Lue keskustelun säännöt.
Yle: Onko sinun lapsesi kympin oppilas? Todellisuudessa osaaminen voi olla vitosen tasoa
31.05.2025 |
Ja tässä provo:
Onko kellään muulla tullut tän kevään todistuksia katsoessa sellainen olo, että jotain on pielessä? Meillä tuli perinteiset kasit ja ysit mutta sitten katson Ylen uutista, ja tajuan että nämä numerot eivät enää oikeasti kerro lapsen osaamisesta mitään.
Yle kirjoittaa, että nykypäivän kasin oppilas osaa saman verran kuin 2000-luvun kutosen oppilas. Miettikääpä sitä. Ja kymppiläiset? Ennen piti oikeasti osata ja tehdä töitä. Nyt riittää, että "näyttää yrittävän" tai saa vähän parempia pisteitä helpommasta kokeesta. Arvosanat jaetaan kuin ilmaiset ämpärit. Ja tämä muka motivoi oppimaan?
Eikö tämä ole oikeasti vanhempien huijaamista? Me tehdään kotona parhaamme, luetaan ja tuetaan mutta jos koulu ei pidä rimaa ylhäällä, miten lapset ikinä oppii elämään maailmassa, jossa ei todellakaan pyöristetä mitään ylös? Opettajat myöntävät itsekin, että vaatimustasoa on laskettu ja arviointi on vaikeaa.
Sitten vielä syytellään vanhempia siitä, jos lapsi ei pärjää. Jos opettaja antaa ysin vaikka todellinen taso on seiska, kuka siinä enää pystyy puuttumaan asioihin ajoissa?
Mammat, kertokaa onko tämä teidän mielestä ok? Onko teidän lapsille annettu todistukseen "kauniita numeroita" vaikka tiedätte itse, ettei se ihan vastaa todellisuutta? Vai oonko mä ainoa joka on huolissaan?
Kommentit (97)
Lapsille kannattaa lukea pienestä asti kirjoja, ja opettaa heitä kiinnostumaan luonnosta, käydä museoissa ja taidenäyttelyissä. Opettaa yleissivistystä. Joku harrastus myös aina auttaa lasta, soitto harrastus tai urheilu harrastus. Luonto- ohjelmia kannattaa kannustaa katsomaan jne. Ei se joulu yksin sivistystä anna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ei joulu vaan koulu, pieni korjaus.
Mikä on ap:n ongelma? Opetushallituksen määrittelemät kriteerit?
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ap:n ongelma? Opetushallituksen määrittelemät kriteerit?
Totta, opetushallituksen priorisoimat asiat kuten sateenkariyksisarviset ja peppureiäinanatomia ja maku ovat epäilemättä tänä päivänä jokaisen oppilaan hallinnassa kympin arvosanalla. Aivan suunnitelman mukaan mennään. Joku matematiikka, pöh, pyllynreikiä on jokaisella yksi ja sukupuolia on loputtomasti. Kaikki muu mahtuu näiden välille.
Maisterin keskimääräinen ÄO on 100. Minun 120. Tutkittu virallisesti. Olen koulukiusaamisen ja syrjimisen vuoksi kouluttamaton ikityötön lievästi aspergernainen, kohta jo 50. Puuhailen kyllä muuten kaikkea älykästä ja ihan leivässäkin olen pysynyt!
Toisen lapseni ÄO 160.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maisterin keskimääräinen ÄO on 100. Minun 120. Tutkittu virallisesti. Olen koulukiusaamisen ja syrjimisen vuoksi kouluttamaton ikityötön lievästi aspergernainen, kohta jo 50. Puuhailen kyllä muuten kaikkea älykästä ja ihan leivässäkin olen pysynyt!
Toisen lapseni ÄO 160.
Mites olet koulukiusattu jos et ole koulussa ollut. ÄO 160 lapsesiko sinut syrji elämästä.
