tehdäänkö kaikkiin kerrostaloihin putkiremontti?

Up

Kun talon rakentamisesta tai edellisestä putkiremontista on kulunut 35 vuotta, pitää alkaa valmistautua putkiremonttiin. Hyvällä tsägällä putket kestää yli 50 vuotta, mutta mahdollisesti ei.

Ja vaikka myisit asunnon, etkä itse joutuisi remonttia aikanaan maksamaan, ostajat kyllä huomioivat tulevan remontin. Juuri putkiremontin alla on kaikkein hankalin aika myydä asuntoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niihin taloihin ei tehdä joiden talous on niin kuralla ettei saa lainaa remppaan :D

Se onkin jännä sitten mitä tällaisessa talossa tehdään sen jälkeen kun kourallinen isompia vuotoja on tosiasia ja niidenkään aiheuttamiaa vaurioita ei ole varaa korjata asiallisesti. 

Lyödään huoneistojen putket kiinni ja siirrytään ämpärikantoveteen suoraan liittymän pihaletkusta? Ai joo, mutta eihän ne viemäritkään ole välttämättä enää kunnossa - eihän sitä kantovettä saa sitten uloskaan sieltä kämpästä.

Asumiskieltoon ja asunto-oy konkkaan. Asunto-osakkeiden arvo romahtaa miinuksille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku sanoa, milloin 80-90 lukujen taitteessa valmistettuihin taloihin alkaa tulla putkiremppabuumia?

Katselen omistusasuntoja ja maksukykyyni istuisi moni tuolloin rakennettu taloyhtiö. Kun luen tehtyjä ja tulevia remontteja, ei putkista yleensä mainita yhtään mitään, joten vaikuttaisi siltä, että remppoja ei pääsääntöisesti ole tuon ajan taloihin vielä tehty eikä suunniteltu ainakaam ihan lähivuosille. Mutta kyllähän se ostopäätökseen vaikuttaa, pitääkö lisälainaa vaativaan remontiin valmistautua 5, 10 vai 15 vuoden sisään....

80-luvun alkupuolen taloihin suunnitellaan/tehdään nyt. 80/90 taitteen putkissa voi hyvällä säkällä olla vielä karvan alle 10v käyttöikää.

Tosin missään tolkun yhtiössä ei niitä putkia ajeta tuonne perälautaan asti vaan remppaa aletaan suunnitella aiemmin.

Pyydä viimeisin putkikartoitusrapotti siitä yhtiöstä mistä asunto kiinnostaa.

Tämä talo rakennettu 1980 ja 5-vuotissuunnitelmassa ei vielä mitään mainintaa putkista. Pitääkö olla huolissaan?

Jos ei näy mainintaa myöskään putkiston kuntokartoituksesta niin kyllä itse huolestuisin ja pitäisin hallitusta passiivisena ja/tai pihien eläkeläisten kansoittamana.

Jos kartoitus on tehty niin pyydä ko. raportti isännöitsijältä.

Edullisempi se remppa on ajoissa rauhassa suunnitellen tehdä, kuin tulipalokiireellä hädässä sitten kun putkia paukkuu ympäri torppaa.

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku sanoa, milloin 80-90 lukujen taitteessa valmistettuihin taloihin alkaa tulla putkiremppabuumia?

Katselen omistusasuntoja ja maksukykyyni istuisi moni tuolloin rakennettu taloyhtiö. Kun luen tehtyjä ja tulevia remontteja, ei putkista yleensä mainita yhtään mitään, joten vaikuttaisi siltä, että remppoja ei pääsääntöisesti ole tuon ajan taloihin vielä tehty eikä suunniteltu ainakaam ihan lähivuosille. Mutta kyllähän se ostopäätökseen vaikuttaa, pitääkö lisälainaa vaativaan remontiin valmistautua 5, 10 vai 15 vuoden sisään....

Riippuu varmaan talosta, mutta eiköhän 10 vuotta ehtisi asustella ennen putkiremppaa. Mutta tiedän kyllä 80-luvun alussa rakennetun talon, jossa on jo ollut putkiremontti.

Itse sitten taas tiedän 50-luvun alussa rakennetun talon, jossa oli putkiremppa vasta 2015. Sitä en tiedä, olikao jotain tehty jo saiemmin.

