Lue keskustelun säännöt.
Koira huutaa suoraa huutoa jos jää yksin.Pelkään että joku ilmoittaa eläinsuojeluun!APUA!
29.01.2016 |
Nyt en enää tiedä mitä tehdä.Onko koirasta luopuminen lähellä?
Oppinut hienosti sisäsiistiksi ja muutoin TODELLA rauhallinen pentu,vähä liiankin kiltti.
Seuraa perässäni aivan jatkuvasti ja loukkaantuu sydänjuuriaan myöden jos jätän sen oven tai portin taakse ja rupeaa huutamaan,siis kirkumaan aivan täyttä kurkkua!!Ja repii samalla hampaillaan ja kynsillään mitä nyt sattuu edessä olemaan..
Autossa oksentaa vatsansa tyhjäksi,eli 15 min. autolenkin aikana oksentaa 3-4 kertaa..autoon jos jättää ihan siksikin aikaa että nappaan pojan koulun pihasta niin huutaa siellä niin että ihmiset kääntyvät katsomaan ja mulkaisevat tottakai minua nurjasti.
Ongelmana on juuri se että pitäisi päästä johonkin liikkumaankin koirasta huolimatta.Ollaan koitettu sitä opettaa olemaan itsekseen mutta yritykset eivät tuota mitään tulosta..huutaa kuin hullu ja raapii ja repii ja lopuksi usein on niin masentunut ja peloissaan että tärisee vaikka mitään syytä näin rajuun reaktioon ei ole.
Autoon ei voi ottaa mukaan koska oksentaa niin rajusti ja kotiin ei voi yksin jättää.
Ja vaikka nyt matka menisikin ja kylään päästäisiin ei kaikkialle voi koiraa tietenkään sisään viedä ja siksi pitäisi ehkä hetki malttaa vaikka autossa odottaa mutta eihän tuota voi hetkeksikään jättää koska huutaa ja kirkuu kuin henkeä vietäisiin..
En todellakaan tiedä mitä tehdä..olen jo aivan onneton kun emme pääse kotoa mihinkään..
AUTTAKAA!
Olenko ihan kamala ihminen jos luovutan koiran tästä syytä eteenpäin?Tuntuu että ei sovi muualle kuin ihmisille jotka eivät koskaan käy yhtään missään...
Kommentit (61)
Kannattaa jättää vaikka jotain tekemistä ja herkkuja pulloon, josta se joutuu niitä kaivelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hermoheikko piski, palauttakaa kasvattajalle. Otitteko muuten etukäteen selvää kasvattajasta? Tuo käytös voi olla ammattitaidottoman kasvattajan aiheuttamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin tuosta oksentamisesta. Osa pennuista oksentaa tosiaan alussa autossa kovasti, koska niillä on vielä tasapainoelin kehittymätön, ja siksi auton tuljuminen aiheuttaa oksentamista. Kyllä meillä silti on tällaisiakin pentuja vaan autolla viety, pistetty vaan pyyhkeitä ja penkinsuojaa sinne takapenkille jossa koirat on, ja pesty oksennukset pois saman tien. Vuoden ikään mennessä tasapainoelinperäinen oksentaminen yleensä loppuu, tosin osa koirista on koko iän sellalisia että satunnaisesti tulee oksennus autoon varsinkin jos kurvailee nopeasti risteyksissä.
Sitten tuo suoraa huutoa huuto. Huutaako se oikeasti koko ajan / pitkään noin? Yleensä ne ei jaksa kovin kauaa, saattavat alkuun huutaa esim. vartin, ja sitten vaan väsyvät huutamaan ja käyvät lepoon. Ja jonkun ajan päästä, jos huuto ei kerran auta mitään (omistaja ei palaa) lopettavat koko huutamisen.
SE kirkuu,oikeasti,eilen yritettiin taas että laitoin sen hetkeksi portin taakse ja poistuin itse.En ole sitä tietenkään kovin pitkiä aikoja voinut huudattaa kun olen itse joutunut luovuttamaan mutta vartti menee kevyesti.
SE kirkuu ja raapii maata ja puree mitä vain kun on siinä tilassa.Mikään kielto tai puhe ei rauhoita vaan menee aivan hassuksi.
Ja tämän jälkeen on sitten niin loukkaantunut ettei tule hetkeen lähellekään minua ja lähtee karkuun korvat luimussa kun pitäisi taas pissalle mennä!Seuraavaan päivään täytyy taas lirkutella että luottaa yhtään.