Silti miehet väittävät nykykoulun olevan epäreilu, vaikka kutosen taidoilla saat nykyisin kasin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvosanainflaatio näkyy pääsykokeissa ja jatko-opinnoissa, kun osaamistaso ei vastaa oletuksia.
Tasoja on täytynyt laskea, koska osa oppilaista ei pääsisi
1. peruskoulusta ulos
2. lukiosta ulos
3. yliopistoon
huonon suomenkielen osaamisen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tasoja on täytynyt laskea, koska osa oppilaista ei pääsisi
1. peruskoulusta ulos
2. lukiosta ulos
3. yliopistoon
huonon suomenkielen osaamisen takia.
Itseasiassa matemaattiset taidot ovat tippuneet paljon dramaattisemmin kuin äidinkielen. Ja se on ongelma. Jokainen suomalainen periaatteessa ymmärtää virheitä sisältävää kieltä.
Katsoin samaa ja höristelin korviani. Arviointia on muutettu lepsumpaan suuntaan. Ei ole hyvä asia lainkaan sellanen. Siinä vaiheessa kun lapsi etenee lukioon ja siitä edelleen ylöspäin tuleekin vaikeuksia. Niin voi käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ap:n ongelma? Opetushallituksen määrittelemät kriteerit?
Totta, opetushallituksen priorisoimat asiat kuten sateenkariyksisarviset ja peppureiäinanatomia ja maku ovat epäilemättä tänä päivänä jokaisen oppilaan hallinnassa kympin arvosanalla. Aivan suunnitelman mukaan mennään. Joku matematiikka, pöh, pyllynreikiä on jokaisella yksi ja sukupuolia on loputtomasti. Kaikki muu mahtuu näiden välille.
Sinun osaltasi ainakin suomalainen koululaitos on epäonnistunut sivistämistyössä.
Vierailija kirjoitti:
Tasoja on täytynyt laskea, koska osa oppilaista ei pääsisi
1. peruskoulusta ulos
2. lukiosta ulos
3. yliopistoon
huonon suomenkielen osaamisen takia.
Juurikin noin. Valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maisterin keskimääräinen ÄO on 100. Minun 120. Tutkittu virallisesti. Olen koulukiusaamisen ja syrjimisen vuoksi kouluttamaton ikityötön lievästi aspergernainen, kohta jo 50. Puuhailen kyllä muuten kaikkea älykästä ja ihan leivässäkin olen pysynyt!
Toisen lapseni ÄO 160.
Höpö, höpö taas. Jo keskimääräinen lukiolaisen äo on lähempänä 110. Ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneilla maistereilla sitäkin korkeampi. Siis keskimäärin. Sinun 120 äo ei ole sinua saanut menestymään elämässä. Yliopistoissa asperger ei ole mikään ongelma, joten syy on jossain muualla.
Itsellä kaksi lasta toinen meni yliopistoon ja toinen Suomen parhaimpana pidettyyn AMK:hon. AMK:hon mennyt poika olisi yliopistolleknpäässyt. On kyllä ero kuin yöllä ja päivällä yliopiston ja AMK:n välillä kun sisarukset vertailee. Vaatimustaso koulussa ja tehtävän työn määrää ihan eri luokkaa. AMK:ssa opiskeleva poika haukkuu kouluansa ihan pellekouluksi. Vaatimustaso on umpisurkea. Välillä aina kuvittelee, että joutuisi jossain kurssissa tekemään töitä, mutta lopulta aina paljastunut, ettei opettaja mitään sittenkään vaatinutkaan. Arvosanat on hyvät. Kuulema hävettää, kun ulkomaalaisia oppilaita, jotka on Suomeen muuttaneet opiskelemaan ja joutuvat maksamaan kovan hinnan opiskelusta ja Suomen AMK-järjestelmä tarjoaa ihan roskaa. Poika oli oppinut hyvässä lukiossa tekemään töitä ja nyt pettynyt, kun AMK ei vaadikaan töiden tekoa. 4-5 arvosanaa tippuu joka kurssista ilman duunia.
