Todistuksen arvosanat, meneekö todellakin näin???

Up

Käytös ei ole arviointikriteeri muussa kun käytösnumerossa. Oppilas osoittaa osaamisensa kokeissa ja tehtävien tekesen tuloksilla.

Joka arviointikerta aineenope antaa arvioinnin yhteydessä arvosanan käytöksestä joista muodostuu keskiarvo. Näistä lv päättää lopullisen käytösarvosanan. 

Käytöksestä tulee jopa erillinen liite päättöarviointiin.

Kuten joku aikaisemmin jo kirjoitti, esimerkiksi yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opsissa määritellyt kriteerit arvosanalle 8 ovat jo huikeat. Niihin suhteutettuna kympin oppilaan tulisi olla yli-ihminen. Äidinkieli ja kirjallisuus on niin monitahoinen oppiaine, että suoriutuakseen erinomaisesti kaikissa sen osa-alueissa täytyy todella olla harrastuneisuutta ja erityistä kiinnostusta - tai sitten hillitön syntymälahja.

Tänäkin keväänä olen taas arvioinut noin sata 7.-9.-luokkalaista. Arvosanaskaala on vitosesta kymppiin - nelosta ei sentään tarvinnut kenellekään antaa, vaikka hilkulla oli. Vitonenkin tuli vain yhdelle oppilaalle, kutosia jo runsaammin. Omassa koulussani oppilasaines on hyvin pärjäävää, mistä kertoo kiitettävien arvosanojen suhteellisesti varsin korkea määrä. Luokatkin ovat erilaisia. On luokkia, joilla kukaan ei saa kymppiä, koska ei siihen vain yllä. Sitten on luokkia, joilla on useampia kympin oppilaita. Se tuntuu jo hurjalta, koskapa vaatimukset tuohon arvosanaan ovat niin kovat. Tämän vuoden yseille sain antaa useita kymppejä, mikä tuntui hienolta. Erityisen hienoa on ollut nähdä, miten tietyt oppilaat ovat ysiluokan aikana kypsyneet ja löytäneet omat vahvuutensa niin, että kasiluokalla olleen "vahvan ysin" on voinut kääntää kympiksi. Myös se, mitä joku aiempi kollega ketjussa kirjoitti, pitää paikkansa: arviointikriteerit ovat muuttuneet 90-luvulta, jolloin itsekin kävin peruskouluni. Se, millä moni silloin ansaitsi kympin, riittäisi nyt ysiin tai kasiin.

Suoritusten keskiarvon tosiaan tulee olla vähintään 9,5, jotta harkitsen kympin antamista todistukseen. Joissain todella harvinaisissa tapauksissa hieman sen alle jäänyt suoritusten keskiarvo on kääntynyt kympiksi, kun oppilaalla on ollut poikkeuksellista tuntiosaamista ja ajattelun taitoa, joka on ilmennyt oppitunneilla ja suoritusten ulkopuolisessa toiminnassa. Arviointini on todella monipuolista: kokeiden, kirjoitelmien ja kirjatehtävien lisäksi on runsaasti tuntikeskustelua, ilmaisutaitoharjoituksia, ryhmä- ja paritöitä, esitelmiä, väittelyitä, videoharjoituksia jne. Osaamistaan voi siis osoittaa monin tavoin. Käyn oppilaiden kanssa myös henkilökohtaiset palautekeskustelut, joissa he yleensä varsin realistisesti arvioivat omaa osaamistaan - numerot eivät siis ilmesty todistukseen mielivaltaisesti tai perusteetta. Palautekeskustelukäytänne on myös selkeästi poistanut tarpeen jälkikäteisselvittelyihin; koskaan ei ole huoltaja vaatinut selitystä arvosanalle, ilmeisesti linja on ollut ymmärrettävä. 

[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 06:35"]

Kunnan kotisivuilta opetusasioiden alta löytyvät koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Siellä on arviointikriteerit. Tutustu, näytä opettajalle. Jos ei mene läpi soita rehtorille ja sovi tapaaminen. Opettaja tietysti paikalle kanssa. Jos ei vieläkään mene läpi yhteys rehtorin esimieheen eli perusopetuksen johtajaan.

