastuuta, lomakkeita on miljoonia ja vaatimuksia. Paljon täytyy tietää ja tavallaan ketään ei kiinnosta kun kysyy. On omahoidettavia, tilaustöitä, uusien perehdystä, omaisten tapaamisia, ruoanlaittoa jne. Itse asiakkaita kohtaan ei ehditä tekemään tärkeää hoitotyötä vaan asiat menevät säädöksien hoitamiseen. Puolta porukkaa ei kiinnosta, istuvat juoriamassa. Ei vain toimi ja kaikki kärsii. En tiedä kauan aion olla alalla.
Kommentit (80)
Hyvä henkisiä työpaikkoja on ja nyt on hoitajan markkinat, hae sellaiseen.
Omani on sellainen, meiltä lähdetään jatko opiskelemaan tai eläkkeelle. Me vanhat ollaan kaikki nähty muutakin työelämää ja tiedetään, että vmäisiä paikkoja on muuallakin kuin hoitoalalla. Nuorille sanomme aina, että eivät kuvittele jäävänsä eläkkeelle lähihoitajina vaan jatkavat opiskelua alalta tai vaihtavat alaa.
Hoitoala on hieno ala, tietää tekevänsä tärkeää työtä, johon välillä kuuluu lippua ja lappua, ruokaa ei hoitajan pitäisi tehdä jos siihen ei ole mitoitusta, vaikka välillä voisin sitä tehdäkin ihan vaihtelun vuoksi, työpaikassani ei tehdä. Ihan kunnioituksesta vanhuksia kohtaan, ansaitsevat ammattilaisten tekemää ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalla on koko ajan entistä enemmän sellaisia hoitajia, jotka ovat pakon edessä kouluttautuneet sille, kun entinen ala ei enää työllistä. Tämä sitten näkyy hoidon laadussa.
Hirveästi hosutaan ja kiirehditään paikasta toiseen, vaikka esim. hoitokodin asukkailla ei olisi mitään menoa mihinkään sinä päivänä. Minne on kiire? Sitten istutaan toimistossa tai kahvilla kun on kiireessä lapattu asiakkaille ruoka suuhun ja hätäisesti pesut tehty.
Varsinkin aamuvuorossa asiat ehtisi tehdä kyllä inhimillisesti vajaamiehitykselläkin kun iltavuoro on tulossa jatkamaan ja auttamaan, mutta ei kun sinne toimistoon lukittaudutaan istumaan jo tuntia ennen vuoron loppua.
Samoin ihmiset nakataan nukkumaan klo 19 ettei yökön vaan tarvitse tehdä mitään kun tulee vuoroon.
Ikävä kyllä oikeasti alalle sopivat ja tunnolliset ihmiset eivät jaksa tällaista meninkiä ja häipyvät nopeasti maisemista.Jos työvuoro loppuu klo 20.30 tai 21 niin heitätkö sinä ne 4 omaa mahdollisesti vaikeahoitoista ja siirreltävää hoidettavaa jotenkin mystisesti petiin samaan aikaan klo 20.15 vai jätätkö yökölle kaaoksen? Jos vuorossa on 2 hoitajaa eikä enempää palkata/saada, niin niitä töitä on pakko priorisoida että saa ne oleelliset tehtyä. Meille myös kuuluu lakisäänteinen ruokatauko, ja vessassa ja juomassa pitää käydä. Ei nyt ihan tuntia ennen istuskelemaan ehdi kyllä yhtään missään vaikka yrittäisi, mutta jos edes vuorosta pääsisi sovitusti pois.
En muuten pidä tuosta alalle sopimattomat-hokemasta. Sillä peitellään alan ongelmia. Olisit kiitollinen että joku vielä haluaa alalle.
Juuri näin. Iltavuorossa on enemmän hoitajia kuin yövuorossa. Jos yövuorossa jätetään esim 4 autettavaa, 2 pyörätuolipotilasta ja pari omatoimista jotka kuitenkin haluavat jotain apua esim vaipanvaihdon, lääkkeet jne istumaan niin onhan siinä kahdella tai yhdellä yököllä kädet täynnä töitä.
Näiden kaikkien iltatoimiin voi kulua 1-3 tuntia. Jos siinä soittaa joku akuutisti lääkettä tai on kaatunut, koko paletti menee nurin.
