Aatelislapselle nimi?
Mieheni on aatelissuvusta ja olemme saaneet nyt kolmannen lapsemme, joka on siis tyttö. Nimen kanssa on ollut nyt enemmän ongelmia kuin aikaisempien kanssa, johtuen varmaan siitä, että kaksi vanhempaa ovat poika ja tyttö ja nimet tavallaan suunniteltu etukäteen ja tytön nimi jo "käytetty". Nimi saisi olla suomalaissaksalainen yhdistelmä, sukunimi alkaa siis vonilla ja suhteellisen pitkä. Nimiä saa olla 2-3.
Kommentit (236)
Ap ei näköjään osaa kuin alapeukutella kaikki kommentit, joissa kysellään tuosta aatelistyylisestä elämästä ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aatelisuus periytyy isältä lapsille. Kun tytär menee ei-aatelisen kanssa naimisiin, hän ei ole enää aatelinen. Aatelisuus on olemassa yhä edelleen vaikkei se tuokaan mitään asemaa yhteiskunnassa.
Aatelisten nimi ei muodostu yhtään minkään kaavan mukaan, vaan nimet ovat hyvin tavallisia suomalaisia etunimiä. Meidän suvussa mm Anneli, Helena, Liisa, Tiina jne olisi hyvin sopivia esimerkkejä tytönnimistä.
Terveisin Suomen, Ruotsin, Saksan ja Venäjän ritarihuoneisiin introdusoitujen aatelissukujen jälkeläinen
Tässäpä vähän infoa ap:llekin. Hänen miehensä tai hänen lapsensa eivät ole aatelisia. Heillä on sukunimi, joka on aikanaan kuulunut aatelisille. Aika karua, jos on omasta perheestä tällaisia vääriä luuloja.
Minun mielestäni riittää, että sukunimi aiheuttaa mielikuvan aatelisista, silloin on aatelinen. Huomaa, että kadehditte meitä aatelissukuja.
ApEli kun onnistuu antamaan toisille mielikuvan siitä, että on aatelinen niin silloin on aatelinen? Pelkkää silmänlumetta siis koko homma.
Mutta kerrotko mitä kadehtimista tuossa aatelisuudessa siis on? Mitä käytännön hyötyä tai etua siitä on? Entisaikaan olisin ymmärtänyt kateuden, mutta vuonna 2016?
Tästä lainaamastasi viestistä eteenpäin täällä on esiintynyt toinen ap kuin minä vastailemassa ja kirjoittelemassa provosoivia viestejä. Itse en ole tätä mieltä, että aatelisia tai aatelisnimen omaavia tulisi kadehtia sen enempää kuin muitakaan kansalaisia. Kuten tässä ketjussa on monta kertaa todettu, ei aatelilla ole nykypäivänä mitään erityisasemaa tai arvoa. Nimi on pysynyt ja on usein hieno, sekä sukukartano ja vanhempia, aatelisia sukulaisia. Itse emme aatelisia periaatteessa enää ole, tai minä en siis ole koskaan ollutkaan, vaikka aatelissukuun kuulunkin. Miehelläni virtaa sitä vanhaa aatelisverta veressään kuten myös lapsillamme, mutta täysverisiä aatelisia ei ole suvussamme kuin vasta miehen isoisovanhemmilla, jotka kuolivat jokin vuosikymmeniä sitten.
Ap (se alkuperäinen, ei tuo provoilija)
Antonia Hilda Charlotte von Gügelkopf
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aatelisuus periytyy isältä lapsille. Kun tytär menee ei-aatelisen kanssa naimisiin, hän ei ole enää aatelinen. Aatelisuus on olemassa yhä edelleen vaikkei se tuokaan mitään asemaa yhteiskunnassa.
Aatelisten nimi ei muodostu yhtään minkään kaavan mukaan, vaan nimet ovat hyvin tavallisia suomalaisia etunimiä. Meidän suvussa mm Anneli, Helena, Liisa, Tiina jne olisi hyvin sopivia esimerkkejä tytönnimistä.
Terveisin Suomen, Ruotsin, Saksan ja Venäjän ritarihuoneisiin introdusoitujen aatelissukujen jälkeläinen
Tässäpä vähän infoa ap:llekin. Hänen miehensä tai hänen lapsensa eivät ole aatelisia. Heillä on sukunimi, joka on aikanaan kuulunut aatelisille. Aika karua, jos on omasta perheestä tällaisia vääriä luuloja.
Minun mielestäni riittää, että sukunimi aiheuttaa mielikuvan aatelisista, silloin on aatelinen. Huomaa, että kadehditte meitä aatelissukuja.
