Varhaiskasvatus on nykyisin todella raskas ala työntekijöille
Meistä jokainen alkaa olla loppu, silti joudumme tekemään yhä enemmän samassa työajassa. Lapset ovat haastavia, esihenkilöiltä ei saa tarpeeksi tukea, ylitöitä ei saisi tehdä eli jätetäänkö työkaveri/-kaverit pulaan ylitysten vuoksi? Tässä vain muutamia epäkohtia.
Kommentit (439)
Tiimityö! Moni koulutettu vaihtaa luokanopettajan työhön, koska vakan tiimityö on usein vaikeaa vaikeiden, valittavien ja päälle päsmäröivien työntekijöiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Tiimityö! Moni koulutettu vaihtaa luokanopettajan työhön, koska vakan tiimityö on usein vaikeaa vaikeiden, valittavien ja päälle päsmäröivien työntekijöiden vuoksi.
Jos nyt lähdettäisiin vaikka siitä liikkeelle, että viikottaisin tiimi palaverin voisi pitää. Käydä tapahtuneita läpi, purkaa ajatuksia, suunnitella seur viikkoa ja tulevaa, sopia asioista jne. Mutta ei, taas mennyt kuukausi, siis KUUKAUSI, edellisestä. Kun ei arki anna myöten.
Vierailija kirjoitti:
Itsepä olette opiskelleet ja sinne halunneet.
Voin kertoa, että olo on kuin mahaan potkitulla, silmään kustulla ja täysin huijatuksi tulleella.
Niin paljon on se ala muuttunut jolle aikanaan opiskelin ja jolla ensimmäiset 10v työskentelin. Tämä toinen 10v joka nyt täynnä on ihan jotakin muuta kuin sitä "jolle halusin" ja jolle opiskelin.
Kiitos ketjussakin ilmi tulleiden seikkojen.
Ja ei, alaa ei niin vain vaihdeta tai vakipaikalta pois lähdetä, ei perheellisenä, asuntolainaisena ym.
Vantaa julkaisi säästötoimensa, sen lisäksi ettei sijaisia enää palkata niin pienemmät päiväkotiyksiköt suljetaan.
Mutta ratikkarataan kyllä on rahaa!
Mihin ne kaikki pienten yksiköiden lapset ja kasvattajat työnnetään?
Miten se on mahdollista, kun lapset ei enää ole vaikkapa puolikkailla paikoilla. Ovatko lapset haastavampia nykyisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienissä yksiköissä joissa vain 2-3 ryhmää ollaan aivan kusessa jonkun kasvattajan/jien ollessa vaikkapa sairaana. Sijaisia ei oteta vaan sumplitaan, venytään ja revitään kaikki irti heistä jotka paikalla ovat. Edes pitkiin eli yli 3vkon s.poissaoloihin ei palkata sijaista. Pomot jankkaa suhdeluvuista, täyttöasteista ym. Viis siitä, että se päivittäinen käytännön työ on tuolloin äärimmäisen haastavaa ja kuormittavaa. Sitten pidetään paniikkipalavereja aiheesta "kuinka selviämme" ja "kuka menee minne" ja "mitenkäs työvuorot". Todella rattoisaa ja työmotivaatiota sekä jaksamista lisäävää.
Vantaa
mut eiks teille tullu joku huippuhyvä palkkanousu vantaalla, enemmän kun missään muualla? senhän piti vakauttaa henkilöstön pitovoima ja vähentää poissaoloja? vai tuliko se sitte ollenkaan?
tosi nihkee s
Aika isot palkat siis isompi palkka luokanopettajasta tuolla vakaopella vaikka koulutus on alempi. No, hyvä tietysti että maksetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienissä yksiköissä joissa vain 2-3 ryhmää ollaan aivan kusessa jonkun kasvattajan/jien ollessa vaikkapa sairaana. Sijaisia ei oteta vaan sumplitaan, venytään ja revitään kaikki irti heistä jotka paikalla ovat. Edes pitkiin eli yli 3vkon s.poissaoloihin ei palkata sijaista. Pomot jankkaa suhdeluvuista, täyttöasteista ym. Viis siitä, että se päivittäinen käytännön työ on tuolloin äärimmäisen haastavaa ja kuormittavaa. Sitten pidetään paniikkipalavereja aiheesta "kuinka selviämme" ja "kuka menee minne" ja "mitenkäs työvuorot". Todella rattoisaa ja työmotivaatiota sekä jaksamista lisäävää.
