Luokan yli hyppääminen
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Joku osas laksea lukiotason matematiikkaa jo parin vuoden iässä.
Ajattelin vaan kertoa.
Mä olen sitä ikäluokkaa joilla oli yläasteella eriytetty matematiikka kolmeen tasoon. Laajamatikka, keskitaso ja suppea, kuudennen keväällä perheet valitsi mihin ryhmään heidän kullannuppunsa meni.
Muistan että kasiluokalla osa laajanmatikanryhmän pojista teki lukion toisen luokan tehtäviä. Tasapäistäminen ei ollut vielä muotia.
Mikään eriyttämiben ei auta kun koulu viedään alta.
Ap
Omasta kokemuksestani voin kertoa seuraavaa: Aloitin koulun vuotta nuorempana ja akateemisesti pärjäsin erinomaisesti. Alaluokilla homma toimi hyvin, mutta yläasteella se jopa lähes 2 vuoden ikäero (olen vielä loppuvuodesta syntynyt) luokkatovereihin tuntui - en kokenut olevani ikäisteni joukossa. Nimenomaan sosiaalisesti. Jäin porukan ulkopuolelle.
Harvoin lapsi on niin kypsä että kannattaa hypätä luokka yli. Ja jos lapsi osaa vaikka lukea 3-vuotiaana niin ei se mikään ihme ole. Ja esim ekaluokalla aapinen on tehty niin että siitä löytyy eri tekemiset niille jotka opettelee lukemaan ja erikseen niille jotka jo osaa. Eli on ihan pötypuhetta että turhautuu koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Mikään eriyttämiben ei auta kun koulu viedään alta.
Ap
Ootteko miettinyt muuttamista? Tässä on vielä aikaa ennen lukuvuoden alkua syksyllä.
Valitsette sellaisen koulupiirin missä on yhtenäiskoulu ja lapsi voi käydä samaa koilua viidennestä yhdeksänteen. Vain yksi uusi koulu ja muutos. Ja asunto kävelymatkan päästä koulusta.
Vierailija kirjoitti:
Omasta kokemuksestani voin kertoa seuraavaa: Aloitin koulun vuotta nuorempana ja akateemisesti pärjäsin erinomaisesti. Alaluokilla homma toimi hyvin, mutta yläasteella se jopa lähes 2 vuoden ikäero (olen vielä loppuvuodesta syntynyt) luokkatovereihin tuntui - en kokenut olevani ikäisteni joukossa. Nimenomaan sosiaalisesti. Jäin porukan ulkopuolelle.
Tämä on niin tätä päivää. Kavereita voidaan olla vain just samanikäisten kanssa. Aikaisemmin on ollut ihan yleistä että on hypätty luokan yli tai jääty luokalle jopa kahteen kertaan ja kumminkin saatu se valkolakki. Oppikouluunkin osa meni neljänneltä, osa viidenneltä ja viimeisemmät vasta kuudennelta. Miten se entisajan nuoriso vaan pärjäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään eriyttämiben ei auta kun koulu viedään alta.
Ap
Ootteko miettinyt muuttamista? Tässä on vielä aikaa ennen lukuvuoden alkua syksyllä.
Valitsette sellaisen koulupiirin missä on yhtenäiskoulu ja lapsi voi käydä samaa koilua viidennestä yhdeksänteen. Vain yksi uusi koulu ja muutos. Ja asunto kävelymatkan päästä koulusta.
Meidän toiset lapset on nyt kodin lähellä koulussa... Ja tällä luokan yli hyppäämisellä kuopus just pääsis heidän kanssa samaan.
Ja haluan lapsen yksityiseen tai valtion kouluun. Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa en halua enää jatkaa!
En ymmärrä, miksi katkerat mammat täällä inhoavat sitä, kun jonkun lapsi on selkeästi lahjakkaampi kuin koulutustaso edellyttäisi. Olisin itse voinut aivan hyvin hypätä parinkin luokan yli taitojeni puolesta, mutta äiti ei halunnut olla "liian erikoinen". Piti sitten 9 vuotta turhautua peruskoulussa ja olla typerysten kiusattavana. Mahtavaa.
