Lue keskustelun säännöt.
Inhottavin hoitotoimenpide?
28.08.2018 |
Aloitan:
Hammaskiven poisto. Minulle on laitettu selkäydinpuudutus, on leikattu sieltä sun täältä, on otettu litroittain verta, on tähystetty ylä- ja alapäästä... Mutta hammaskiven poisto on aina vaan vuodesta toiseen yhtä inhottavaa, vaikka ei edes sattuisi. Jotenkin se hammasvälien ja ienrajan rapsuttelu on vaan niin luonnonvastaista. Jos pitäisi valita, että synnyttäisinkö uudestaan vai olisinko saman ajan (esim. 8 h) hammaskiven poistossa niin valitsisin synnytyksen.
Muita?
Kommentit (76)
Mahan painaminen hätäsektion jälkeen kun kohdun supistumista tarkastettiin. Huusin joka kerta, sanoivat että rentoudu ei muuten saa tuntumaa 😂 tosi helppoa kun maha just viilletty auki ja kurottu taas umpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sektio jossa puudutus epäonnistui on aika kurja toimenpide :)
mutta niin on vatsan tähystyskin yläkautta. Paksua letkua tungetaan nieluun ja meinaa tukehtua ja yökkii kaiken aikaa.. paikallipuudutussuihke yhtä tyhjän kanssa.
1. Bronkografia. Nivelletty metalliputki työnnetään keuhkoon, ja sitä kautta sitten syydetään kipsivelliä keuhkoputkiin. Sitä oksentamista! Toisaalta edelliset 12 tuntia syömättä.
2. Verikoe ranteesta.
Lapsivesipunktio. Netistä lueskelin et monen mielestä toimenpiteenä vähän nipisti ja vähän tuntui inhottavalta. Mut mitä vielä! Tuntui kuin joku olis yrittäny imeä sillä mahan läpi pistetyllä piikillä koko mun kohtua ulos. Onneks kipu loppui heti pistoksen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
en tiedä, tehdäänkö enää poskionteloiden punkteerauksia, mutta se oli kyllä erittäin rajun näköistä touhua. Olen joskus sh-opiskelijana ollut läsnä ko. toimenpiteessä. Potilaan nenäontelo puudutettiin ja puudutteen alettua vaikuttaa lääkäri otti erittäin järeän neulan ja työnsi sen potilaan nenään. Toisella kädellä takaraivosta tukien hän pakotti neulan läpi nenäontelon rustoisen seinän. Tähän täytyi todella käyttää voimaa enkä ikinä unohda karmeaa, rusahtavaa ääntä kun neula läpäisi vastuksen. Mietin, että valuukohan sieltä myös aivokudos kaarimaljaan. Oli muuten aivan hilkulla, etten pyörtynyt suorilta jaloilta siihen paikkaan. Päätin, että mulle tuota ei tehdä ikinä.
Minulle on tehty tämä. Ymmärsin, että punkteeraus on enemmänkin hyvää tekniikkaa kuin voimaa vaativa. Ei ollut paha kokemus.
Vierailija kirjoitti:
en tiedä, tehdäänkö enää poskionteloiden punkteerauksia, mutta se oli kyllä erittäin rajun näköistä touhua. Olen joskus sh-opiskelijana ollut läsnä ko. toimenpiteessä. Potilaan nenäontelo puudutettiin ja puudutteen alettua vaikuttaa lääkäri otti erittäin järeän neulan ja työnsi sen potilaan nenään. Toisella kädellä takaraivosta tukien hän pakotti neulan läpi nenäontelon rustoisen seinän. Tähän täytyi todella käyttää voimaa enkä ikinä unohda karmeaa, rusahtavaa ääntä kun neula läpäisi vastuksen. Mietin, että valuukohan sieltä myös aivokudos kaarimaljaan. Oli muuten aivan hilkulla, etten pyörtynyt suorilta jaloilta siihen paikkaan. Päätin, että mulle tuota ei tehdä ikinä.
Kuulostaa pahemmalta kuin miltä tuntuu.. Mulle tehtiin punkteeraus viis kertaa viime syksynä. Muutaman viikon välein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1. Bronkografia. Nivelletty metalliputki työnnetään keuhkoon, ja sitä kautta sitten syydetään kipsivelliä keuhkoputkiin. Sitä oksentamista! Toisaalta edelliset 12 tuntia syömättä.
2. Verikoe ranteesta.
Onko bronkografia eri kuin bronkoskopia? Miksi se tehdään?
Ja se bronkoskopiakin oli jo aivan hirveä kun melkein tukehduin (en saanut henkeä vaikka kuinka vedin, paksu kaapelivkeuhkoissa..) ja sitten ne keuhkohuuhtelut, ihana hukkumisen tunne!
Vierailija kirjoitti:
Keuhkojen tähystys. Olin täysin varma että nyt minä tukehdun tähän. Kuvitelkaa miten paljon yskittää jo pieni leivänmuru henkitorvessa, saati sitten kokonainen letku kameroineen... Jos enää ikinä pitää tähystää vaadin nukutuksen tai sitten sellaiset huumeet, etten muista operaatiosta hölkäsen pöläystä. Joskin ilman nukutusta se on varmasti mahdotonta ihan puhtaasti panikointini vuoksi, menin tuosta tukehtumisen tunteesta nimittäin todella kovaan paniikkiin diapamista, puudutteista yms huolimatta.
Minulla oli ensimmäinen keuhkojen tähystys tuollainen. Huuhteluvaiheessa kuehkoihin laitettiin vettä ja minua rupesi yskittämään. Luulin, että hukun. Toisella kertaa sain rauhoittavaa lääkettä suoneen ja se oli melkein kiva toimenpide. Oli lähellä etten ollut nukahtanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juurihoito ilman puudutusta. Sillä hammaslääkärillä oli jotain minua vastaan.