Vantaa
mut eiks teille tullu joku huippuhyvä palkkanousu vantaalla, enemmän kun missään muualla? senhän piti vakauttaa henkilöstön pitovoima ja vähentää poissaoloja? va
Luokanopettajan palkka on n. 1000-1800 e / kk parempi kuin varhaiskasvatuksen opettajan palkka, ei toisinpäin.
Kumpaakin voi sijaistaa täysin kouluttamaton ihminen, max 1 v kerrallaan määräaikaisena, saa ketjuttaa vaikka kuinka pitkään.
Tiedän monia lastenhoitajia tai muutan kuukauden päivähoitajakurssin pohjaisia, jotka ovat tehneet opettajien ja erityisopettajien sijaisuuksia esim. 15 vuotta putkeen. Esim. pääkaupunkialueella päiväkodit eivät edes laita "heidän" "opepestejään" julkiseen hakuun vaan panttaavat surutta ryhmän opettajavakansseja näiden epäkelpojen sijaisten hallussa. Esim. koko kolmen vuoden muuntokoulutuksen ajan lasten oikeus pätevään opettajaan kielletään päiväkodin johtajan toimesta, kun paikkaa ei panna hakuun eikä edes yritetä löytää pätevää vaan kierosti ja täysin moraalittomasti jumitetaan opettajan pestiä epäpätevällä. Kun muuntokoulutettava sitten ehkä joskus "pätevöityy" niiden muutaman hassun yliopiston läsnäolopäivän ja ryhmätyönä tehtyjen "tieteellisten esseevastausten" pohjalta, niin ei siitä kyllä mikään pätevyys loista. Eikä loista niiden lasten koulutaipaleen alku, jotka joutuivat olemaan tällaisen toiminnan uhrina vähintään 3 vuotta päiväkotiurastaan, ehkä koko sen ajan.
Todella häikäilemätöntä toimintaa siellä ylätason johtamisessa, kuten keskitasonkin.
Lapset itsessään ja heidän oikeudet eivät kiinnosta yhtään ketään enää nykyään. Se näkyy.
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla on oikeus hyvään kotikasvatukseen ja vanhemmilla on velvollisuus kasvattaa lastaan . Se alkaa ihan vauvasta lähtien. Suuri joukko lapsia on ihan tuuliajolla.
Tämä on tosiseikka ja siksi varhaiskasvatuksessa on yritetty nostaa henkilöstön koulutustasoa, jotta näiden lasten tilannetta saataisiin edes osin tasattua verrattuna hyvien kotien lapsiin. Koulussa ei enää ole mahdollista kuroa tätä gäppiä umpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla on oikeus hyvään kotikasvatukseen ja vanhemmilla on velvollisuus kasvattaa lastaan . Se alkaa ihan vauvasta lähtien. Suuri joukko lapsia on ihan tuuliajolla.
Tämä on tosiseikka ja siksi varhaiskasvatuksessa on yritetty nostaa henkilöstön koulutustasoa, jotta näiden lasten tilannetta saataisiin edes osin tasattua verrattuna hyvien kotien lapsiin. Koulussa ei enää ole mahdollista kuroa tätä gäppiä umpeen.
Jaa, meinaat että Suomessa muka suurin osa lapsista elää jossain karmeissa perheoloissa, josta nämä itse itsensä muita paremmiksi näkevät supernannyt kahmivat lapsiparat pelastaviksi laitoksiinsa, ja kasvattavat siellä oman perhetaustansa näkemyksiin sopiviksi "kunnollisiksi ihmisiksi"?
Hirveä näkemys.
Jokainen, joka lapsen saa, on oikeutettu ihan itse kasvattamaan omansa juuri siihen oman perheen arvomaailmaan. Ei tuollainen luokittelu "hyviin" ja "huonoihin" perheisiin ole millään tavalla hyväksyttävää.
Lastensuojelu on aivan eri juttu ja palvelu kuin mikään päiväkoti. Pysykää nyt edes omalla tontillanne.