Vierailija kirjoitti:
Harvoin lapsi on niin kypsä että kannattaa hypätä luokka yli. Ja jos lapsi osaa vaikka lukea 3-vuotiaana niin ei se mikään ihme ole. Ja esim ekaluokalla aapinen on tehty niin että siitä löytyy eri tekemiset niille jotka opettelee lukemaan ja erikseen niille jotka jo osaa. Eli on ihan pötypuhetta että turhautuu koulussa.
Entä niille, jotka nelosluokalla ovat lukeneet itsenäisesti jo koko peruskoulun matikan? Luokanopettaja vetää hatusta lukiotason tehtäviä, joita ei ehkä itsekään osaa?
Meillä on lapsi, joka siirtyi ekaluokan joululoman jälkeen kakkosluokalle. Lapsemme ei ole mikään poikkeuksellinen nero, mutta hänellä oli erinomaiset kielelliset, matemaattiset ja sosiaaliset taidot, joten erittäin kokenut opettaja ehdotti luokan yli hyppäämistä. Itse emme olleet ajatelleet, että esim. kouluunmenon varhentaminen olisi tarpeellista, sillä lapsemme oppi lukemaan "vasta" eskarissa. Toki tiesimme, että varsinkin hänen kielelliset valmiutensa olivat ikäisekseen todella hyvät. Opettajan ehdotus luokan yli hyppäämisestä ei kuitenkaan tullut yllätyksenä, sillä lapsemme teki jo syksyn ajan enimmäkseen kakkosluokkalaisten tehtäviä.
Nyt lapsemme on lukiossa, ja ratkaisu näyttää onnistuneelta. Peruskoulu oli hänelle varsin helppoa, mutta lukio-opiskelu on tuonut sopivasti haasteita. Lapsemme on erittäin tyytyväinen, että sai aikoinaan tällaisen mahdollisuuden. Tämä ratkaisu tuntuu myös paljon paremmalta kuin se, että hän olisi mennyt kouluun jo 6-vuotiaana ja käynyt peruskoulua 9 vuotta. Luokan yli hyppääminen mahdollisti sen, että lapsemme sai viettää leppoisaa lapsuutta 7-vuotiaaksi ja ihan oikeasti nyt "säästi" yhden ylimääräisen vuoden koulu-urallaan.
Vierailija kirjoitti:
Omasta kokemuksestani voin kertoa seuraavaa: Aloitin koulun vuotta nuorempana ja akateemisesti pärjäsin erinomaisesti. Alaluokilla homma toimi hyvin, mutta yläasteella se jopa lähes 2 vuoden ikäero (olen vielä loppuvuodesta syntynyt) luokkatovereihin tuntui - en kokenut olevani ikäisteni joukossa. Nimenomaan sosiaalisesti. Jäin porukan ulkopuolelle.
Sama täällä. Paitsi vaikeaa oli vain alaluokilla. Ero tasottui myöhemmin
Kuules AP, elämä ei mene aina niin kuin olet ajatellut. Mietippä lastasi puberteetti-ikäisten kanssa samalla luokalla. Onko lapsesi riittävän kypsä ja valmistautunut syrjintään? Tuossa iässä vuoden ikäero merkkaa kaverisuhteissa, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Harvoin lapsi on niin kypsä että kannattaa hypätä luokka yli. Ja jos lapsi osaa vaikka lukea 3-vuotiaana niin ei se mikään ihme ole. Ja esim ekaluokalla aapinen on tehty niin että siitä löytyy eri tekemiset niille jotka opettelee lukemaan ja erikseen niille jotka jo osaa. Eli on ihan pötypuhetta että turhautuu koulussa.
Ne aapiset eivät ihan oikeasti tarjoa mitään lapsille, jotka lukevat jo paksuja romaaneja. Näitäkin tapauksia ekaluokkalaisissa on vuosi vuodelta enemmän.
Itse opettajana toimiessani suosittelin erään oppilaan nostoa seuraavalle luokalle. Lapsi ole selkeästi ikäistään kypsempi (syntynyt myös alkuvuodesta) ja huomattavan lahjakas jokaisessa oppiaineessa. Huomasin hänen turhautuvan opetuksessa, vaikka kovasti järjestin hänelle muita tehtäviä ylempien luokkatasojen oppikirjoista, mutta myös opettajan aika on rajallinen. Rehtori oli siirtoa vastaan, vaikka ei edes tuntenut oppilasta. Ehdotin lapsen suorittavan tasokokeita yms, mutta rehtori ei antanut edes yrittää!