Siihen on olemassa jotain syitä miksi yössä on vähemmän hoitajia kuin päivällä. Se syy on se, että ilta- ja aamutoimet tehdään kun on täysi miehitys vuorossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalla on koko ajan entistä enemmän sellaisia hoitajia, jotka ovat pakon edessä kouluttautuneet sille, kun entinen ala ei enää työllistä. Tämä sitten näkyy hoidon laadussa.
Hirveästi hosutaan ja kiirehditään paikasta toiseen, vaikka esim. hoitokodin asukkailla ei olisi mitään menoa mihinkään sinä päivänä. Minne on kiire? Sitten istutaan toimistossa tai kahvilla kun on kiireessä lapattu asiakkaille ruoka suuhun ja hätäisesti pesut tehty.
Varsinkin aamuvuorossa asiat ehtisi tehdä kyllä inhimillisesti vajaamiehitykselläkin kun iltavuoro on tulossa jatkamaan ja auttamaan, mutta ei kun sinne toimistoon lukittaudutaan istumaan jo tuntia ennen vuoron loppua.
Samoin ihmiset nakataan nukkumaan klo 19 ettei yökön vaan tarvitse tehdä mitään kun tulee vuoroon.
Ikävä kyllä oikeasti alalle sopivat ja tunnolliset ihmiset eivät jaksa tällaista meninkiä ja häipyvät nopeasti maisemista.Jos työvuoro loppuu klo 20.30 tai 21 niin heitätkö sinä ne 4 omaa mahdollisesti vaikeahoitoista ja siirreltävää hoidettavaa jotenkin mystisesti petiin samaan aikaan klo 20.15 vai jätätkö yökölle kaaoksen? Jos vuorossa on 2 hoitajaa eikä enempää palkata/saada, niin niitä töitä on pakko priorisoida että saa ne oleelliset tehtyä. Meille myös kuuluu lakisäänteinen ruokatauko, ja vessassa ja juomassa pitää käydä. Ei nyt ihan tuntia ennen istuskelemaan ehdi kyllä yhtään missään vaikka yrittäisi, mutta jos edes vuorosta pääsisi sovitusti pois.
En muuten pidä tuosta alalle sopimattomat-hokemasta. Sillä peitellään alan ongelmia. Olisit kiitollinen että joku vielä haluaa alalle.
Juuri näin. Iltavuorossa on enemmän hoitajia kuin yövuorossa. Jos yövuorossa jätetään esim 4 autettavaa, 2 pyörätuolipotilasta ja pari omatoimista jotka kuitenkin haluavat jotain apua esim vaipanvaihdon, lääkkeet jne istumaan niin onhan siinä kahdella tai yhdellä yököllä kädet täynnä töitä.
Näiden kaikkien iltatoimiin voi kulua 1-3 tuntia. Jos siinä soittaa joku akuutisti lääkettä tai on kaatunut, koko paletti menee nurin.
Siihen on olemassa jotain syitä miksi yössä on vähemmän hoitajia kuin päivällä. Se syy on se, että ilta- ja aamutoimet tehdään kun on täysi miehitys vuorossa.
Edelleenkin järjenkäyttö on sallittua. Ei yökölle jätetä niitä raskaimpia vaan yksin hoidettavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalla on koko ajan entistä enemmän sellaisia hoitajia, jotka ovat pakon edessä kouluttautuneet sille, kun entinen ala ei enää työllistä. Tämä sitten näkyy hoidon laadussa.
Hirveästi hosutaan ja kiirehditään paikasta toiseen, vaikka esim. hoitokodin asukkailla ei olisi mitään menoa mihinkään sinä päivänä. Minne on kiire? Sitten istutaan toimistossa tai kahvilla kun on kiireessä lapattu asiakkaille ruoka suuhun ja hätäisesti pesut tehty.
Varsinkin aamuvuorossa asiat ehtisi tehdä kyllä inhimillisesti vajaamiehitykselläkin kun iltavuoro on tulossa jatkamaan ja auttamaan, mutta ei kun sinne toimistoon lukittaudutaan istumaan jo tuntia ennen vuoron loppua.
Samoin ihmiset nakataan nukkumaan klo 19 ettei yökön vaan tarvitse tehdä mitään kun tulee vuoroon.