Siis miten keuhkojen tähystyksen huuhteluvaiheessa voidaan laittaa keuhkoihin vettä, eikö siihen huku/tukehdu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi kamala, mitä kauhuskenarioita 😵
Itsellä tähän asti kivuliain oli kanyylin asennus ranteeseen, kun sitä ei kämmenselkään saanut.. suonia löytyi, mutta luikertelivat neulaa karkuun.
Siedän kipua melko hyvin ja tuon kohdalla meinasin huutaa.. :D
Jaetulla ykkössijalla kolonoskopia ja sternaalipunktio. Molemmat minulle sanoinkuvaamattoman kivuliaita tutkimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gkkdld kirjoitti:
Siis miten keuhkojen tähystyksen huuhteluvaiheessa voidaan laittaa keuhkoihin vettä, eikö siihen huku/tukehdu?
Sinne tuutataan reilusti suolaliuosvettä, annetaan olla pikkuhetki, sit imetään neste takas.
Letku on veemäisen paksu koska siinä on vedentulo, imu, kameraletku ja koepalanottopiikki samassa.
Mulle tuli kanssa tuo hirvee tukehtumishalvaus. Letku kun meni keuhkoon niin jotenkin kurkunpää salpautui ja yritin kiskoa ja kiskoa henkee, ei onnistu. Siinä ei voi sanoo mitään, kaksi ihmistä pitää sua väkivalloin paikallaan kiinni, ja varmaan 20-30 sek kamppailin siinä yrittäen vetää henkeä. Hoitajat ei huomannu mitään ennenkuin aloin kramppaamaan.
Se tukehtumiskuoleman tunne jäi lähes traumaksi. Vieläkin herään painajaiseen missä tukehdun.
Gkkdld kirjoitti:
Siis miten keuhkojen tähystyksen huuhteluvaiheessa voidaan laittaa keuhkoihin vettä, eikö siihen huku/tukehdu?
Vettä laitetaan pari desiä ja se imetään melkein samoin tein pois.
Papa on inhottavin mitä itse olen kokenut, jos synnytystä ei lasketa hoitotoimenpiteeksi.
Hammaskiven poisto tuntuu mukavalta. Monissa ikävissä toimenpiteissä on nukutettu/huumattu, niin eipä ne ole miltään tuntuneet.
Tämä on mielenkiintoista että tuo hammaskiven poisto ultraäänellä on niin kamalaa muidenkin mielestä. Hammashoitaja mielestä se ei tunnu miltään. Onkohan tuo uusikin keksintö? Lääketiede kehittyy huimasti mutta hammastoimenpiteet on aina yhtä vastenmielisiä.
Ja itsellä takana syöpäleikkauksia ja silmän PDT-hoito ja koepalojen ottoja kielestä, peräpukamien hirttäminen ja nenätähystys.
Gyne teki vuosia sitten minulle kokeen, jota nimitti harjakokeeksi. Dzissus saablari, ei mikään koskaan ole sattunut niin kauheasti! Ihmetteli vielä ääneen, että eihän tämän pitäisi sattua. Maailma alkoi pimetä silmissäni ja hiki kihosi otsalle.
Ja minulle on sentään tehty yksi jos toinenkin toimenpide. Useita kolonoskopioita, virtsarakon tähystys, hammaskiven poisto vuosittain, korvan puhkaisu, nielurisojen poisto puudutuksella...just name it.
Vierailija kirjoitti:
Gkkdld kirjoitti:
Siis miten keuhkojen tähystyksen huuhteluvaiheessa voidaan laittaa keuhkoihin vettä, eikö siihen huku/tukehdu?
Sinne tuutataan reilusti suolaliuosvettä, annetaan olla pikkuhetki, sit imetään neste takas.
Letku on veemäisen paksu koska siinä on vedentulo, imu, kameraletku ja koepalanottopiikki samassa.Mulle tuli kanssa tuo hirvee tukehtumishalvaus. Letku kun meni keuhkoon niin jotenkin kurkunpää salpautui ja yritin kiskoa ja kiskoa henkee, ei onnistu. Siinä ei voi sanoo mitään, kaksi ihmistä pitää sua väkivalloin paikallaan kiinni, ja varmaan 20-30 sek kamppailin siinä yrittäen vetää henkeä. Hoitajat ei huomannu mitään ennenkuin aloin kramppaamaan.
Se tukehtumiskuoleman tunne jäi lähes traumaksi. Vieläkin herään painajaiseen missä tukehdun.
Eli eikö tuossa tähystyksessä pysty oikeasti hengittämään? Kai se putki tukkii koko keuhkoputken? En osaa edes kuvitella, miltä tuo huuhtelun aiheuttama hukkumistunne tuntuu, hyi kamala.
en tiedä, tehdäänkö enää poskionteloiden punkteerauksia, mutta se oli kyllä erittäin rajun näköistä touhua. Olen joskus sh-opiskelijana ollut läsnä ko. toimenpiteessä. Potilaan nenäontelo puudutettiin ja puudutteen alettua vaikuttaa lääkäri otti erittäin järeän neulan ja työnsi sen potilaan nenään. Toisella kädellä takaraivosta tukien hän pakotti neulan läpi nenäontelon rustoisen seinän. Tähän täytyi todella käyttää voimaa enkä ikinä unohda karmeaa, rusahtavaa ääntä kun neula läpäisi vastuksen. Mietin, että valuukohan sieltä myös aivokudos kaarimaljaan. Oli muuten aivan hilkulla, etten pyörtynyt suorilta jaloilta siihen paikkaan. Päätin, että mulle tuota ei tehdä ikinä.