Minulla on ollut itsellä tuon luonteinen koira kerran. Olin jättänyt sen pentueesta kotiin jalostusyksilöksi, mutta jäi käyttämättä, koska vaikka oli ulkoisesti näyttelytähtimateriaalia, niin heikkohermoisuuden takia ei tullut mieleenkään teettää sillä pentuja.
Vaikeinta oli juuri tuo että koira menetti kaikesta pitkäksi aikaa kaiken luottamuksen minuun. Joskus oli pakko käyttää kovahkoja otteita, esim. jos neiti herkkis päätti että ei voi kävellä askeltakaan koska on liukasta jäätä, niin saatoin nyppästä vähän hihnasta (ihan kevyesti vaan, samalla puhellen sille rohkaisevasti). Seuraus: luimisteleva koira joka viikon-pari pakenee sängyn alle kun sanon että lenkille. Tai jos joutui viemään tämän koiran eläinlääkäriin, niin luottamuksen palauttaminen vei viikkokausia. Olen kokenut koirien kasvattaja ja osaan kouluttaa, mutta täytyy sanoa että ne 14 vuotta kun tuo koira eli, se oli kyllä melkoista "munankuorien päällä kävelemistä".
Helppoa ei tule teillä olemaan, ja luultavasti, jos/kun saatte edistystä aikaan, niin voi taas tulla takapakkejakin välillä. Nuo herkkikset kun stresasantuu mitä ihmeellisimmistä syistä, ja stressaantuneena voivat juuri esim. ulista, pissata sisälle, tuhota paikkoja.
Noo nii,tuli pikku tauko kun vein lapset päikyille mut joo,tää kuulostaa niin tutulta!
Olen ollut koiralle tosi hellä kätinen ja se tuntuu stressaantuvan kaikesta aivan valtavasti.
En ole mielestäni mitään sellaista tehnyt että voisi kovasti loukkaantua mut silti luimistelee mulle jos tulee vaikka ihan pieni vastoinkäyminen.
Pakkasilla oli paha just kun hän päätti ettei lähde ulos pissalle ja jouduin sen kantamaan ulos..no se loukkaantui tästä niin kovin että juoksi minua sitten karkuun seuraavan päivän..:)
Vierailija kirjoitti:
Taas tämä sama jankkaaja. Eikö se koira enää herätä sinua öisin ja kuse ympäri kämppää? Mikä pakkomielle sulla on esittää koiran omistajaa?
No silloin neljä viikkoa sitten kyselin että mitä temppuja voisi koiralle opettaa kun oli juuri meille tullut.En ole sen jälkeen mitään koirasta kirjoittanut.
Oliko mulla siinä jotain puhetta sisäsiisteydestä?Jos oli niin ihan hyvin on oppinut.Paitsi tosiaan joskus joudun väkisin kantamaan sen ulos pissalle kun on suutuksissaan/Loukkaantunut/liian peloissaan että lähtisi kanssani ulos.Mutta kyllä tunnin välein joudun käyttämään kun en halua pissoja sisään,eli teen sen nopealla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Hermoheikko piski, palauttakaa kasvattajalle. Otitteko muuten etukäteen selvää kasvattajasta? Tuo käytös voi olla ammattitaidottoman kasvattajan aiheuttamaa.
No ei otettu.Oli ihan matti meikäläinen joille käynyt vahinko koirien kanssa.Tää pentu oli jäänyt vähän käsiin peruutusten takia ja siksi oli joutunut pitämään sitä keittiössä ja muita koiria asunnossa varmasti koska meno ollut melkoinen.En ajatellut silloin kun hain tämän että se saattaisi (ehkä) aiheuttaa ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko jostain tilata naapurille ja piskilleen tämmöisen koirakouluttajan kotikäynnin? :)
vouuuuu vouuuuu vouuuuuuuuuuu...
Nii ja asutaan ok talossa ja syrjässä,kirjoitin tuossa että puolenkilometrin päässä asuva naapuri kysyi että onko koiralla joku hätänä oikeasti kun koitettiin sitä hetki pitää pihassa itsekseen ja kiljui aivan helvetin kovaa!
ET nyt pitäsi mennä synttäreille ja jättää koira vaikka autoon hetkeksi ja jos se kiljuu siellä autossa niin kovaa niin siinähän on poliisit paikalla.