Ikävä kyllä oikeasti alalle sopivat ja tunnolliset ihmiset eivät jaksa tällaista meninkiä ja häipyvät nopeasti maisemista.Jos työvuoro loppuu klo 20.30 tai 21 niin heitätkö sinä ne 4 omaa mahdollisesti vaikeahoitoista ja siirreltävää hoidettavaa jotenkin mystisesti petiin samaan aikaan klo 20.15 vai jätätkö yökölle kaaoksen? Jos vuorossa on 2 hoitajaa eikä enempää palkata/saada, niin niitä töitä on pakko priorisoida että saa ne oleelliset tehtyä. Meille myös kuuluu lakisäänteinen ruokatauko, ja vessassa ja juomassa pitää käydä. Ei nyt ihan tuntia ennen istuskelemaan ehdi kyllä yhtään missään vaikka yrittäisi, mutta jos edes vuorosta pääsisi sovitusti pois.
En muuten pidä tuosta alalle sopimattomat-hokemasta. Sillä peitellään alan ongelmia. Olisit kiitollinen että joku vielä haluaa alalle.
Juuri näin. Iltavuorossa on enemmän hoitajia kuin yövuorossa. Jos yövuorossa jätetään esim 4 autettavaa, 2 pyörätuolipotilasta ja pari omatoimista jotka kuitenkin haluavat jotain apua esim vaipanvaihdon, lääkkeet jne istumaan niin onhan siinä kahdella tai yhdellä yököllä kädet täynnä töitä.
Näiden kaikkien iltatoimiin voi kulua 1-3 tuntia. Jos siinä soittaa joku akuutisti lääkettä tai on kaatunut, koko paletti menee nurin.
Siihen on olemassa jotain syitä miksi yössä on vähemmän hoitajia kuin päivällä. Se syy on se, että ilta- ja aamutoimet tehdään kun on täysi miehitys vuorossa.
Edelleenkin järjenkäyttö on sallittua. Ei yökölle jätetä niitä raskaimpia vaan yksin hoidettavia.
Järjenkäyttö on myös sinulle sallittua, ehkä myös työkokemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalla on koko ajan entistä enemmän sellaisia hoitajia, jotka ovat pakon edessä kouluttautuneet sille, kun entinen ala ei enää työllistä. Tämä sitten näkyy hoidon laadussa.
Hirveästi hosutaan ja kiirehditään paikasta toiseen, vaikka esim. hoitokodin asukkailla ei olisi mitään menoa mihinkään sinä päivänä. Minne on kiire? Sitten istutaan toimistossa tai kahvilla kun on kiireessä lapattu asiakkaille ruoka suuhun ja hätäisesti pesut tehty.
Varsinkin aamuvuorossa asiat ehtisi tehdä kyllä inhimillisesti vajaamiehitykselläkin kun iltavuoro on tulossa jatkamaan ja auttamaan, mutta ei kun sinne toimistoon lukittaudutaan istumaan jo tuntia ennen vuoron loppua.
Samoin ihmiset nakataan nukkumaan klo 19 ettei yökön vaan tarvitse tehdä mitään kun tulee vuoroon.
Ikävä kyllä oikeasti alalle sopivat ja tunnolliset ihmiset eivät jaksa tällaista meninkiä ja häipyvät nopeasti maisemista.Jos työvuoro loppuu klo 20.30 tai 21 niin heitätkö sinä ne 4 omaa mahdollisesti vaikeahoitoista ja siirreltävää hoidettavaa jotenkin mystisesti petiin samaan aikaan klo 20.15 vai jätätkö yökölle kaaoksen? Jos vuorossa on 2 hoitajaa eikä enempää palkata/saada, niin niitä töitä on pakko priorisoida että saa ne oleelliset tehtyä. Meille myös kuuluu lakisäänteinen ruokatauko, ja vessassa ja juomassa pitää käydä. Ei nyt ihan tuntia ennen istuskelemaan ehdi kyllä yhtään missään vaikka yrittäisi, mutta jos edes vuorosta pääsisi sovitusti pois.
En muuten pidä tuosta alalle sopimattomat-hokemasta. Sillä peitellään alan ongelmia. Olisit kiitollinen että joku vielä haluaa alalle.
Juuri näin. Iltavuorossa on enemmän hoitajia kuin yövuorossa. Jos yövuorossa jätetään esim 4 autettavaa, 2 pyörätuolipotilasta ja pari omatoimista jotka kuitenkin haluavat jotain apua esim vaipanvaihdon, lääkkeet jne istumaan niin onhan siinä kahdella tai yhdellä yököllä kädet täynnä töitä.
