Sga- lasten kehitys

Kehitykseen olen ollut tyytyväinen. Lähti liikkeelle suht aikaisin, kävelyyn meni 1v2kk korjattua ikää. Erinäisiä ongelmia on ollut esim. allergioita, vatsaongelmia ja astmaa, mutta varsinaisesti kovasti neurologisia juttuja ei ole.



On toki erittäin vilkas, erityisesti motorisesti. Karkeamotoriikkaa ja hienomotoriikkaa on säädettävä vielä ja hän on hyvin "vahdittava tapaus ikäisekseen", mutta psykologin testeissä älyllisesti vähintään ikänsä tasolla, joillain alueilla jopa paremmin. Pieniä heikkouksia esim. piirtämisessä, mutta se mielestäni liittyy myös siihen, että ei ole ollut kovin kiinnostunut siitä ja on luonteeltaan hätäinen.



Puhetta tulee kuin tykinsuusta, vuoden iässä alkoi sanoja tulla. Puheessa joitain äännevirheitä, mutta puhuu myös tosi nopeasti ja se tekee joskus epäselvyyttä, mutta ei pahaa. Erittäin monipuolisesti käyttää kieltä ja oikeissa muodoissa.



Näin meillä, toimintaterapiassa käy, päiväkotiin mietinnässä kahden paikka (mutta luonne osatekijä, äärimmäisen villi), mutta osaa kuitenkin ajoittain keskittyä pitempiäkin aikoja, joten ei ole ADHD.



Poika on siis hyvin puhelias ja sosiaalinen, hellä, välittävä ja oikein ihana tapaus.



Itse olen erittäin tyytyväinen hänen kehitykseensä ja onneksemme moni SGA:n riski ei ole kohdallemme osunut. kovinkaan rajusti. Toki astman puhkeamiseen on voinut vaikuttaa pieni koko ja hyvin siro on edelleen.

meidän vauva oli täysaikainen sga-vauva, syntyi rv 38+6. Kokoa hänellä oli n 2400g ja pituutta 46cm. Aluksi verensokerit heittelivät ja paino laski liikaa joten joutui lastenosastolle tippaan.



Aluksi painon kehitys oli huonoa, mutta 6kk iässä alkoi kasvu paranemaan ja nyt 1v7kk on lähes ikäistensä kokoinen.



Itse kehityksessä voisi sanoa ainakinvielä että menee hurkjasti edellä (ainakin omia veljiään joiden kehitys normaali). Konttaamaan hän alkoi 5kk iässä ja kävelemään jo 10kk iässä, karkea motorisesti hyvin taitava, alle 1v hyppi tasajalkaa ja käveli varpaillaan. Kiipeilemään oppi myös varhaisessa vaiheessa. Nyt kesän aikana on puhetta tullut aivan kauhean paljon sanoja on varmaan lähes 100 ja lyhyitä lauseita tulee parhaassa tapauksessa 3 sanan.



Keskittyminen esim kirjoihin on edelleen aika rajallista, mutta mielestäni tämän ikäinen ei tarvitse vielä jaksaa kuunnella pitkiä aikoja. Leikkiä osaa ja jonkin verran muiden lasten kanssa, varsinkin isompien veljien kanssa.



Kynää osaa jo käyttää aika hyvin ja palikkatornit onnistuu ja jos oikeen yrittää osaa laittaa palikat oikeeseen reikän, mutta pinna on tässäkin vielä aika lyhyt, palapeleistä ei olla kiinnostuneita. Mutta ei ollu keskimmäinenkään hänen ikäisenä.



Tyttö on hyvin empaattinen ja haluaa lohduttaa ja auttaa jos toisella paha mieli. Eli eläytymistä toiseen on jo havaittavissa.



Kaikenkaikkiaan on ikätasollaan ja tällä hetkellä kaikki ainakin vaikuttaa hyvältä. Meillä neuvola lääkäri on sitä mieltä että meidän ei tarvitse pelätä kehityksen viivettä ainakaan sga:n takia, mutta ainahan on se pieni riski että myöhemmällä iällä tulee jotain esille. Itse en kuitenkaan usko että mitään suurempaa yllätystä pitäisi tulla. Esikoinen on ns erityislapsi ja jo nyt huomaa eron näissä kahdessa saman ikäisinä.



Sekavaa löpinää mutta toivottavasti jotain ymmärrätte ;)

Esikoisemme sai SGA-diagnoosin (35+3, 1620 g). IUGR:ää ei voitu diagnosoida, koska SGA selvisi vasta kun tyttö oli syntynyt, mutta lääkärit pitivät selvänä, että sikiöaikainen kasvuhäiriö on ollut. Tyttö oli sen verran laiha ja aneeminen, ettei ihan kaikkea voinut laittaa perimän (= lyhyiden vanhempien) piikkiin. Tyttö kotiutui noin 5 viikon iässä.



Ensimmäisenä vuotena oli lievää aistiyliherkkyyttä ja motorinen kehitys oli hitaanpuoleista, vaikkakin vielä normaalin rajoissa. Ilmeisesti lihasvoiman kehittyminen vei aikansa. Tyttö oli myös joissain asioissa toispuoleinen. Saavutuskasvua ei juuri ekan vuoden aikana tullut.



Puheenkehitys olikin sitten keskimääräistä nopeampaa. Täysiaikaisella, normaalipainoisella kakkosella on ollut huomattavasti hitaampaa.



Tyttömme täyttää reilun kuukauden kuluttua 5 vuotta, ja SGA:sta muistuttaa enää pieni koko.

Meillä on molemmat lapset saaneet iugr/sga-diagnoosin, molemmilla pituus oli 43cm ja painoa 2200g ja 2130g 38+0 viikolla. Vertailukohdetta "normaalikokoiseen" ei siis ole, mutta en ole havainnut mitään huolestuttavaa vielä ainakaan. Ovat siis 3,5 ja 1,5 vuotiaat. Puheen kehitys on myös meillä molemmilla ollut aikaisessa ja nopeaa, ja varsinkin tämä nuorimmainen on tosi vilkas tapaus, eikä kirjat tms. kiinnosta juurikaan. Vanhempi taas on varsinainen lukutoukka. Pieniä ovat molemmat edelleen.



Meille ei kyllä sga:sta sairaalassa/neuvolassa puhuttu oikeastaan mitään, ainoa mitä tiedän on netistä poimittua. Varmaan mahdollisista ongelmista puhutaan enemmän pienten keskosten vanhemmille, vai onkohan se paikkakuntakohtaista?

Nyt 15v poika syntyi rvo 37 40cm ja 1700g. Kuukauden jälkeen kotiin. Saavutuskasvua ei tullut, joten on saanut kasvuhormonia, jolla saatiin n. 7 cm lisää odotuspituuteen, mutta silti jäätiin alle 160 cm. Puhe tuli hitaasti, mutta nyt ok R-vikaa lukuun ottamatta ja joskus mielestäni hakee sanoja edelleen. Lukemaan laiska eikä essee-vastaukset koulussa ole parasta A luokaa :). Matikka hyvä. Lukioon ehkä pääsisi, mutta en tiedä kannattaako, kun olen vanhemman kohdalla nähnyt sen duunimäärän... Päiväkodissa kävi sekä puhe- että toimintaterapiassa. Varsin kömpelö eikä kovin kummoinen juoksija, mutta rakastaa urheilua ja niinpä harjoitellut paljon kaikkenlaisia lajeja ja rajoituksistaan huolimatta pelaakin nyt edarissa. Sosiaalisesti erittäin lahjakas.