Lapsilla on oikeus hyvään kotikasvatukseen ja vanhemmilla on velvollisuus kasvattaa lastaan . Se alkaa ihan vauvasta lähtien. Suuri joukko lapsia on ihan tuuliajolla.
Tämä on tosiseikka ja siksi varhaiskasvatuksessa on yritetty nostaa henkilöstön koulutustasoa, jotta näiden lasten tilannetta saataisiin edes osin tasattua verrattuna hyvien kotien lapsiin. Koulussa ei enää ole mahdollista kuroa tätä gäppiä umpeen.
- mitä helkkaria te sitä koulutustasoa nostatte ? Nostakaa resurssitasoa (hoitajien lukumäärää per ryhmä) jos lapsien hyvinvoinnista oikeasti välitätte!
Olen itse jo eläkkeellä oleva päivähoitaja..ylioppilas pohjalta koulutus kesti 2vuotta..ei muutamaa kuukautta.Monen mielestä oli paras koulutus alalle.
Moni sekoittaa tämän perhepäivähoitajan koulutukseen.Kannattaa arvostaa kaikkia vakassa työskentelevien koulutuksia.
On raskasta hommaa. Olin viime keväänä ryhmässä hoitajana ja nyt en mitenkään tunne kykeneväiseksi lähtemään taas.
Meidän vo tuntui pitävän toimistotöistä. Hän oli aina kun vähänkään mahdollista tekemässä "omia hommiaan". Niitä siis oli tuntitolkulla joka viikko. Ja kahdenkeskeisiä palsuja johtajan kanssa. Ja palsuja muiden opejen kanssa. Kyllähän sieltä tulikin sitten joka asiaan tarkat askelmerkit. Minulle kyllä kerrottiin usein jälkikäteen mitä on päätetty, mutta ennen ei kyselty mielipidettä kuin hyvin harvoin. Ja niitä laminoituja kuvia tuli joka käyttöön ja tarkoitukseen ja leikkiin. Niillä vuorattiin kaikki seinät. Hyvin usein myös avustajalle tuli näistä hommista lisätyötä.
Niinpä me lastenhoitajat olimme aina lasten kanssa. Sitten kun oli vain toinen paikalla, hän oli lasten kanssa yksin. Ulkona -tai missä tahansa- on vaikea seurata 16 lasta ja heidän touhujaan tarkasti. Hyvin usein tuli mustelmaa ja naarmua, eikä mitään tietoa miksi. Mutta kyllähän niillä lapioilla hutkitaan ja lyödään, kaadetaan hiekkaa ja vettä toisten päälle. Aika rajuja on leikit, tässäkin ryhmässä useampi adhd tai muu piirre ja kaksi ei puhu suomea ollenkaan ja kaikki vaan ei puhuta ikänsä puolesta. Vanhemmille aina sanottiin joku tilanne, missä haava tullut. Arvaus se kyllä useimmiten oli.
Ja johtajan mielestä hoitajien pitää olla lasten leikeissä mukana, eikä voi valvoa "yleisesti" ja missään tapauksessa ei saa puhua kollegan kanssa, jos sellainen sattuu ulkona olemaan.
Muutaman kerran minut unohdettiin nukkariin koko ajaksi yksin eikä taukoa tullut koko päivänä. Sijaisia ei saanut tilata. Se sijaisten tilaaminen oli ihan farssi. Joskus sijainen otettiin 3 tunniksi! Nykyään kukaan ei varmaan edes tulisi muutamaksi tunniksi, ei kyllä silloinkaan aina sijaista saanut.
Ja jos jostain syystä oli ylimiehitys, piti siirtyä toiseen ryhmään tai päiväkotiin.
Vmp. Ja tähän hommaan minä kelpaisin, enkä minnekään toimistoon, joissa olen kuitenkin 25 työtä tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse jo eläkkeellä oleva päivähoitaja..ylioppilas pohjalta koulutus kesti 2vuotta..ei muutamaa kuukautta.Monen mielestä oli paras koulutus alalle.
Moni sekoittaa tämän perhepäivähoitajan koulutukseen.Kannattaa arvostaa kaikkia vakassa työskentelevien koulutuksia.