Näiden kaikkien iltatoimiin voi kulua 1-3 tuntia. Jos siinä soittaa joku akuutisti lääkettä tai on kaatunut, koko paletti menee nurin.
Siihen on olemassa jotain syitä miksi yössä on vähemmän hoitajia kuin päivällä. Se syy on se, että ilta- ja aamutoimet tehdään kun on täysi miehitys vuorossa.
Edelleenkin järjenkäyttö on sallittua. Ei yökölle jätetä niitä raskaimpia vaan yksin hoidettavia.
Järjenkäyttö on myös sinulle sallittua, ehkä myös työkokemus.
Olen ollut kymmenen vuotta töissä tehostetussa palveluasumisessa, joten tiedän, mistä puhun. "Jostain" syystä kaikkein laiskimmat tykkäävät tehdä yövuoroa. Myös kahden yökön paikoissa esiintyy tätä, ettei ketään saa olla ylhäällä yövuoron alkaessa.
"On omahoidettavia, tilaustöitä, uusien perehdystä, omaisten tapaamisia, ruoanlaittoa jne. Itse asiakkaita kohtaan ei ehditä tekemään tärkeää hoitotyötä vaan asiat menevät säädöksien hoitamiseen"
Nämä kaikki ovat tärkeitä työtehtäviä. En ymmärrä miksi valitat.
"Suomalaisten paino on lähtenyt räjähtävään nousuun ja tällä on suora yhteys siihen kuinka paljon sun työkavereita kiinnostaa rehkiä siellä. "
Hoitola on fyysisesti raskas ja paljon pitää olla jalkojen päällä. On varmastikin eri asia olla nuori, terve ja hoikka, uransa alussa oleva ihminen. Se joka on tehnyt töitä 20v on varmasti eri tilanteessa voimavarojen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Siinäpä se pähkinänkuoressa. Lisänä vielä kuuta taivaalta vaativat omaiset ja jatkuva vajaamiehitys. Itse työ olisi siedettävää ja asiakkaat jopa osa kivoja, mutta se kaikki muu...
Jos puolta porukkaa ei kiinnosta ja istuvat juoruamassa, niin tuo alimiehitys on pelkkä harha. Käskekää ne sieltä töihin!
Tarvittaisiiin enemmän miesjohtajia naisvaltaisille aloille sekä miehiä itse työhön tasapainottamaan tilannetta.
Ei tuohon duuniin saa ikinä mitään intohimoa. Päädyin sattumalta ja vahingossa lähihoitajaksi ja valmistuin rimaa hipoen. Valmistumisen jälkeen sain tietää saaneeni psykologisista testeistä 4/10 pistettä, en tiedä miksi minut edes otettiin sinne. Enkä usko että nykyään tulijoita testataan ja sanotaan vielä että minun luokiltani (eli perusopinnot + suuntaavat) joilla oli kai joku 40-50 henkeä, varmasti kymmenkunta keskeytti ja ihmettelen suuresti jos loputkaan ovat enää alan töissä.
Olen tehnyt pienillä katkoilla mt- ja päihdepuolen töitä yhteensä joku 10 vuotta. Välissä raksahommia ym. pientä, alunperin palasin hoitopojan töihin kuntouttamaan käsiäni mutta nyt on mennyt taas joku 7 vuotta. Mutta ei mene enää. Ei lähihoitaja ole mikään oikea ammatti, se on jonkun keksimä yleiskoulutus jolla yritetään täyttää oikeiden ammattien kuten perushoitaja, lastenhoitaja, mielenterveyshoitaja, aukot. Niin että samalla tutkinnolla voisi sujuvasti mennä joka paikkaan.
Johtaminen muuttuu kaiken aikaa huonommaksi, itsenäinen ajattelu on ainakin kunnallisella puolella oikeastaan kielletty ja jos omaat mitään muuta elämää kun työn ja siitä palautumisen niin kateelliset työkaverit ottavat silmätikuksi. Jos haluaa pärjätä ja luoda pitkän työuran niin pitää olla ei mitään mieltä, ei ikinä paikalla kun jotain ikävää tapahtuu ja muuten sitten kiva tyyppi joka tekee tarvittaessa ylitöitä ja oikeastaan mitä tahansa muutakin.
