Miten puuttua läheisen ihmisen älyttömään suorittamiseen

Ei mitenkään. 

Ei noille voi mitään. Todennäköisesti uhrautuva narsisti. Pane välit poikki, ei ole normaalia.

Itsellenikin vapaapäivinä kaupoissa kiertely olisi kyllä kauhistus. Siinä mielessä symppaan kaveriasi että mieluummin vaikka pesisin ikkunat kuin lähtisin vapaapäivänä shoppailemaan.

Kieltäydy kuuntelemasta työluetteloa ja sano ettei tuo ole normaalia. Jos haluat jostain kummallisesta syystä olla tuollaisen ihmisen kanssa tekemisissä, niin rajaa puheet ja yhteydenpito muihin asioihin. 

Ja vastaus kysymykseen. Ei mitenkään. Uhrautuja, marttyyri tai narsisti. Noista ei parannuta mitenkään ystävän neuvoilla, kun ei terapiakaan tepsi. Mitä saat tästä ihmisen seurasta itsellesi? Vastavuoroista välittämistä tai mukavaa yhdessäoloa tuskin tiedossa ikinä.

Ei kyse ole narsistista. Hän on oikeasti tosi lämminhenkinen, mukava ihminen ja minulle läheinen. Töitään kyllä luettelee, mikä tuntuu välillä vähän koomiseltakin. Hänellä vain on tällainen, mielestäni jo sairauden rajamailla liikkuva piirre, ettei yhtään osaa ottaa huomioon omaa jaksamistaan, eikä anna itselleen yhtään löysää, vaan touhuaa ja touhuaa, ja saa jotakin aivan kummallista tyydytystä siitä, että ei ole pölyhiukkasta missään, ei hiekanmurua edes ulkoportailla ja kupit on värijärjestyksessä kaapissa. Imurin kanssa heilutaan, vaikka olisi niin heikossa kunnossa, että hyvä kun pystyssä pysyy. AP

Vierailija kirjoitti:

Ei kyse ole narsistista. Hän on oikeasti tosi lämminhenkinen, mukava ihminen ja minulle läheinen. Töitään kyllä luettelee, mikä tuntuu välillä vähän koomiseltakin. Hänellä vain on tällainen, mielestäni jo sairauden rajamailla liikkuva piirre, ettei yhtään osaa ottaa huomioon omaa jaksamistaan, eikä anna itselleen yhtään löysää, vaan touhuaa ja touhuaa, ja saa jotakin aivan kummallista tyydytystä siitä, että ei ole pölyhiukkasta missään, ei hiekanmurua edes ulkoportailla ja kupit on värijärjestyksessä kaapissa. Imurin kanssa heilutaan, vaikka olisi niin heikossa kunnossa, että hyvä kun pystyssä pysyy. AP

Ei taida olla akateeminen. 

Muistan ikuisesti, kuinka tätini siivosi lapsensa ylioppilasjuhliin niin, että mm. pesi tiskikoneessa jo valmiiksi puhtaita astioita kaapista ja pyöräytti tiskikoneessa myös kaikki koriste-esineet ja kukkamaljakot. Lisäksi hän myös imuroi ullakon ja pihaterassin. Ajattelin silloin sitä seuratessani, että ok, nyt ollaan ehkä jossakin terveen järjen rajamailla. Ja niin kävi, että täti oli juhlapäivänä niin väsynyt, että pyörtyi kesken juhlien ja jouduttiin soittamaan ambulanssi ja hänet vietiin päivystykseen. Vielä siinä ambulanssin laverilla sekavana ja hyvin huonovointisena maatessaan hän hoki, että voi että kun pitäisi tuolla olla nyt tiskaamassa... 

Aivan sairasta. 

Suorittaminen, perfektionismi, muiden miellyttäminen jne ovat kyllä sellaisia ominaisuuksia, että vaativat läheisesi omaa halukkuutta oppia näistä pois ja vaativat usein jonkinlaista hoitoa

Nämä henkilöt usein kietovat oman arvonsa tähän suorittamiseen ja jatkuva ylipuuhaaminen suojelee heitä siltä, että ei tarvitse ajatella liikaa oikeita ongelmia

Ei tuolle mitään mahda, kun heillä on yleensä vielä todella kovat syyllisyyden tuskat tai ahdistus, jos eivät ansaitse olemassaoloaan jatkuvalla työnteolla

Ota aluksi hallinta ote, kaada maahan ja jos ulkona niin tunge lunta puseroon ja housuihin. Sitten lyöt muutaman ala koukun mahaan, väännät polvesta sivulle ja taakse. Vielä kohteen vaikuttaessa agressiiviselta revi hänen takkinsa riekaleiksi.

