Monenako päivänä viikossa lapsellasi on harrastus?
Jos vaikka neljä tai viisi, oletko miettinyt, onko se fiksua?
Kommentit (54)
Kun lapsi aloitti jalkapallon n. 5-vuotiaana, niin harjoituksia oli 1-2 kertaa viikossa. Kun lapsi myöhemmin lopetti ko. harrastuksen n. 11-vuotiaana, oli harjoitusmäärä noussut neljään kertaan viikossa ja pelit siihen päälle. Ei ollut järkeä, lapsi halusi lopettaa harrastuksen, vaikka piti peleistä, mutta ei halunnut uhrata sille kaikkea vapaa-aikaansa.
Mulla on jo täysi-ikäinen lapsi, mutta lähinnä "ikänsä harrastanut". Tai no, kolmevuotiaasta lähtien.
Alkuun kerran viikossa 30 min, vähän isompana 45 min. Kouluiässä sitten oli useampaa harrastusta, max 5 kertaa / viikko, noista yksi urheiluharrastus vei 3 kertaa. Lukioiässä sitten treenimäärät kasvoivat n. 10 / viikko (aamutreenit ja iltatreenit), mutta muut harrastukset tipahtivat pois jo yläkoulussa viimeistään. Ja siis urheiluharrastuksessa aina pelit päälle, niitä oli kuukaudessa 3 - 10, riippuen monessako joukkueessa aina pelasi (pelasi joskus kahta ikäluokkaa + jotain aikuisten sarjaakin isompana).
4-5 kertaa viikossa. Leirit ja kisat päälle. Nauttii harrastuksestaan ja koulu sujuu, joten en näe ongelmaa. Kaikki parhaat kaverit on harrastuksessa.
Vierailija kirjoitti:
4-5 kertaa viikossa. Leirit ja kisat päälle. Nauttii harrastuksestaan ja koulu sujuu, joten en näe ongelmaa. Kaikki parhaat kaverit on harrastuksessa.
Ja siis kuudesluokkalaisesta kyse.
Meillä 5v halusi harrastaa jo vaikka ja mitä, joten harjoituksia oli parin vuoden ajan 4-5 kertaa viikossa. Se toimi ihan tosi hyvin kun oli useampaa lajia ja se oli enemmän sellaista ohjattua leikkiä kavereiden kanssa, kun silloin ei vielä muutoin sovittu kavereiden kanssa vapaa-ajalle mitään.
Sitten kun meni kouluun siitä tuli selvästi enemmän taakka, kun harrastukset alkoi muuttua enemmän tavoitteellisiksi, koulupäivät verottivat keskittymistä ja välillä olisi vain halunnut olla kavereiden kanssa iltapäivisin. Valitsi sitten sen ns. ykköslajin ja lopetti muut, jonka jälkeen harjoituksia oli kaksi kertaa viikossa + pelit ja se oli pitkään sopiva. Nyt vasta useamman vuoden harrastamisen jälkeen on tullut kolmas treenipäivä, ja toistaiseksi ainakin se tuntuu ihan sopivalta, mutta koulun ohella se alkaa olla aika maksimi, että jää vähän sitäkin aikaa kun "ei tarvitse tehdä mitään", jos ei huvita.
Valitettavasti lasten harrastamisesta on tullut kilpaurheilua niin jääkiekossa kuin jalkapallossa.
3-4 kertaa viikossa jalkapallotreenit/pelit.
Olen todellakin miettinyt, onko liikaa. Mutta pidättelepä tuota, into piukeana sinne aina menee.
Ja jos ei mene treeneihin, menee pihalle potkimaan palloa kavereiden kanssa. Joten menkööt!
Vaihtelee 2 ja 4 päivän välillä viikossa vuodenajasta riippuen. Enempää ei tule, vapaatakin pitää olla lepoon ja kavereille sekä koulunkäynti on etusijalla.
Eikä itseänikään kiinnostaisi enempää varsinkaan joukkueurheilun parissa esiintyvät jumalasta seuraavat paskantärkeät vanhemmat.