Ainakin olet näin yrittänyt kaikkesi. Vasta päättöarvioinnista voi nostaa virallisen tutkimuksen aluehallintovirastossa. Aikaa valitukseen on kaksi kuukautta päättötodistuksen saamisen jälkeen.

Jossain vaiheessa kyllästyvät valituksiisi ja nostavat arvosanan :)

Tsemppiä!

[/quote]Mitä hyötyä tuosta kinaamisesta on?

[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 19:33"]

Ei tuntiaktiivisuuden voi antaa vaikuttaa arvosanaan numeron verran tai enemmän. Silloin suositaan vain aktiivisia ja rohkeita oppilaita. Ujolle voi olla ylitsepääsemätön asia puhua ääneen tunnilla. 

[/quote]Ujoa on hyvä kannustaa, ettei olisi lopun ikäänsä tuppisuu. Jos "joutuu" esim. selostamaan matikan laskujaan luokan edessä koko luokalle, esiintymistaito kehittyy kuin huomaamatta ja siitä on aikanaan hyötyä monessa aikuiselämän tilanteessa. Mahdollisuus korottaa numeroa on tosi hyvä ja konkreettinen kannustin.

Koulumaailma on tyttöjä suosiva:

"Kansainvälinen tutkimus kertoo, että tytöt saavat poikia parempia arvosanoja siksi, että tytöt käyttäytyvät paremmin.

Pojat saivat testituloksiaan huonompia arvosanoja joka aineessa.

Huonommat arvosanat estävät poikia pääsemästä korkeakoulutukseen, vaikka heidän taitonsa olisivat tyttöjä paremmat."

Ainoa oikea menetelmä on laskea kaikkien arvosteltavien suoritusten keskiarvo ja pyöristää arvosana käyttäen normaaleja pyöristyssääntöjä.

Minullakin ja siskollani keskiarvo nousi yläasteelle mentäessä yli numerolla aina 9,5 asti. Ala-asteen numeroita perusteltiin juurikin yläasteen "vaikeudella". Todennäköisesti opettaja halusi kuitenkin "tasapäistää" luokkamme. Tosiasiassa numeroita tippui sitten sieltä yläasteelta helpommin, mutra koska omasta opiskelusta piti yläasteella ottaa vastuuta, putosi moni kaveri kelkasta.

Moi!

Esim. 5 luokka on ollut haasteellinen. 6.Luokalla enimmäkseen kerrallaan 5.luokan asioita. Joten ensi vuonna tsemppaat, jos tulee huono numero..olen siis itse nyt kasilla. Ja onhan kuntosalin jopa tullut, Englannista..olen siinä vain niin huono..Mutta 10 on tullut joka vuosi Matematiikasta ja näillä mennään :3

LoL! Mun numerot: Matikka: 8 Kuvis: 10 Äikkä: 9 Englanti: 10 Uskonto: 7 Liikka: 9 Historia: 8 Fysiikka ja kemia: 10 Biologia: 9 Musiikki: 9 

[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 20:33"]

En ymmärrä niitä opettajia, jotka panttaavat sitä kympin antamista. Kun se tosiaan on olemassa arvosteluasteikossa, niin kyllä se siellä ihan sitä varten on että sitä myöskin käytetään. Joillakin voi olla ajatuksena ettei anna kymppiä, ettei lapsi esim. "ylpisty" ja "koska kukaan ei ole täydellinen". Toisaalta sitten se on oikeasti jollekin hyvin suorituskeskeiselle lapselle aika tiukka paikka: vaikka mitä teen ja miten raadan, koskaan en sitä kymppiä saa. Sitten ihmetellään kun ns. "kympin tyttö" sairastuu anoreksiaan, on kohtuuttoman vaativa ja samaan aikaan kokee riittämättömyyden tunnetta. Enkä väitä että mielenterveyshäiriöt tai syömishäiriöt johtuisivat siitä, ettei muksu saa kymppiä, vaan pikemminkin sitä että lapsi kasvaa siihen että vaikka mitä teen ja miten hyvin osaan, koskaan en vaan riitä. Ja tämä tunne voi sitten osaltaan johtaa vakavimpiinkin ongelmiin. Sen takia vain opettajan jääräpäinen "en koskaan, kellekään annan kymppiä" voi olla aika tuhoisaakin itsepäisyyttä.

