Kuinka pystyä kertomaan toiselle, että minulla on lapsi?
Sain hänet nuorena, 17-vuotiaana. Lapsi on kasvanut vanhempieni luona erinäisistä syistä. Ystäväni (poislukien kaverit) ja sukulaiset tietenkin tietävät, mutta en ole uskaltanut kertoa henkilölle jonka kanssa saattaa tulla jotain vakavaa.
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
No ap, tuliko se mies kylään
?
Varmaan jatkaanyt sinun tapailua, mutta etsii samalla parempaa vaihtoehtoa. Kun löytää se niin häipyy. Sorry, mutta niin se on.
Hatunnosto siitä, ettet raskautuneena teininä "turvautunut" perus palstamamman patenttiratkaisuun eli aborttiin.
Vierailija kirjoitti:
Hatunnosto siitä, ettet raskautuneena teininä "turvautunut" perus palstamamman patenttiratkaisuun eli aborttiin.
Tietysti abotti on ykkösvaihtoehto teiniraskauksissa. Ei se ole lapsen etu syntyä huonoihin oloihin vanhemmille jotka eivät kykene hänestä huolehtimaan. Ongelma on että teininä saattaa olla kehon tuntemukset niin vieraita ja kierto epävakaa että raskautta ei osaa tunnistaa ajoissa. Varsinkin tapauksissa jossa on ollut ehkäisy käytössä mutta huomaamatta pettänyt. Tai sitten joku lainauksen kaltainen henkilö aivopesee pitämään sikiön. Se on helppoa ottaa kantaa toisten asioihin. Jos ei ole valmis ottamaan lasta vastuulleen ja huollettavakseen niin pitäköön mölynsä mahassa. Ja olen mies jonka lähipiirissä ei ole ollut kyseisiä tapaturmia, jos sillä on vaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Hatunnosto siitä, ettet raskautuneena teininä "turvautunut" perus palstamamman patenttiratkaisuun eli aborttiin.
Hyvä pointti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hatunnosto siitä, ettet raskautuneena teininä "turvautunut" perus palstamamman patenttiratkaisuun eli aborttiin.
Hyvä pointti.
Montako vahinkolasta olet ottanut vastuullesi?
Vierailija kirjoitti:
Usein ensimmäisiä asioita mitä uudelle ihmiselle itsestään kertoo on parisuhdestatus sekä mahdollisten lasten määrä. Jos jompaa kumpaa peittelee niin kyse on siitä että yrittää antaa valheellista kuvaa itsestään, joka siksi että häpeää tilannettaan tai muusta syystä. Ehkä tässä on kyse siitä että sitouttaa toisen niin syvästi ettei totuuden selviäminen enää karkoita häntä. Miehethän tähän useimmiten syyllistyy, mutta ei naisetkaan näköjään ole immuuneja. Ja ymmärränhän minä että uuteen kiinnostavaan mahdolliseen kumppaniin haluaa tehdä hyvän vaikutuksen. Mutta ei se saisi olla valheellinen vaikutelma.
Itsellä on kumppani jolla myös on teini-iässä saatu isätön lapsi. Kyllä asia tuli hyvin aikaisessa vaiheessa ilmi ja minulla oli mahdollisuus harkita haluanko sekaantua asiaan.
Eikös tämä nykyajan deittailutouhu ole ole niin häilyvää, että oletus on, ettei ensi viikolla enää tunneta toisiaan?
Ruvetkaa nyt syyllistämään vahinkolapsien saamisesta, siis silloinkin kun niistä huolehditaan hyvin, niin saadaan syntyvyysluvut vielä vähän alaspäin.
Vierailija kirjoitti:
Ruvetkaa nyt syyllistämään vahinkolapsien saamisesta, siis silloinkin kun niistä huolehditaan hyvin, niin saadaan syntyvyysluvut vielä vähän alaspäin.
Vahinkolapsi syntyy tilanteessa jossa raskautta ei ole suunniteltu. Se ei ole lapsen etu, koska vanhemmat eivät ole välttämättä ehtineet kerryttää taloudellista vakautta tai ole vielä emotionaalisesti ja psyykkisesti valmiita vanhemmuuteen. Vanhemmat ottavat siinä riskin lapsen kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruvetkaa nyt syyllistämään vahinkolapsien saamisesta, siis silloinkin kun niistä huolehditaan hyvin, niin saadaan syntyvyysluvut vielä vähän alaspäin.
Vahinkolapsi syntyy tilanteessa jossa raskautta ei ole suunniteltu. Se ei ole lapsen etu, koska vanhemmat eivät ole välttämättä ehtineet kerryttää taloudellista vakautta tai ole vielä emotionaalisesti ja psyykkisesti valmiita vanhemmuuteen. Vanhemmat ottavat siinä riskin lapsen kustannuksella.
Vahinkolapsia on aina syntynyt. Useimmiten käy loppujen lopuksi ihan hyvin, vaikkei lapsi ollutkaan suunniteltu. Lapsen kannalta on parasta katsoa tilannetta positiivisesti.
Tottakai pitää! Miksi ei pitäisi? Uskomatonta..