ApNo niinhän me tehdään :D
Sukunimi aiheuttaa mielikuvan? Selvä, meillä on sitten täällä varmaan useampi tahtomattaan manne tai suomenruotsalainen. Tyttönimeni antoi mielikuvan savolaisista, onneksi pääsin naimisiin. :D Savon aatelia...
Eli käytännössä ap ei ole ollenkaan aatelia, eikä perheensäkään ja hermostui. Tää on niin loistava ketju!
En hermostunut, enkä missään vaiheessa väittänyt olevani itse aatelinen. Sehän on selvää, kun mies, joka aatelissukuun kuuluu, on mennyt "tavallisen kansalaisen" kanssa naimisiin. Varsinaisesti ei mies eikä lapset enää aatelia ole, vaikka aatelissukuun kuulutaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota noin... onko ap tietoinen siitä, että aatelisto on Saksassa lakkautettu jo yli 100 vuotta sitten? Eli ei siellä kukaan enää mikään aatelinen ole. Aatelisten jälkeläisiä voi toki vielä olla, mutta tuskin ap:n mieskään yli 100-vuotias on.
Tämä on muuten mielenkiintoinen detalji, mutta suurimmassa osassa noista vanhoista kuningaskunnista aateli on tosiaan ihan lakkautettu ja sitä ei ole enää olemassa. Jossain maissa jopa aatelissymbolit poistettiin sukunimistä ja muutettiin tavallisiksi sukunimiksi (von Pflanzer -> Pflanzer). Suomessa taas (joka ei ole koskaan kuningaskunta ollut) aatelia ei puolestaan ole lakkautettu. Eli täällä on sinänsä vielä ihan "oikeita" aatelisia, joskaan heillä ei ole mitään yhteiskunnallista arvoa tai asemaa. Ainoastaan se oma Ritarihuone ja sisäpiirinsä.
Von Istuttaja?
Netin deittipalstalla pyörii joku mies, joka väittää olevansa aatelinen. Onkohan ap:n mies?
Vierailija kirjoitti:
Olen monacon herttuattaren sisaren tytär.
T.ap
Buaaahhhh :D Huutonaurua :D Ei voi pitää paikkansa :)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Charlene_%28Monacon_ruhtinatar%29
Vierailija kirjoitti:
Aika yläluokkaista saada av-palstalta selville, ettei kuulukaan aatelisperheeseen :'DD
Ei sitä täältä saatu selville. Selvää on ollut, ettei mies eikä lähisuku varsinaisesti enää aatelisia ole, kun niin moni vanhemmasta sukupolvesta (täysaatelisia aiemmin) ovat menneet rahvaiden kanssa naimisiin, saaneet lapsia jotka puolestaan ovat menneet rahvaiden kanssa naimisiin, jotka saaneet lapsia jne.
Aatelissukuun kyllä kuuluu mies, lapset sekä minä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika yläluokkaista saada av-palstalta selville, ettei kuulukaan aatelisperheeseen :'DD
Joo, meniköhän ap:lla nyt lastensa nimet uusiksi. Jos kerran kielivät vahvasti aatelisuudesta, niin eihän se oikein sovi jos ei kerran aatelisia olla :D
Vanhemmissa sukupolvissa niitä oikeita aatelisia on ollut, ja mielellään kunnioittaisimme heidän muistoaan antamalla lapselle kaksi jälkimmäistä nimeä heidän ajoiltaan peräisin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Elämäntyyliltämme ja taustoiltamme olemme aatelistoa, en ala tästä kanssanne enempää vänkäämään, niin se vain on. Kaikkialla minne menemmekin, meitä pidetään aatelisina. Olemme sivistyneitä ja hyväkäytöksisiä. Mistä tämä tarve lytätä ja ilkeillä?
Ap
Lapsellista provoilua. Tämä ei ole oikea ap.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämäntyyliltämme ja taustoiltamme olemme aatelistoa, en ala tästä kanssanne enempää vänkäämään, niin se vain on. Kaikkialla minne menemmekin, meitä pidetään aatelisina. Olemme sivistyneitä ja hyväkäytöksisiä. Mistä tämä tarve lytätä ja ilkeillä?
ApMiten tämä aatelisena pitäminen siis ilmenee? Tähän et ole kertaakaan vastannut vaikka sitä useaan otteeseen on kysytty. Miten se käytännössä ilmenee?
Kummarretaanko kadulla kun kävelette ohi? Pääsette jonojen ohi minne vain? Suosikkiravintolassanne teillä on oma kabinetti? Vai mitä?