[/quote]

Niinpä. Eihän 10 tarkoita täydellistä vaan erinomaista.

[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 18:05"]

Todistukseen ei kukaan saa enää nykyään nelosta eikä käytännössä  vitostakaan koska ketään ei jätetä luokalle. Tarkoittaa siis sitä että ne surkeimmat häiriköt saavat lähes samat numerot kuin kaiken osaajat tiukimpien opettajien luokilla. Nykypäivän kouluissa huonoimmat oppilaat saavat numerot aivan liian helpolla ja se on suurin ongelma.

[/quote]Kyllä oppilaita jää nykyisin luokalle. Meidänkin lasten luokilta on jäänyt lapsia luokalle.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 09:48"]

[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 09:37"]

[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 09:24"]

Toisaalta on tosi tylsä jos alakoulun ope antaa numeroita helpolla. Tarkoittaa sitten että numerot yläkoulussa laskevat kun siellä on tiukemmat arvosteluskaalat.

Oli kyllä ihan mielenkiintoista lukea opettajien perusteluita arvosanoille, helpompi sitten ymmärtää niitä

Olen kyllä huomannut että poika saa numeroita helpommin kuin tyttö, vähän epäreilua. Eli pojalla pyöristetään ylöspäin ja tytöllä alaspäin. Itselläni siis tyttö ja poika yläkoulussa eli hyvin pääsee vertaamaan

[/quote]

Sen tytön ja pojan tuntiosaamisessa ja aktiivisuudessa lienee eroja...

[/quote]

Nimenomaan ei ole eroa. Ilmeisesti poika saa plussaa siitä ettei häiriköi, tytöllä se on odotusarvo. Kumpikaan ei tee tunnilla taatusti mitään

[/quote]

Tuo on ihan totta. Se on todettu useissa alan tutkimuksissakin. 

Itse opettajana käytän kyllä koko arviointiasteikkoa. Nelosia annetaan harvoin, koska kyllä ainakin alakoulussa kaikissa aineissa melkein jokainen lapsi osaa jotakin. Kymppejäkin annetaan harvoin. Syynä ei ole niinkään se, etteikö opettaja haluaisi antaa kymppiä lapselle, joka osaa asiat, on aktiivinen tunneilla, tekee tehtävänsä huolellisesti ja suhtautuu asioiden opiskelemiseen positiivisesti. Syynä kymppien vähyyteen on enemmänkin se, ettei tällaisia ahkeria, lahjakkaita ja innostuneita lapsia ole kovinkaan paljon. Ysiin yltäviä vielä löytyy, mutta kympin saaminen vaatii sitä, että viitsii opetella asiat todella hyvin ja olla aktiivinen tunneilla. Itse en vaadi mitään erityistä harrastuneisuutta koulun ulkopuolella, kunhan tulokset koulussa ovat tarpeeksi hyviä.

Alakoulustakin muuten löytyy nykyään melko paljon oppilaita, joiden numerot ovat vitosta ja kutosta. Läksyjä ei tehdä, ainakaan kunnolla, kokeisiin ei lueta, tunneilla ei viitata eikä usein edes keskitytä siihen, mitä tehdään, mistään ei olla innostuneita. Kun asiasta on yhteydessä vanhempiin, nämä eivät välitä. Jos jotkut vanhemmat välittävätkin, he eivät välttämättä saa alakouluikäisiä lapsiaan tekemään mitään. Opettaja sitten yrittää omalta osaltaan tehdä kaikkensa, mutta ilman kodin tukea ja lapsen omaa intoa se ei riitä. Sitten tehdään oppimissuunnitelmia ja hojks:eja, vaikka varsinaisena syynä huonoihin tuloksiin ovat laiskuus ja lapsen ja perheen elämänhallinnan ongelmat.