Aaltossa oleva veli joutuu tekemään todella paljon töitä harjoitustehtävien kanssa ja vaatimustaso ihan eri luokkaa arvostelussa ja tutkinnon sisällössä.
Täällä yksi keski-ikäinen opettaja. Olen huomannut, että n. kolmekymppisillä kollegoilla on oman alan osaamista, mutta tieto muista aineista saattaa olla heikkoa. Yleissivistys on kadonnut. Portugalin pääkaupunki tarkistetaan netistä eikä muita kieliä osata englannin lisäksi. Kyse on siis asioista, jotka itse ole aikoinani oppinut jo peruskoulussa ja edelleen muistan. Ennen opeteltiin asioita ulkoa. On siitä jotakin hyötyä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoja on täytynyt laskea, koska osa oppilaista ei pääsisi
1. peruskoulusta ulos
2. lukiosta ulos
3. yliopistoon
huonon suomenkielen osaamisen takia.
Itseasiassa matemaattiset taidot ovat tippuneet paljon dramaattisemmin kuin äidinkielen. Ja se on ongelma. Jokainen suomalainen periaatteessa ymmärtää virheitä sisältävää kieltä.
Itse asiassa pelkän kommunikoinnin takia emme edes tarvitsisi äidinkielen opetusta koulussa. Noin 100% puhekykyisistä ekaluokkalaisista hallitsee suomen kielen kommunikointiin riittävällä tasolla jo ennen ensimmäistä koulupäivää. Jonkinlainen osa osaa jopa lukea ja kirjoittaa.
Vesseleitä päästetään seuraavalle luokalle, koska ope ei halua nähdä tiettyjä feissejä luokassaan.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä kaksi lasta toinen meni yliopistoon ja toinen Suomen parhaimpana pidettyyn AMK:hon. AMK:hon mennyt poika olisi yliopistolleknpäässyt. On kyllä ero kuin yöllä ja päivällä yliopiston ja AMK:n välillä kun sisarukset vertailee. Vaatimustaso koulussa ja tehtävän työn määrää ihan eri luokkaa. AMK:ssa opiskeleva poika haukkuu kouluansa ihan pellekouluksi. Vaatimustaso on umpisurkea. Välillä aina kuvittelee, että joutuisi jossain kurssissa tekemään töitä, mutta lopulta aina paljastunut, ettei opettaja mitään sittenkään vaatinutkaan. Arvosanat on hyvät. Kuulema hävettää, kun ulkomaalaisia oppilaita, jotka on Suomeen muuttaneet opiskelemaan ja joutuvat maksamaan kovan hinnan opiskelusta ja Suomen AMK-järjestelmä tarjoaa ihan roskaa. Poika oli oppinut hyvässä lukiossa tekemään töitä ja nyt pettynyt, kun AMK ei vaadikaan töiden tekoa. 4-5 arvosanaa tippuu joka kurssista ilman duunia.
Aaltossa oleva veli joutuu tekemään todella paljon
Ammattikorkeakouluja ei ikinä olisi pitänyt rinnastaa yliopistoihin. Ero tosiaan on massiivinen ja koulutuksen tavoitteet täysin erilaiset.
Peruskoulu on aina ollut pellekoulu. Niin viime vuosituhannella kuin nytkin. Kaikki käyvät sen. Ja jos henkilön keskiarvo peruskoulussa 9 tai 10, niin se ei sellaisenaan kerro vielä yhtään mitään. Lukiossa tilanne on jo paljon perempi, puolet heikkolahjaisista on karsittu jo pois, joten se helpottaa. Ja jos L:n kirjoittaa, niin kyllä se kertoo, että henkilöllä on lahjoja ja tai on ainakin opiskelumotivaatiota ollut. Ja sitten tilanne toki on parempi yliopistossa. Eniten olen itse huolissani suomalaisen yliopiston laadusta.