Vierailija kirjoitti:

Nämä henkilöt usein kietovat oman arvonsa tähän suorittamiseen ja jatkuva ylipuuhaaminen suojelee heitä siltä, että ei tarvitse ajatella liikaa oikeita ongelmia

Ei tuolle mitään mahda, kun heillä on yleensä vielä todella kovat syyllisyyden tuskat tai ahdistus, jos eivät ansaitse olemassaoloaan jatkuvalla työnteolla

 

Itse ainakin ylipuuhaan siksi että joudun ne asiat tekemään kuitenkin vaikka jättäisin ne vuodeksi lojumaan. Jos joku auttaa, saan tehdä ne itse uudestaan samalla hangonkeksinä hymyillen ja kiitellen.

Vierailija kirjoitti:

Ei noille voi mitään. Todennäköisesti uhrautuva narsisti. Pane välit poikki, ei ole normaalia.

Tämä.

Kuvottavia tapauksia.

Ei varmaan muuta voi kuin vilpittömästi ilmaista välittävänsä hänestä ja olevansa huolissaan. Olen samassa veneessä, paitsi että oma terveyteni on jo täysin pilalla ja se pakotti lopulta täysin pysähdyksiin. Olen nyt tutkinut juurisyitä suorittamisen taustalla, ja täydellinen arvottomuuden tunnehan se, koin arvoni olevan vain siinä, mitä pystyin tekemään. Nyt onkin mielenkiintoista, kun en kykene mihinkään... Koita saada läheisesi ymmärtämään, että hän EI halua päätyä tilanteeseen, jossa kroppa pettää täysin. Ihan todella. En tiedä, toivunko koskaan ja miten ihmeessä selviän esim. toimeentulon osalta. Toisaalta, jos suorittamisen syyt ovat syvällä, ei niiden äärelle ehkä pysähdy ennen kuin on pakko. Voi esim. pelätä, että jos pysähtyy, vaikeat tunteet nousevat pintaan. Joutuu ns. kohtaamaan oman elämänsä. Ja se muuten alkaa näyttää kammottavan tyhjältä, jos se on perustunut vain suorittamiseen, ei siihen, mitä ehkä olisi oikeasti halunnut, jos olisi tajunnut voivansa haluta ylipäänsä mitään.

Tunnistan läheisessä ystävässä just tämän piirteen. Hän tekee jatkuvasti jotakin sen takia, ettei tarvitsisi tuntea ja ajatella isoja, ikäviä asioita. Osin touhuaa ihan siksi, että se on tekosyy olla poissa kotoa tai ainakin eri tiloissa, sillä avioliittonsa on ollut vuosia aivan karilla ja aviomies on kieltämättä ihminen, jonka kanssa minäkään en samassa olohuoneessa kovin kauan viihtyisi. Joten ymmärrän, että käy mm. siivoamassa, järjestelemässä lastensa ja muiden sukulaisten luona, vaikka ei tosiaan olisi tarvetta. Osin sitten on kyse siitä, että jos on jokin surullinen ja ikävä asia, niin ei uskalla pysähtyä sitä ajattelemaan ja tuntemaan, vaan touhuaa ja häärää, ettei tarvitse ajatella. Isänsä kuoleman aikoihin siivosi koko talon lattiasta kattoon, pesi ikkunat, hautajaisista tullessa rupesi ensimmäisenä imuroimaan. Katsoin sitä aika surullisena vierestä. Hän ei uskaltanut istua alas ja surra.

Vierailija kirjoitti:

Ei noille voi mitään. Todennäköisesti uhrautuva narsisti. Pane välit poikki, ei ole normaalia.

 

Urhautuva ja narsisti eivät sovi samaan lauseeseen. Tarkoititko kenties uhriutuva? Se tarkoittaa täysin eri asiaa kuin uhrautuva. Älä käytä trendisanoja, jos et ymmärrä, mitä ne edes tarkoittavat.

Jokainen oppii pysähtymään jollain keinolla. Joko sitä pysähtyy tai sitten pysähtyy ja itkee. 

"Martta Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet. Maria on valinnut itselleen hyvän osan, jota häneltä ei oteta pois."

Itse valitsin kesällä etten pese ikkunoita. Nyt pari ikkunaa on melko törkykunnossa mutta se vain pitää kestää ja kärsiä. Onneksi iltaisin on niin pimeää ettei sillä ole väliä. Keskeneräisyyden sietäminen itsessä ja asioissa on opeteltava asia.