Eläkeläisenä tuskin tiedät yhtään, millaista arki nykypäiväkodeissa on. Se kahden lukuvuoden päivähoitajakoulutuksesi lienee 1960-1980-luvuilta peräisin ja käytännössä on ollut syys-toukoukuu mittainen poislukien ainakin syys-, joulu-, hiihtoloma- ja pääsiäistauot. Käytännössä noin 8 + 8 kk opiskelua, josta osa harjoitteluaikaa päiväkotiryhmässä. Se koulutus oli silti oikeasti hyvä juuri nimenomaan päivähoitajan ja lastenhoitajan tehtävään. Ei kuitenkaan millään tavalla opettajan tehtävään pätevöittävä.
Ketjussa kritisoitiin ymmärtääkseni niitä 1990-luvun lama-ajan työllisyystoimina tehtyjä yhden opintovuoden uudelleenkoulutusohjelmia, joilla koitettiin vähentää työttömyyttä ja toisaalta mahdollistaa ketterästi päiväkotipaikkojen määrän kasvattaminen talouden lähtiessä kasvuun. Ihan miltä alalta vain saattoi työttömyystuella kouluttautua päivähoitajan nimelliseen pätevyyteen 7 kk kestävällä koulutuksella. On sanomattakin selvää, ettei se vastaa varsinaisen, yo-pohjaisen ja kunnon opetussuunnitelmaa noudattaneen päivähoitajakoulutuksen laatua ja pätevyyttä.
Ja juuri tällaiset tyypit (vaatii trumpmaista uskoa omaan erinomaisuuteen) ovat sen jälkeen hyödyntäneet määräaikaisuuskikkailulla jopa opettajan sijaisuuksissa roikkumista suuremman palkan ja aseman saadakseen. Ei ne mitään lasten etua siinä ajattele. Savustavat keinoja kaihtamatta pätevät opettajat hiiteen työpaikoilta pitääkseen oman valtansa.
Ja nyt ne "pätevöitetään" muka yliopistotasoiseksi vo-kandiksi, jälleen täysin poliittisesti kikkaillun muuntokoulutuksen varjolla. Nakittavat siinä opettajansijaisuudessaan kuin loiset ja saavat akateemisen tutkinnon ilman mitään akateemista osaamista, vain huseeraamalla kuten ennenkin ryhmässä ja työyhteisössä sekä osallistumalla palkallisiin koulutuspäiviin yliopistolla noin 3 pv/kk. Kaikki opintotyöt tehdään ryhmätöinä ja osa omalla työpaikalla normityössä tai "harjotteluna" kuin oppisopimuskoulutuksena. Yliopisto-opetusta on siis yhteensä noin 3 x (9 x 3) pv eli 81 pv luento-opetuksella, muutaman yksinkertaisen kirjan tai artikkelin tenttimisellä ryhmätyönä ja 20 sivun näennäisopinnäytteen laatimisella (senkin voi tehdä parityönä eikä sitä julkaista vaan salataan surkea laatu) saat varhaiskasvatuksen opettajan "pätevyyden" osoittavan kasvatustoeteen kandidaatin (KK) tutkinnon yliopistosta.
Kyllä se laatu näkyy käytännön työssä, ajattelussa ja häikäilemättömässä epäeettisessä käytöksessä.
Normaalia reittiä yliopistoon hakeneet, kaikki kurssit tunnollisesti suorittaneet ja sieltä akateemiset laatuvaatimukset täyttäen valmistuneet kasvatustieteen kandit ja maisterit ovat aivan eri tasoa. He juuri eivät päiväkoteihin jääkään, koska noiden feikkipäsmäreiden kanssa on mahdotonta toimia ammatillisena kasvatustiiminä ja lasten etua ajaen.
Yliopistotason osaamiseen ei ole oikopolkuja. Tutkintoon nykyään on, ei pätevyyteen.
Vierailija kirjoitti:
On raskasta hommaa. Olin viime keväänä ryhmässä hoitajana ja nyt en mitenkään tunne kykeneväiseksi lähtemään taas.