Kysymys oli hullusti aseteltu. Pojallani on harrastus koko ajan, ei se ole toisina päivinä olematta. Eli harrastus ON seitsemänä päivänä viikossa, mutta vain yhtenä päivänä viikossa hän KÄY soittotunmilla. Mutta soittaa aina kun huvittaa, ja tuntuu huvittavan joka ilta vähintään tunnin verran.
Ja harrastus on siis sellonsoitto.
Viidesluokkalainen, 3-4 kertaa viikossa ja pelit viikonloppuna. Jaksaa hyvin.
Kaikkina päivinä. Meidän lapset ei lopeta harrastuksia esim. tiistaina ja torstaina vaan harrastukset jatkuvat kuukaudesta toiseen (onneksi). Jos kysyjä tässä yritti kysyä että monena päivänä viikossa lapsi käy harrastuksissa tai harrastaa niin sehän on ihan toinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli itsellä teini-ikäisenä 4krt viikossa ja viikonloput täynnä pelimatkoja. Jos pelimatkoja ei ollut, oli lauantaina tuplatreeni. Kesäisin oli myös 3krt viikossa kahdet treenit ja 2krt yksi treeni. Vain keskiviikko oli aina vapaa, varmaan koutsilla oli joku oma meno silloin. Oli aika rääkkiä enkä todella toivonut omille lapsille samaa. Kumpikaan ei ole harrastanut mitään tavoitteellista. Ovat kuitenkin liikunnallisia, kesät ovat juosseet ulkona, kiipeilleet puissa, uineet, pyöräilleet, rullaluistelleet jne. Talvisin hiihdetään, luistellaan, lasketellaan, lasketaan mäkeä, myös edelleen lähes aikuisena.
Kavereiden kuljetus- ja talkootyörumbaa sivusta seuranneena ei käy kateeksi.
Mulla oli tällainen luokkakaveri, se oli jo ala-asteella aivan loppu siihen täydellisyyteen pyrkimiseen. Vanhemmat eivät antaneet lopettaa harrastuksia. Kavereita sillä ei ollut, millä ajalla se olisi nähnyt? Ei leikkinyt muiden kanssa koulun jälkeen lumisotaa tai kerännyt ötököitä lasipurkkiin, kun aina sillä oli niitä harrastuksia. Siihen kaiken harrastamisen päälle sai vielä koiran hoidettavakseen ja kouluttamiseen, ettei varmasti kerkeä tekemään mitään.
Meitä sisaruksia oli neljä eikä raha kasvanut puussa, mutta saatiin kokeilla eri asioita ja sitten kun löytyi joku mielenkiintoinen harrastukseksi asti, niin siihen sai panostaa. Itselläni se oli valokuvaaminen, joka edelleen mukana kuvioissa.
Vierailija kirjoitti:
Nelivuotias käy ohjatussa muskarissa ja ohjaamattomasti uimassa viikottain. Hänen tärkein harrastuksensa on kuitenkin leikkiminen, ja sitä tekee vähintään tunnin arkisin ja viikonloppuisin useita tunteja.
Kaverin kouluikäisillä on yksi vapaapäivä viikossa, koko perhe tuntuu olevan väsynyt ja kuormittunut. En halua sellaista itselle/omalle lapselle/perheellemme, mietityttää myös nuorten yhä varhaisempi uupuminen. En siis lähde tähän egokilpailuun mukaan lasten kustannuksella.
4v. saa leikkiä tunnin arkisin?? Huh huh.
Nelivuotias käy ohjatussa muskarissa ja ohjaamattomasti uimassa viikottain. Hänen tärkein harrastuksensa on kuitenkin leikkiminen, ja sitä tekee vähintään tunnin arkisin ja viikonloppuisin useita tunteja.
Kaverin kouluikäisillä on yksi vapaapäivä viikossa, koko perhe tuntuu olevan väsynyt ja kuormittunut. En halua sellaista itselle/omalle lapselle/perheellemme, mietityttää myös nuorten yhä varhaisempi uupuminen. En siis lähde tähän egokilpailuun mukaan lasten kustannuksella.