En tarkoita tällä seuraavalla lauseella muita kun itseäni, mutta olen hävennyt lähihoitajuutta koko niinsanotun työurani ajan. Olen saanut tehdä oikeiden mielisairaanhoitajien ja mielenterveyshoitajien kanssa mutta itse olen tuomittu tähän typerään titteliin. Yritin käydä sh-kouluakin mutta se on sama paska eri paketissa eikä koko ala ole kiinnostanut koronan jälkeen yhtään. Olen tehnyt laiskuuttani ja vanhasta tottumuksesta. Mutta en aio tehdä enää kauan.
- - -Vasta valmistun piakkoin mutta olen miettinyt.
Olen luonteeltani (ehkä valitettavasti) sellainen, etten kestä jos epäolennaisiin asioihin kiinnitetään huomiota. Minua ei kiinnosta esimerkiksi rupatella työkavereiden kanssa heidän elämästään kun tiedän, että töitä on nyt todella vielä jäljellä.
Voisimme yhdessä panostaa mutta yksin tai vähemmistön kanssa asiat eivät hoidu.
Voisimme käydä tuon kahvipöydän juorukerhon kanssa paljon sellaista työtä mitä tulisi tehdä, siinä ajassa kun päivitellään viime viikon rankkoja bileitä.
Toki, olen ymmärtäväinen ja hyvä työyhteisö on osa toimivaa organisaatiota mutta ei näin. Me olemme töissä. Pystyisimme niin paljon parempaan.- - -
Ymmärrän täysin mistä kirjoitat. Päiväkodeissa nuo kahvipöydän juorukerhot muuttuvat kätevästi palavereiksi tai suunnitteluajoiksi. Työkaverille siellä ryhmässä olevalle ei edes aina hiiskuta mitä noissa on puhuttu. Lisäksi joidenkin lähihoitajien kielenkäyttö saattaa olla karkeaa ja epäkohteliasta työkavereita tai ihan asiakkaitakin kohtaan. Sieltä tulee aika värikästä porukkaa kentälle. Työhaastatteluissa jaksetaan olla vielä fiksuja.
Vierailija kirjoitti:
Eipä kyllä opeteltu meidän oppilaitoksessa ruoanlaittoa, siis lähihoitajana.
Muuten olen aloittajan kanssa täysin samaa mieltä. Aivan liikaa aikaa ja resursseja haaskataan esimerkiksi palavereihin ja kirjaamiseen erilaisiin ohjelmiin, se kaikki on pois siitä varsinaisesta työstä, eli potilaiden hoitamiselta. Myös erilaisia kuntoutuksia ja arviointia tehdään valtavasti asiantuntijoiden opastuksella, kiva sinällään, mutta kun potilaat on ilman ruokaa, pesua, lääkkeitä, ulkoilua. Ensin pitäisi saada ne perusasiat toimimaan.
Työyhteisöt on usein myrkyllisiä, niin kuin tosin varmasti usein muutenkin naisvaltaisilla aloilla. Uudet vielä jaksaa puhkua intoa, kokeneemmat taas ovat valitettavan usein kyynistyneet kun ovat nähneet vuosien myötä ettei mikään muutu, ainakaan parempaan suuntaan.
Kehno palkka, raskas vuorotyö josta harvoin saa kiitosta, kireä työyhteisön ilmapiiri, väkivalta ja eritteet, kokemus ettei työtään ehdi hoit
Valmistuin lähihoitajaksi 2004, muistelen että meillä kyllä oli joku ruuanlaittoon liittyvä kurssi. Oli jotain ateriansuunnittelua ja hämärä muistikuva että jotain tehtiin ihan siellä koulun keittiössäkin.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajaksi pääsee kuka vaan. Työ sen mukaista, eli raskasta ja vittumaista. Sama kuin joku varastotyö on raskasta ja vittumaista, koska sinne pääsee kuka vaan. Jos haluat parempaa, mukavampaa duunia niin kouluttaudu.