Sivuilla 12 ja 13 esiintynyt ap ei ollut oikea. 14. sivun lopussa selitin asian, että täällä on joku provoillut minuna.
Aatelissukuun kuuluminen ilmenee lähinnä sillä tavalla, jos kuulee tai lukee sukunimen. Ei mitään kumartamista tai erityiskohtelua, tietenkään. Ei tänä päivänä. Sukukartano meillä kylläkin on, joka on siis ollut suvun hallussa jo siitä asti, kun täysaatelisia vielä suvussamme oli.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Eben Kommen von Die Vagina?
Mistäs tämän keksit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämäntyyliltämme ja taustoiltamme olemme aatelistoa, en ala tästä kanssanne enempää vänkäämään, niin se vain on. Kaikkialla minne menemmekin, meitä pidetään aatelisina. Olemme sivistyneitä ja hyväkäytöksisiä. Mistä tämä tarve lytätä ja ilkeillä?
ApMiten tämä aatelisena pitäminen siis ilmenee? Tähän et ole kertaakaan vastannut vaikka sitä useaan otteeseen on kysytty. Miten se käytännössä ilmenee?
Kummarretaanko kadulla kun kävelette ohi? Pääsette jonojen ohi minne vain? Suosikkiravintolassanne teillä on oma kabinetti? Vai mitä?Sivuilla 12 ja 13 esiintynyt ap ei ollut oikea. 14. sivun lopussa selitin asian, että täällä on joku provoillut minuna.
Aatelissukuun kuuluminen ilmenee lähinnä sillä tavalla, jos kuulee tai lukee sukunimen. Ei mitään kumartamista tai erityiskohtelua, tietenkään. Ei tänä päivänä. Sukukartano meillä kylläkin on, joka on siis ollut suvun hallussa jo siitä asti, kun täysaatelisia vielä suvussamme oli.
Ap
Niin miten se siitä sukunimestä ilmenee? Aloituksessa kerroit sukunimessänne olevan etuliite von ja varmaankin tiedät että sitä esiintyy sekä rahvaiden että aatelisten nimissä. Aika harva varmaan muistaa luetteloa vanhoista saksalaisista aatelissuvuista. Aika monilla suvuilla on perintöomaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika yläluokkaista saada av-palstalta selville, ettei kuulukaan aatelisperheeseen :'DD
Ei sitä täältä saatu selville. Selvää on ollut, ettei mies eikä lähisuku varsinaisesti enää aatelisia ole, kun niin moni vanhemmasta sukupolvesta (täysaatelisia aiemmin) ovat menneet rahvaiden kanssa naimisiin, saaneet lapsia jotka puolestaan ovat menneet rahvaiden kanssa naimisiin, jotka saaneet lapsia jne.
Aatelissukuun kyllä kuuluu mies, lapset sekä minä.
Ap
Olet koko ajan tiennyt, ettei mukulasi tai kukaan perheestäsi ole aatelinen, mutta silti olet korostanut, että sinulla on AATELISLAPSI...... :'D Ai saakeli, pakko olla provo! Minulla itsellänikin on von-nimi, eikä tulisi mieleenikään kuvitella olevani aatelistoa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika yläluokkaista saada av-palstalta selville, ettei kuulukaan aatelisperheeseen :'DD
Ei sitä täältä saatu selville. Selvää on ollut, ettei mies eikä lähisuku varsinaisesti enää aatelisia ole, kun niin moni vanhemmasta sukupolvesta (täysaatelisia aiemmin) ovat menneet rahvaiden kanssa naimisiin, saaneet lapsia jotka puolestaan ovat menneet rahvaiden kanssa naimisiin, jotka saaneet lapsia jne.
Aatelissukuun kyllä kuuluu mies, lapset sekä minä.
Ap
Olet koko ajan tiennyt, ettei mukulasi tai kukaan perheestäsi ole aatelinen, mutta silti olet korostanut, että sinulla on AATELISLAPSI...... :'D Ai saakeli, pakko olla provo! Minulla itsellänikin on von-nimi, eikä tulisi mieleenikään kuvitella olevani aatelistoa :D
Eee? Onko sulla todella von-nimi? Kyllähän sä sitten kuulut aatelistoon, siis virallisesti. Eri juttu jos sä emotionaalisesti tunnet kuuluvas, mutta se on asia erikseen.