Kaikkiin taloihin pitää tehdä paljon remontteja, ei vain putkiremonttia. Hyvin hoidettu talo voi olla ikuinen, mutta niitä uusittavia ovia on. Putkiremontti on se puhutuin, mikä siis yleensä tarkoittaa että vedetään uudet putket pintavetona ja viemärit pinnoitetaan / sukitetaan. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä putkiremontti isomman kaavan mukaan, jolloin ei tehdä pintavetoja vaan avataan seinät.

Putkiremontin yhteydessä tehdään yleensä myös sähköremontti. Taloissa joudutaan myös uusimaan jossain kohdin ikkunat ja ulko-ovet, uusimaan katto ja tekemään julkisivuremontti. Lisäksi on vielä taloteknisempää remonttitarvetta.

Hyvä yhtiö on nimenomaan sellainen, että siellä tehdään remontteja. Vieläpä niin, että tuleville vuosille on suunnitelma remonteista, niiden budjeteista ja kustannusten jakamisesta eri vuosille. Erinomainen yhtiö pitää myös jonkinlaista remppapuskuria, jota tarvittaessa kerätään ylimääräisellä vastikkeella.

Alhainen vastike on toki aina hieno homma, mutta jos sitä toteutetaan lykkäämällä tarpeellisia kunnostuksia ja korjauksia, se todennäköisesti itkettää myöhemmin. Lisäksi pitää myös huomioida, että alalla on kuspiäitä esimerkiksi isännöitsijöiden muodossa, ja nämä tyypit kauppaavat asiantuntijan roolissa taloyhtiöille turhia remontteja motivaationaan se, että saavat niistä remppafirmoilta bonuksia.

Ei siis ole helppoa etsiä hyvää taloyhtiötä. Putkiremppa on paljon mainettaan parempi, sitä ei ole syytä pelätä. Nykyisin viemärit sukitetaan yhteen asuntoon yhdessä päivässä, lisäksi vedenlaskukielto virka-ajalle niille työpäiville kun suoraan alla oleviin asuntoihin tehdään sukitusta. Ei oikeasti ole paha rasti, ne vanhan kansan perinteiset putkiremontti oli jotain ihan muuta.

Vierailija kirjoitti:

Itse sitten taas tiedän 50-luvun alussa rakennetun talon, jossa oli putkiremppa vasta 2015. Sitä en tiedä, olikao jotain tehty jo saiemmin.

Edelleen on muuttotappiopaikkakunnilla melko reilustikin 1950-luvun taloja, joihin putkiremppa yhä tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku sanoa, milloin 80-90 lukujen taitteessa valmistettuihin taloihin alkaa tulla putkiremppabuumia?

Katselen omistusasuntoja ja maksukykyyni istuisi moni tuolloin rakennettu taloyhtiö. Kun luen tehtyjä ja tulevia remontteja, ei putkista yleensä mainita yhtään mitään, joten vaikuttaisi siltä, että remppoja ei pääsääntöisesti ole tuon ajan taloihin vielä tehty eikä suunniteltu ainakaam ihan lähivuosille. Mutta kyllähän se ostopäätökseen vaikuttaa, pitääkö lisälainaa vaativaan remontiin valmistautua 5, 10 vai 15 vuoden sisään....

Noin 40-45 v. välein yleensä.

Vierailija kirjoitti:

Muoviputket voivat kestää sata vuottakin. Niitä alettiin laittamaan kasarilla. Käyttövesiputket pitää kuitenkin vaihtaa 40 vuoden välein viimeistään.

Pidempään kunnon vanhat kupariputket kestää. Tai kestää se muoviputki, mutta kaikki liitokset hapertuu kauan ennen itse putkea. Tinalla juotettu kupariputki on kestävä. Ei se putkessa kulkeva vesi sitä kuluta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku sanoa, milloin 80-90 lukujen taitteessa valmistettuihin taloihin alkaa tulla putkiremppabuumia?

Katselen omistusasuntoja ja maksukykyyni istuisi moni tuolloin rakennettu taloyhtiö. Kun luen tehtyjä ja tulevia remontteja, ei putkista yleensä mainita yhtään mitään, joten vaikuttaisi siltä, että remppoja ei pääsääntöisesti ole tuon ajan taloihin vielä tehty eikä suunniteltu ainakaam ihan lähivuosille. Mutta kyllähän se ostopäätökseen vaikuttaa, pitääkö lisälainaa vaativaan remontiin valmistautua 5, 10 vai 15 vuoden sisään....

Noin 40-45 v. välein yleensä.