Mielestäni arviointiasteikko menee näin:

10: osaa asiat erittäin hyvin, auttaa muita tunnilla, ei häiritse opetusta
9: osaa asiat erityisen hyvin, auttaa muita, ei häiritse opetusta
8: osaa asiat hyvin, häiritsee joskus, joskus jää läksyt tekemättä
7: osaa asiat melko hyvin, häiritsee opetusta usein ja saa toistuvasti huomautuksia, ei juurikaan panosta koulunkäyntiin ja jättää läksynsä tekemättä
6: osaa asiat joten kuten, häiritsee jatkuvasti opetusta varoituksista huolimatta, ei kuuntele opettajan ohjeita eikä osallistu ryhmätöihin
5: ei osaa juurikaan, vaikeuksia oppimisessa, häiritsee jatkuvasti, laiminlyö läksynsä, ei motivaatiota
4: sama kuin 5, vähän huonompi

Huonommat menettävät kaiken motivaationsa jos eivät saa hyviä numeroita vaikka kuinka yrittäisivät. Jos kutosen oppilas yrittää parantaa muttei osaa vaikka yrittää täysiä, ja saa enintään kutosia tai seiskoja, ei enää edes yritä

Omasta mielestäni arvioinnin pääpainon tulisi olla kokeiden arvosanoissa. Esim. kokeista 8-9 → numeroksi 8 tai 9 muusta aktiivisuudesta riippuen. Olisi reilua, että koearvosanoja selvästi huonompia tai parempia numeroita ei tulisi todistukseenkaan. Toki tämä edellyttää hyvin suunniteltuja kokeita, jotta eivät ole ylivaikeita tai -helppoja. Tämä toki vain minun mielipiteeni, en ole opetuksen ammattilainen.

Mulla oli 5 vuotta matikan, fysiikan ja kemianope, joka sanoi, että vain Jumala ansaitsee kympin. Oppilaille antaa vain ysin. Sanoi luokan kuullen, että mulle antaiai kyllä kympit, jollei olisi tätä periaatetta.

Kyllä Se on niin että vasta lukion kirjoitukset tasaa nämä opettajien omat järjestelmät,pärstäkerroinvaikuttimet yms.Yliopistossa sai kuulla paljon sitä että vaikka tyttö sai kokeesta 6 niin "kyllähän sinä nämä oikeasti osaat " ja todistukseen 9.Minulla oli usein kaikki vähintään ysi,silloin tällöin numero nousi 10,mutta en ikinä viitannut tunneilla joten Se rajotti.Kirjoituksista 4 ällää ja 3 Eetä,ja kyllä voin sanoa että Se motivoi lukemaan että oli Se ysin ja kympin mahdollisuus.Jos nykyisin ei enää ole,niin miksi lapsi edes yrittäisi jos vain jumala sen voi saada?Jos kokeesta saa kympin ja läksyt on tehtynä niin kyllähän Se arvosana on Se hiton kymppi.

Minusta tuo numeroiden pihtaus on naurettavaa. Kymppi sille, jolle se kuuluu! Jos annetaan vaikka 9,5 koekeskiarvolla ja hyvällä tuntiaktiivisuudella ysi, niin mitäs sitten, jos koekeskiarvo on 8,5 ja suhteellisen aktiivinen...? Ysi myös? Todellisuudessa osaamisessa on yli numeron ero. Ja jos vaikka 8,5 käännetään kasiksi, niin mitäs sille, joka saa 7,5 koekeskiarvoksi ja on suhteellisen tunnollinen...? Kasi kanssa? Koko skaala vaan reippaasti käyttöön, se on oikeudenmukaista. Nykyään alakoulussa tuntuu, että numerot on 7-9 kaikilla. Katselin just kutosten keskiarvoja ja heikoin oli hiukan yli 7 ja paras 9.1. Alle seiskan keskiarvoja oli kaksi ja tuo yli ysin oli ainoa eli 22 oppilaan keskiarvo oli 8.jotain. Aikamoista latistamista, kun luokassa on huippuja ja toisaalta todella heikkoja ja kaikkea siltä väliltä.