Meidän vo tuntui pitävän toimistotöistä. Hän oli aina kun vähänkään mahdollista tekemässä "omia hommiaan". Niitä siis oli tuntitolkulla joka viikko. Ja kahdenkeskeisiä palsuja johtajan kanssa. Ja palsuja muiden opejen kanssa. Kyllähän sieltä tulikin sitten joka asiaan tarkat askelmerkit. Minulle kyllä kerrottiin usein jälkikäteen mitä on päätetty, mutta ennen ei kyselty mielipidettä kuin hyvin harvoin. Ja niitä laminoituja kuvia tuli joka käyttöön ja tarkoitukseen ja leikkiin. Niillä vuorattiin kaikki seinät. Hyvin usein myös avustajalle tuli näistä hommista lisätyötä.
Niinpä me lastenhoitajat olimme aina lasten kanssa. Sitten kun oli vain toinen paikalla, hän oli lasten kanssa yksin. Ulkona -tai missä tahansa- on vaikea seurata 16 lasta ja heidän touhujaan tarkasti. Hyvin usein tuli mustelmaa
Et taida olla pätevä varhaiskasvatustyöhön?
Hae opettajan sijaisuutta, koita toimia siinä työssä ja havahdu päällekkäisten tehtävien valtavaan määrään, niin et enää kuvittele, että opettaja siellä laiskottelee toimistossaan kun hoitajat raatavat.
Ongelmana ovat liian vähäiset resurssit, huono johtaminen, epäpätevä henkilöstö ja epäselvät työnkuvat.
Moni allekirjoittaa työsopimuksen miettimättä yhtään, mitä sopimus edellyttää. Sitten kuvittelevat voivansa muuttaa koko järjestelmän ja muidenkin ihmisten työnkuvat oman mielensä mukaisiksi mesomalla siellä työpaikan sisällä.
Ei lastenhoitajan tehtävä sisällä työnjohdollista määräysvaltaa varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin, avustajan tai johyajan tehtävään. Hoitaja tottelee työnantajan määräyksiä ja tekee sen, mihin tehtävään hänet on palkattu. Hoitaja ei määrittele, mitä opettaja tekee, milloin tekee, missä tekee ja miten tekee. Opettajan tehtävään puolestaan kuuluu oman tiiminsä pedagogiikan kokonaisvastuu, pedagogiikan ohjaus ja mallittaminen sekä dokumentointi eli on pakko laatia ja koota todistusaineisto, mitä siellä on tehty, miten ja miksi.
Julkinen palvelu edellyttää, että kyetään todistamaan, mihin yhteiskunnan verovarat on käytetty. Se on työtiimin tehtävä näyttää toteen, että tarjottu varhaiskasvatus on toteutunut säädetyn mukaisesti. Jos ei osoiteta, työssään epäonnistuvan työsopimus päätetään ja palkataan tehtävän hoitoon kykenevä henkilö tilalle.
Todella harva nykyään kykenee tuon yhtälön hoitoon. Siksi lasten tarpeista "joustetaan" (koska he eivät osaa ajaa itse omaa etuaan ja ovat vajaavaltaisia) ja kirjoitellaan virallisiin dokumentteihin vain asioita, jotka ajavat työntekijöiden omaa etua ja palvelun tuottajan etua eli varmistavat opettajan oman työpaikan säilymisen ja päiväkodin johtajan sekä kunnan tai yksityisen varhaiskasvatuksen tuottajan toimeentulon ja aseman.
Kärkevimmin kritisoivat hoitajat ja sosionomit hiljennetään joko irtisanomalla heidät, savustamalla ulos, uhkailemalla hiljaisiksi tai "muuntokouluttamalla" opettajapätevyyteen, jotta ovat sen jälkeen osa ylläpitoteatteria. Pyörä jatkaa pyörimistään.
Ja vanhemmat ovat tyytyväisiä. Kaikki manipuloi lapsia: päiväkodissa on kivaa ja laadukasta. Jos lapsi yhä reagoi vastustavasti, hänet diagnosoidaan "erityistarpeiseksi lapseksi". Se stigma pysyy läpi koko koulupolun ja elämän, ihmisessä on se vika, ei ahneessa järjestelmässä.
Kerropas yläpuolella olevien tekstien kirjoittaja miten olet pätevöitynyt kirjoittamaan tuollaista arvostelua varhaiskasvatuksesta.
Lapsilla on oikeus hyvään kotikasvatukseen ja vanhemmilla on velvollisuus kasvattaa lastaan . Se alkaa ihan vauvasta lähtien. Suuri joukko lapsia on ihan tuuliajolla.