Kouluttauduin lopulta toiselle alalle, mutta sattumalta törmäsin kyseiseen oppilaaseen vuosia myöhemmin. Hän kertoi käyvänsä avoimen yliopiston kursseja, vaikka oli vasta sinä kesänä menossa lukioon ja kiitteli kovasti, että edes yritin auttaa häntä. Motivaatio oli kuulemma ollut aivan nollassa, sillä koulussa oli ollut äärettömän tylsää. Onneksi lukiossa hänellä toivottavasti oli mahdollisuus tenttiä kursseja alta pois ja nopeuttaa valmistumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvoin lapsi on niin kypsä että kannattaa hypätä luokka yli. Ja jos lapsi osaa vaikka lukea 3-vuotiaana niin ei se mikään ihme ole. Ja esim ekaluokalla aapinen on tehty niin että siitä löytyy eri tekemiset niille jotka opettelee lukemaan ja erikseen niille jotka jo osaa. Eli on ihan pötypuhetta että turhautuu koulussa.
Entä niille, jotka nelosluokalla ovat lukeneet itsenäisesti jo koko peruskoulun matikan? Luokanopettaja vetää hatusta lukiotason tehtäviä, joita ei ehkä itsekään osaa?
No se on kyllä yksi 10000 oppilaasta joka on niin taitava. Luokanopettaja voi konsultoida lukion tai vaikka yliopiston opettajia. Vai pitäisikö 4- luokkalaisen hypätä suoraan lukioon?
Näitä niin taitavia oppilaita on joka luokassa oppiaineet vain vaihtelee. Vanhemmat ja oppilas vaatii tarpeeksi vaativaa ylöspäin eriyttävää tekemistä. Yksikään oppilas ei niitä tee. Ei tietenkään kun pitäisi nähdä vaivaa.
Naurettavaa diivailua!
Aivan kuin oppisisällöillä ei olisi mitään väliä!
Meillä on kaksi fiksua nuorta, joille koulun käyminen on ollut helppoa koko ajan. Eipä ole tullut mieleenikään riistää heiltä vuosia lapsuudesta vain sillä verukkeella, että turhautuisivat. Koulu on heidän sanojensa mukaan " lällyä".
Harrastavat vapaa-aikanaan paljon ja käyttävät kunnianhimonsa soittoharrastuksiinsa sekä urheiluun, kulttuuria/ kieliä unohtamatta.
Tietysti harrastukset tukevat myös koulua.
Opeäiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvoin lapsi on niin kypsä että kannattaa hypätä luokka yli. Ja jos lapsi osaa vaikka lukea 3-vuotiaana niin ei se mikään ihme ole. Ja esim ekaluokalla aapinen on tehty niin että siitä löytyy eri tekemiset niille jotka opettelee lukemaan ja erikseen niille jotka jo osaa. Eli on ihan pötypuhetta että turhautuu koulussa.
Entä niille, jotka nelosluokalla ovat lukeneet itsenäisesti jo koko peruskoulun matikan? Luokanopettaja vetää hatusta lukiotason tehtäviä, joita ei ehkä itsekään osaa?
No se on kyllä yksi 10000 oppilaasta joka on niin taitava. Luokanopettaja voi konsultoida lukion tai vaikka yliopiston opettajia. Vai pitäisikö 4- luokkalaisen hypätä suoraan lukioon?
Näitä niin taitavia oppilaita on joka luokassa oppiaineet vain vaihtelee. Vanhemmat ja oppilas vaatii tarpeeksi vaativaa ylöspäin eriyttävää tekemistä. Yksikään oppilas ei niitä tee. Ei tietenkään kun pitäisi nähdä vaivaa.
No lapsi teki vaikeampia tehtäviä mun ostamista kirjoista kotona ihan vapaaehtoisesti. Olisi varmasti tehnyt myös koulussa, jos opettaja ei olisi ollut ääliö
Tietoa kellään?