ps. aika vahvasti kyllä sinne päin kallistuu että ap vois olla provo. vaikka hällä väliä....täällä on niin älyttömästi niitä. ds
Vierailija kirjoitti:
Siis tiedät kai ap, että nämä aatelihommat ovat pelkkää oman piirin pikkupelleilyä nykypäivän länsimaisissa demokratioissa? Että niillä ei ole mitään virallista statusta tai merkitystä. Sukuhaarasta riippuen, aatelistausta ei edes välttämättä ole pelkkää jaloa perimää vaan oikeastaan täysin päinvastoin. Riistoa ja julmuutta. Voisin itsekin ottaa erään tunnetun aatelisnimen itselleni, mutta pidän enemmän ikivanhasta karjalaisesta sukunimestäni. Pointtini on se, että on vähän hämmentävää ja hassua, että aatelistausta, joka on nykypäivänä todellinen menneisyyden (koominen) jäänne, on sinun silmissäsi noin suuri osa lastesi identiteettiä. Ymmärrän, että etsii sukunimeen sopivaa nimeä, mutta sinä etsit käytännössä rahvaasta erottavaa nimeä aatelislapselle (:D). Meillä kaikilla on sukujuurissa niin herroja kuin hevosvarkaitakin, kun tarpeeksi kaivaa, kannattaisi tukea lasten identiteettistä kasvua jollain muilla keinoilla.
En ole ap, mutta tähän on pakko vastata. Suomessa aatelisuus varmaan nähdään pienen piirin pelleilynä, mutta osassa Euroopan maita aatelisuudella on vielä iso merkitys, kuten Ranskassa. Olen asunut Ranskassa ja tutustuin siellä aatelissuvun perijään ja kaikkiin niihin kuvioihin. Huh huh, sanon vaan. Ranskassa on äärimmäisen hienoa, edelleen, jos sukunimi alkaa "de".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika yläluokkaista saada av-palstalta selville, ettei kuulukaan aatelisperheeseen :'DD
Ei sitä täältä saatu selville. Selvää on ollut, ettei mies eikä lähisuku varsinaisesti enää aatelisia ole, kun niin moni vanhemmasta sukupolvesta (täysaatelisia aiemmin) ovat menneet rahvaiden kanssa naimisiin, saaneet lapsia jotka puolestaan ovat menneet rahvaiden kanssa naimisiin, jotka saaneet lapsia jne.
Aatelissukuun kyllä kuuluu mies, lapset sekä minä.
Ap
Olet koko ajan tiennyt, ettei mukulasi tai kukaan perheestäsi ole aatelinen, mutta silti olet korostanut, että sinulla on AATELISLAPSI...... :'D Ai saakeli, pakko olla provo! Minulla itsellänikin on von-nimi, eikä tulisi mieleenikään kuvitella olevani aatelistoa :D
Eee? Onko sulla todella von-nimi? Kyllähän sä sitten kuulut aatelistoon, siis virallisesti. Eri juttu jos sä emotionaalisesti tunnet kuuluvas, mutta se on asia erikseen.
ps. aika vahvasti kyllä sinne päin kallistuu että ap vois olla provo. vaikka hällä väliä....täällä on niin älyttömästi niitä. ds
Ei pidä paikkaansa. Aatelisuus näkyy sukupuusta, ei sukunimestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu oudolta että aatelissukuun kuuluvalle pitää av:lta kysellä nimivinkkiä, luulisi -kuten joku jo hyvin alussa kommentoi- että siihen on sääntö/kaava jonka mukaan nimi annetaan.
No eihän ap kuulu mihinkään aatelisukuun vaan miehensä. Ap on vaan ns. nousukas.
Noh, jos tarkkoja ollaan, niin vaikka itse en ole aatelinen, mutta mieheni on ja olemme naimisissa, kuulun täten aatelissukun.
Ap
Mutta tässähän ap hyvä väität miehesi tarkkaan ottaen olevan aatelinen, nyt myönnätkin, ettei hän kyllä oikeastaan olekaan.... Että kyllä tämä juttu nyt taisi sinulle täällä av:lla paljastua. :) Hulvaton ketju!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika yläluokkaista saada av-palstalta selville, ettei kuulukaan aatelisperheeseen :'DD
Joo, meniköhän ap:lla nyt lastensa nimet uusiksi. Jos kerran kielivät vahvasti aatelisuudesta, niin eihän se oikein sovi jos ei kerran aatelisia olla :D
Vanhemmissa sukupolvissa niitä oikeita aatelisia on ollut, ja mielellään kunnioittaisimme heidän muistoaan antamalla lapselle kaksi jälkimmäistä nimeä heidän ajoiltaan peräisin.
Ap
No ettekö voisi kunnioittaa antamalla ihan siitä suvusta nimiä?
No ehtisikö ap vähän siitä palvelijan sänkyyn kantaman aamupalan lomasta valottaa sitä aatelielämää meille tavallisille kansalaisille?