Käytännössä kuitenkin on olemassa sata vuotta vanhoja putkia. Ei se käyttöikä ole niin yksinkertainen asia. Kun ei siinä putkessa ole mitään ajastinta minkä jälkeen se rupeaa vuotamaan. Teoriassa pätkä metalliputkea on sopivissa olosuhteissa lähes ikuinen.

Talo rakennetaan olemassaolonsa aikana lähes uudelleen siinä mielessä, että asunnon ostohinnan lisäksi elämänsä ko asunnossa asuvalle tulee putkiremontti, sähköremontti, julkisivuremontti, ikkunaremontti, parvekeremontti, hissieremontti, kattoremontti, salaojaremontti, lämmitysjärjestelmiin liittyviä remontteja jne jne. Putkiremontti ei ole ainoa.

Lähivuosien remonttitarpeet pitäisi nykyään lukea isännöitsijän todistuksessa, mutta eivät ne usein niissä kyllä lue. Netistä voi googlailla yleisestä kiinnostuksesta, että mikä on talon eri rakenteiden keskimääräinen elinikä, se antaa viitteitä, mitä saattaa olla odotettavissa.

Asun 60 luvun talossa, ei tietoakaan tempausta. Kaverini asuu 90 luvun alussa rakennetussa, remppa alkaa syksyllä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkiin taloihin pitää tehdä paljon remontteja, ei vain putkiremonttia. Hyvin hoidettu talo voi olla ikuinen, mutta niitä uusittavia ovia on. Putkiremontti on se puhutuin, mikä siis yleensä tarkoittaa että vedetään uudet putket pintavetona ja viemärit pinnoitetaan / sukitetaan. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä putkiremontti isomman kaavan mukaan, jolloin ei tehdä pintavetoja vaan avataan seinät.

Putkiremontin yhteydessä tehdään yleensä myös sähköremontti. Taloissa joudutaan myös uusimaan jossain kohdin ikkunat ja ulko-ovet, uusimaan katto ja tekemään julkisivuremontti. Lisäksi on vielä taloteknisempää remonttitarvetta.

Hyvä yhtiö on nimenomaan sellainen, että siellä tehdään remontteja. Vieläpä niin, että tuleville vuosille on suunnitelma remonteista, niiden budjeteista ja kustannusten jakamisesta eri vuosille. Erinomainen yhtiö pitää myös jonkinlaista remppapuskuria, jota tarvittaessa kerätään ylimääräisellä vastikkeella.

Alhainen vastike on toki aina hieno homma, mutta jos sitä toteutetaan lykkäämällä tarpeellisia kunnostuksia ja korjauksia, se todennäköisesti itkettää myöhemmin. Lisäksi pitää myös huomioida, että alalla on kuspiäitä esimerkiksi isännöitsijöiden muodossa, ja nämä tyypit kauppaavat asiantuntijan roolissa taloyhtiöille turhia remontteja motivaationaan se, että saavat niistä remppafirmoilta bonuksia.

Ei siis ole helppoa etsiä hyvää taloyhtiötä. Putkiremppa on paljon mainettaan parempi, sitä ei ole syytä pelätä. Nykyisin viemärit sukitetaan yhteen asuntoon yhdessä päivässä, lisäksi vedenlaskukielto virka-ajalle niille työpäiville kun suoraan alla oleviin asuntoihin tehdään sukitusta. Ei oikeasti ole paha rasti, ne vanhan kansan perinteiset putkiremontti oli jotain ihan muuta.

mitkä on tyypillisesti sitten turhia remontteja? aikanaan asuin talossa, jossa suunnitelmissa oli vaihtaa asuntojen ovet, tämä lienee vähemmän tarpeellista? ja ikkunaremontinkin voi toteuttaa monella tapaa, esimerkiksi voidaan vaihtaa vain ulkopokat. mitkä muut on sellaisia, mitkä ei ole niin tarpeellisia?

olen jostain lukenut, että ne lähiöt, mitkä rakennettiin kaupungistumisaallon aikaan, eli 60-70-luvulla, tehtiin jollain pikamenetelmällä, ja alkuperäinen suunnitelma oli purkaa ne 30 vuoden jälkeen. mutta nythän niitä rempataan.