Kotona sattaa sitten rikkoa paikat aivan todella pahasti jos sen tänne jättää joten ei nyt tiedetä mitä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira ei loukkaannu tai suutu. Joko se pelkää sinua tai sitten se pitää sinulle 'jääkautta' tai millä tahansa nimellä sitä halutaankaan kutsua. Tuo sinun hössöttämisesi voi viitata kumpaan tahansa eikä kumpikaan ole hyvä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Nii ja asutaan ok talossa ja syrjässä,kirjoitin tuossa että puolenkilometrin päässä asuva naapuri kysyi että onko koiralla joku hätänä oikeasti kun koitettiin sitä hetki pitää pihassa itsekseen ja kiljui aivan helvetin kovaa!
ET nyt pitäsi mennä synttäreille ja jättää koira vaikka autoon hetkeksi ja jos se kiljuu siellä autossa niin kovaa niin siinähän on poliisit paikalla.
Kotona sattaa sitten rikkoa paikat aivan todella pahasti jos sen tänne jättää joten ei nyt tiedetä mitä tehdä.
Joku hoitaja teille kotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi olla että koira ei loukkaannu tai suutu mutta selvästi pelkää minua sen jälkeen kun olen sen sitten väkisin pihalle vienyt kun hän ei suostu ovesta pihalle lähtemään ja pissallakin pitää käydä.
Ja nurkkia myöden menee karkuun kuin olisin jotain kovastikkin pahaa sille tehnyt kun jostain komentaa tai väkisin joutuu jotain tekemään.
Olen enemmän tottunut kissoihin ja ihmettelenkin nyt vielä enemmän tätä koiran mieltä,kissa kun ei noin helposti nokkiinsa ota mistään!:)
Niin hoitaja olisi tietysti yksi ratkaisu mutta ollaan porukka joka liikkuu kovasti ja ollaan aina koira otettu mukaan joka paikkaan.
Ei varmaankaan voida oikein aina ottaa hoitajaa tai linnottautua kotiin koiran takia.
Tilanteeseen ei oikein näy helpotusta vaikka ollaan monta viikkoa treenattu joten myönnetään että alkaa olla vähän paniikki ja hirvitys.
Auton olen joutunut siivoamaan oksennuksista nyt kymmenen kertaa.,eikä mitään pikku oksennuksia.
Tänäänkin tiesin että lähdetään poika hakemaan eskarista joten en antanut paljon ruokaa aamusta mutta koira oksensi autoon 4 kertaa ja ihan sappea.Ja matka kesti 5 minuutia suuntaansa,ei sitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa naapurin rakilta. Yritä tässä duunia tehdä. Rakki ujeltaa aina kun akka lähtee kotoa pois vähintään tunnin putkeen. Kyseessä vanhempi eukko, jolla ei selvästikään mitään ymmärrystä elukkansa sielunelämästä, ei osaa komentaa eikä liene kouluttanut tuota mitenkään. Rakki huutaa ulkonakin ja akka vain sipattaa, että olepas kiltisti. Vituttaa tuollaiset häiriköt. Tässä perslävessä on seinätkin kuin paperia niin aivan kuin ujeltaisi omassa asunnossa. Eläkeläisakalla olisi ollut varmasti aikaa koulia tuota yksinjäämistä jos olisi kiinnostunut elukkansa kouluttamisesta.
No sä olet nyt vielä vahingossa vahvistanut tuota sen käytöstä. Kun koira on huutanut, etkä ole kestänyt sitä vaan palannut takaisin sen huutaessa, koira vielä kuvittelee, että kun oikein kovasti huutaa, joku tulee paikalle.
En kyllä neuvo myöskään jättämään yksin huutamaan. Joudutte varmaan jonkin aikaa hankkimaan koiralle hoitajan kotiin kun lähdette kaikki jonnekin. Koiran poisluovutus on yksi, mutta todella huono vaihtoehto. Siinähän eroahdistus vaan pahenee, koska koiralle tulee uusi hylkäyskokemus. Ja oikeesti harva nyt voi olla koko ajan kotona.