Olin vuosia keittiössä töissä ja nyt lähärinä kotihoidossa; kyllä on kevyttä työtä! Asiakkaat 98% ihania, heihin kiintyy ja "ystävystyy"
Oma työporukka on mukava, ja toisia autetaan
(poissa veemäiset keittiömestarit sen alan komentelu, muka kiire ja hiarkia,)
N45
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan vaikka näin, etten itse toivo koskaan joutuvani hoidettavaksi isoon vanhusten yksikköön. Samaten toivon, etten koskaan saisi kehitysvammaista lasta, joka täytyy sijoittaa laitokseen asumaan.
T. alalta lähtenyt hoitaja
1. Sanoisin että asioiden korjaaminen lähtee palkkatason nostosta. Sillä saadaan sitä ammatillisesti kunnianhimoisempaa hoitaja ainesta pysymään ja palamaan takaisin alalle. Omina vuosinani parhaat lähti opiskelemaan muita aloja paremman tulotason ja kevyemmän työn perässä.
2. Seuraavassa vaiheessa hoitaja mitoitukset kuntoon kaikkialla ja kovat sanktiot yksiköille, mikäli niitä ei noudateta.
3. Kolmanneksi hoitajat mukaan yksiköiden päätöksentekoon entistä vahvemmin, ei vain jonkin todellisuudesta vieraantuneen ylihoitajan ominaisuudessa, vaan tavanomainen rivihoitaja aina vuodeksi kerrallaan täysivaltaisena jäsenenä mukaan tekemään yksiköiden toimintaa ohjaavia päätöksiä.
Ei ole ammattinimikettä hoitaja, on vain sairaanhoitajia ja apu/perus/lähihoitajia eli wannabe-sairaanhoitajia. Nytkö lähihoitajan pitäisi olla päättämässä esim. sairaalan toiminnasta?
Jos puolta porukkaa ei kiinnosta ja istuvat juoruamassa, niin tuo alimiehitys on pelkkä harha. Käskekää ne sieltä töihin!
.....Kun ne yleensä juoruaa siellä pomon kanssa, sen hovina.
Minä vaihdoin alaa kymmenen vuotta sitten, koska suunnitelmien yms kirjallisten hommien tekeminen alkoi lähteä käsistä. Lopettaessani laskin, että meillä piti tehdä asukkaalle yhdeksän eri suunnitelmaa, kartoitusta ja arviointia ja näitä täytyi päivittää vähintään puolen vuoden välein tai voinnin muuttuessa. Eli käytännössä oli koko ajan työn alla näitä suunnitelmia. Nämä paperityöt olivat siis päivittäisen kirjaamisen lisäksi: hopasu, RAI, mna, elämänpuu, kaatumisen ehkäisemisen suunnitelma, kaatumisen riskin arviointi, suunhoidon suunnitelma, mmse ja liikuntasuunnitelma. Luonnollisesti kukaan ei lukenut muuta, kuin hopasun.
Hyvää keskustelua alan ongelmista! Asiakkaat ovat lähinnä rasite esimiehille, kun pitää olla kaikenmaailman fratit ja sagakoulutukset täydennettynä. Hoivapassit joka mummolle heti, että näyttää kivalta ulospäin. Kurssi sitä ja tää on hei pakko suorittaa, koita nyt löytää se aika - onhan muutkin onnistuneet? Muistakaa hei merkitä viriketuokiot ylös! Kyllä löytyy aikaa, kun vähän miettii päivänkulkua. Mulla alkaa teams, nähään huomenna.
Kulissiin kuuluu kansainvälisen työntekijän nöyrä hymy ja onneton kielitaito ettei se poloinen osaa pitää puoliaan kun esihenkilö latelee kymmenen tehtävää hänelle. Tehtävät oikeastaan olisivat laitoshuoltajan töitä. Jota ei nyt siis tarvitakkaan, kun lähäri tekee hoiva-avustajankin työt ja hoiva-avustaja laikkarin. Mutta hei, säästöä tulee ja esimies voi pitää hyvillä mielin etäpäivän. Kazing kuin kätevää! Ja huomisesta aamusta puuttuu hoitaja, mutta seuraava vuorohan jatkaa! Hakekaa nyt ne lomat sieltä essistä, ne täytyy pitää hei pois.
Suomalaisten paino on lähtenyt räjähtävään nousuun ja tällä on suora yhteys siihen kuinka paljon sun työkavereita kiinnostaa rehkiä siellä. On aika todella haastava yhtälö ratkaistavaksi. Miten johdat tuollaista joukkoa joka ei halua muuttaa tätä asiaa itsessään?