Yllä kirjoitettu jo, eli n. 40v. putket kestää,sit pitää alkaa jo käyttövesiputkien remppa taloyhtiössä. Huomasin itse, että sitä ei erikseen asuntoa etsiessä tuotu esille, vaan piti itse kysyä milloin putkiremontti tulossa. Vai onko jo tehty. Kylppäristähän sen huomaa onko tehty ollenkaan. Isännöitsijältäkin voi kysyä. Tuolloin tuli myös esille, että oli yhdessä taloyhtiössä kiire jo käyttövesiputkien remontille, mutta eivät saaneet lainaa siihen. Tarkkana kannattaa olla. On sen verran iso häiriö asukkaalle ja kallis homma osakkaalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muoviputket voivat kestää sata vuottakin. Niitä alettiin laittamaan kasarilla. Käyttövesiputket pitää kuitenkin vaihtaa 40 vuoden välein viimeistään.

Pidempään kunnon vanhat kupariputket kestää. Tai kestää se muoviputki, mutta kaikki liitokset hapertuu kauan ennen itse putkea. Tinalla juotettu kupariputki on kestävä. Ei se putkessa kulkeva vesi sitä kuluta.

Ei, mutta se vedessä oleva happi kuluttaa.

Eikös putkiremonttiin jouduta myös siksi jos putket tukkeutuvat kalsiumista jne. mineraaleista joita vedessä on aina jonkinverran?

Ihmettelen miksi vain putkiremppaa kammotaan kuin pahinta pirua. Taloissa on muitakin remppoja jossain vaiheessa ja mitään ei tässä maailmassa ilmaiseksi saa. Julkisivut, ovet, ikkunat ja partsinovet, kattofiksaukset, ilmanvaihtosysteemit, taloyhtiön saunaosastot, tuuletuspartsit, rappukäytävien maalaukset... jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkiin taloihin pitää tehdä paljon remontteja, ei vain putkiremonttia. Hyvin hoidettu talo voi olla ikuinen, mutta niitä uusittavia ovia on. Putkiremontti on se puhutuin, mikä siis yleensä tarkoittaa että vedetään uudet putket pintavetona ja viemärit pinnoitetaan / sukitetaan. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä putkiremontti isomman kaavan mukaan, jolloin ei tehdä pintavetoja vaan avataan seinät.

Putkiremontin yhteydessä tehdään yleensä myös sähköremontti. Taloissa joudutaan myös uusimaan jossain kohdin ikkunat ja ulko-ovet, uusimaan katto ja tekemään julkisivuremontti. Lisäksi on vielä taloteknisempää remonttitarvetta.

Hyvä yhtiö on nimenomaan sellainen, että siellä tehdään remontteja. Vieläpä niin, että tuleville vuosille on suunnitelma remonteista, niiden budjeteista ja kustannusten jakamisesta eri vuosille. Erinomainen yhtiö pitää myös jonkinlaista remppapuskuria, jota tarvittaessa kerätään ylimääräisellä vastikkeella.

Alhainen vastike on toki aina hieno homma, mutta jos sitä toteutetaan lykkäämällä tarpeellisia kunnostuksia ja korjauksia, se todennäköisesti itkettää myöhemmin. Lisäksi pitää myös huomioida, että alalla on kuspiäitä esimerkiksi isännöitsijöiden muodossa, ja nämä tyypit kauppaavat asiantuntijan roolissa taloyhtiöille turhia remontteja motivaationaan se, että saavat niistä remppafirmoilta bonuksia.

Ei siis ole helppoa etsiä hyvää taloyhtiötä. Putkiremppa on paljon mainettaan parempi, sitä ei ole syytä pelätä. Nykyisin viemärit sukitetaan yhteen asuntoon yhdessä päivässä, lisäksi vedenlaskukielto virka-ajalle niille työpäiville kun suoraan alla oleviin asuntoihin tehdään sukitusta. Ei oikeasti ole paha rasti, ne vanhan kansan perinteiset putkiremontti oli jotain ihan muuta.

mitkä on tyypillisesti sitten turhia remontteja? aikanaan asuin talossa, jossa suunnitelmissa oli vaihtaa asuntojen ovet, tämä lienee vähemmän tarpeellista? ja ikkunaremontinkin voi toteuttaa monella tapaa, esimerkiksi voidaan vaihtaa vain ulkopokat. mitkä muut on sellaisia, mitkä ei ole niin tarpeellisia?

Meillä meni kaikki ikkunat vaihtoon ja olin kyllä tyytyväinen, vaikka maksoihan se. Vaikutti paljon esim. äänieristykseen kun on nykyaikaiset ikkunat.