Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä ajattelet ihmisestä, joka on kokenut hirveitä suruja ja menetyksiä elämässään ja haluaa silti kaikille hyvää ja on hyvä itsekin?

Vierailija
03.09.2024 |

?

Kommentit (25)

Vierailija
21/25 |
03.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kunnioitan syvästi.

Vierailija
22/25 |
03.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Naiivi ja tyhmä luultavasti, ei oo vielä silmät auenneet todellisuuteen. Koska täällä maailmassa ei pärjää hyvyydellä. Ainoastaan raha puhuu ja terävät kyynärpäät.

Sä et ole vielä kovin paljon nähnyt. Ikävää, että uskosi parempaan on nyt noin heikossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/25 |
03.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvää ajattelen. Mistä voima kumpuaa??

Ei varmaan mitään hyvyyden voimaa ookaan, ku tyhjäpäiden hallusinaatioissa.

 

Vierailija
24/25 |
03.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mies on

Vierailija
25/25 |
03.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on ystävä, jota jo lapsena hyväksikäytti, oikeammin rskasi hänen isompi sisarensa. Aivan järkyttävää jo kuunnella sitä. Isänsä käsittääkseni väkivaltainen, äitinsä kuoli syöpään. Elämän varrella ajautunut kaiken pskamaailman ja ihmisten kanssa tekemisiin, tullut pahoinpidellyksi, suhteissa petetyksi ja haukutuksi. Ongelmia henkisesti sekä pahoja fyysisiä kipuja.

Mä ihmettelen loputtomasti kuinka hän silti jaksaa jatkaa ja puskee läpi, parhaansa mukaan pitää huolta itsestään ja muista. Aina osaa neuvoa ja eläytyä toisen ongelmiin. Ei ole katkeroitunut tippaakaan, ei valita ikinä, kunnioittaa ja kohtelee arvokkaasti muita.

On ollut varmasti musertua usein ja elämä olis voinut viedä ihan erilaiseen lopputulokseen, mutta on itse kääntänyt sitä parhaaksi niillä resursseilla mitä on ollut käytettävissä.

Ihan mahtava ihminen, jolle toivoo vaan hyvää. Ja perhanan vahva ja sinnikäs.

Itselläkin ollut mm läheisten kuolemia, väkivaltaa, hyväksikäyttöä, sairauksia, niitä henkisiä ja fyysisiä kipuja ja tuskaa. Psyyke pskana, fysiikka pskana, en mm ikinä saa lapsia ja kivuista tuskin itse pääsen. Silti mulle sanotaan, että oon muille aina niin ystävällinen ja kiltti ja jaksan hymyillä. Se katkeroituminen on ollut pirun lähellä, mutta en halua antaa sille elämää. Mun elämä ei parane sillä että kostaa koko maailmalle, voin sillä ehkä tehdä jonkun maailmasta vähän paremman. Ja ilkeys voi olla viimeinen niitti jollekin.

Mitä niistä muuta voi ajatella kuin kunnioittaa ja ihailla?