Ala treenaamaan nyt sitä koiraa, tai siis te koko perhe yhdessä. Toistoja vaikka 40 kertaa päivässä. Aloita vaikka sillä, että menet vessaan ja tulet heti ulos muutaman kerran (älä päästä koiraa vessaan, nosta se nätisti pois jos tulee perässä, mutta jätä ovi aluksi raolleen niin että se näkee sut, vaikka 10 kertaa jos tarve vaatii). Sit meet taas vessaan, ovi kiinni ja heti takaisin auki. Koira EI saa ehtiä valittamaan, jos ehtii niin toistoja ovi raollaan ja sitten vasta ovi kiinni. Kun koira oppii että ovi aukeaa heti se pysyy hetken rauhallisena. Sit (ehkä vasta parin päivän ja 50 toiston jälkeen) pidennät oven avaushetkeä mutta ihan vähän kerrallaan. Koira ei saa ehtiä alkaa haukkumaan. Jos näin käy, rapistele, kolistele, tee mitä vaan että se hiljenee vaikka vaan hetkeksi. Oven saat avata vain sellaisessa tilanteessa kun koira on hiljaa. Joo, sit siirryt ulko-ovelle, sama homma, ovi kiinni ja ovi auki ja palaat takaisin. Ja sit alaat pidentää aikaa.
Voisit konsultoida eläinlääkäriä tai vaikka apteekkaria tuollaisista miedoista rauhoittavista, esim. Calmex. Itse en tiedä, minkä ikäiselle niitä voi syöttää. Sellainen olisi hyvä lisä siinä vaiheessa kun alat pidentää tuota yksinoloaikaa.
Vie koiraa paljon ulos ja anna sen tutkia ympäristöä. Jos ei se muuten tutki, niin löydä sitten itse kaikkea kiinnostavaa pusikoista.
Koirallasi on todella paha stressi päällä, mutta tuollaisistakin koirista voi tulla varsin hyviä kumppaneita, kunhan ne saavat rauhassa tutustua tähän maailmaan eikä ensimmäisen vuoden aikana tule mitään pahoja kokemuksia muista koirista tai ihmisistä. Tiedän yhden tällaisen tapauksen, aikaa vei että siitä kasvoi koira, mutta sittenpä tulikin mainio tapaus. Voi pitää vapaana ei karkaile. Oppii ihan mitä vaan, koska miellyttämisen halu on niin suuri. Iloinen ja reipas koira, tulee kaikkien kanssa toimeen kun saa hetken rauhassa tutustua omaan tahtiinsa.
Älä huuda sille äläkä hermostu, äläkä missään nimessä säälittele. Ole vaan rauhallinen ja tasainen. Ois hyvä, että koira esim. söis ruokansa ja puruluunsa kauempana ihmisistä, siinäkin oppii etäisyyden ottoa. Suht helppo opettaa esim. viemällä puruluu sitkeästi aina sinne "kauimmaiseen nurkkaan" takaisin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin hoitaja olisi tietysti yksi ratkaisu mutta ollaan porukka joka liikkuu kovasti ja ollaan aina koira otettu mukaan joka paikkaan.
Ei varmaankaan voida oikein aina ottaa hoitajaa tai linnottautua kotiin koiran takia.
Tilanteeseen ei oikein näy helpotusta vaikka ollaan monta viikkoa treenattu joten myönnetään että alkaa olla vähän paniikki ja hirvitys.
Auton olen joutunut siivoamaan oksennuksista nyt kymmenen kertaa.,eikä mitään pikku oksennuksia.
Tänäänkin tiesin että lähdetään poika hakemaan eskarista joten en antanut paljon ruokaa aamusta mutta koira oksensi autoon 4 kertaa ja ihan sappea.Ja matka kesti 5 minuutia suuntaansa,ei sitäkään.
Toi matkapahoinvointi helpottaa usein kun ikää tulee vähän lisää. Pahenee helposti jos sitkeästi vaan liikkuu autolla, koira alkaa itsekin odottaan, että autossa tulee aina paha olo. Suosittelen, että helmikuun ajan meette kävellen sinne eskariin ja sieltä pois, kerta matka ei vie autolla kuin muutaman minuutin. Samalla koiralle tulee mukava tuttu ja turvallinen kuvio: tiettyyn aikaan tietty lenkki, tavat ja tottumukset on tollaselle koiralle ihan hyviä, tuovat sitä kaivattua turvallisuuden tunnetta.
Älä lähde autoilemaan sen koiran kanssa nyt hetkeen. Sen sijaan käykää siellä autossa silloin tällöin, mutta autoa ei tarvitse edes käynnistää. Voit soittaa autossa vaikka muutaman puhelun, ettei tunnu tyhmältä vaan istua. Koiralle voi antaa autossa muutaman pienen namin, näin se yhdistää autossa oleilun mukavaksi puuhaksi. Sitten vaan tuutte autosta pois. Muutaman kuukauden päästä koira on luonnostaan kehittynyt ja kasvanut ja oksentelu jää pois. Suuri osa pennuista / nuorista koirista voi autossa pahoin.
Aikuiselle koiralle voi toki syöttää koirien matkapahoinvointilääkettä tarvittaessa. Tässä taitaa kuitenkin vaan olla koiralla fyysinen kehitys vielä kesken.
Pihalla kiinnioloonkin koira tottuu vähitellen. Alussa laita se kiinni (tai tarhaan) ja puuhaile siinä lähellä tekemässä lumitöitä tms. Koiraan ei tarvi kummemmin kiinnittää huomiota. Oot näköpiirissä, saatat hetkeksi kadota kulman taa ja ilmestyt taas näkyviin. Jos koira ulvoo, älä vilkaisekaan sinne päin. Sit sopivassa tilanteessa, kun koira on ehdottomasti hiljaa, haet sen.Alussa oot pois näköpiiristä alle minuutin. Ja ennustettavasti tuut aina takaisin näkösälle. Ja aina parempi, että muut perheenjäsenet harrastaa tätä kanssa, ettei koira leimaudu ihan täysin vaan sinuun.
Koira on ollut teillä vasta kolme viikkoa, eihän se ole aika eikä mikään.
Olette tosiaan vahvistaneet käytöstä, parempi ymmärtää jo tässä vaiheessa, ettei tuota koiraa oteta joka paikkaan mukaan, koska se voi sitten koulutuksen jälkeen taantua takaisin, kun on tottunut olemaan mukana.
Ylemmissä viesteissä tuli hyviä neuvoja harjoitteluun.
Käy ensin keskustelemassa eläinlääkärin kanssa, sitten otat yhteyttä kouluttajaan ja sitten ilmoitat myös naapurille, ettei tarvitse huolestua jos koira huutaa.
Voisin kirjoittaa vaikka kuinka pitkän sepustuksen koiran eroahdistuksesta, kun aikanaan painin saman ongelman kanssa ihan tosissani.
Mutta saat itsekkin samat tiedot googlaamalla vaikka: "koiranpennun eroahdistus".
mut netistä löytyy ohjeita kuinka treenata sitä yksinoloa, lemmikkikaupasta saa DAP:in ostettua, joka erittää feromoneja, joka rauhoittaa pentua, sitruunapanta jne jne.
Mitä tohon autoon tulee... koiran huonovointisuudesta autossa ei ole kokemusta, kun koira ei sellaisesta koskaan kärsinyt. Voisko olla että sun koira pelkää tai jännittää, jos se on SIITÄ KIINNI.. niin varmaan itse tossa vaiheessa kävisin pari kolme kertaa päivässä vaan istuskelemassa siellä autossa koiran kanssa... sitten viikon parin päästä korttelin ympäri ja sitä rataa kattelisin eteenpäin. Mut jos koira kärsii nk. matkapahoinvoinnista, niin siihen en tiedä mitä keksisin. Mut edelleen googlaamalla löytyy taas paljon hyviä keinoja mitä kokeilla.
No tässä ap:lle tämä edellinen ketju. Alkoiko ärsyttää kun alkoi tulla ohjeita ja vinkkejä, niin et halunnut enää tätä lukea vaan perustit uuden ketjun, tehokkaammin huomiota kiinnittävän otsikoinnin kera?
Puhun tietysti villeistä koiraeläimistä, joiden käytöksestä lemmikkikoirienkin vietit kumpuaa. Ja toisin kuin susi, villit koirat eivät ole kovin laumahenkisiä eläimiä, jolloin emän on yleensä täytynyt metsästää yksin myös kun pennut on pieniä. Näitä on tutkittu sekä esim. australian villikoirilla dingoilla, sekä Intiassa villiintyneillä kotikoirien jälkeläisillä. Niillä tosiaan on todettu se että emä usein kasvattaa pentueensa aika yksin, ja pennuilla on luonnostaan sellainen arkuuskausikin tietyssä iässä juuri siksi, että ne eivät harhailisi pois emän valitsemasta suojapaikasta, kun emä käy saalistamassa porukalle ruokaa.