Lue keskustelun säännöt.
Todistuksen arvosanat, meneekö todellakin näin???
16.11.2013 |
Lapsi on hyvä koulussa, opettaja kehuu paljon ja sanoo, että missään asiassa ei ole ongelmia ja osallistuu tunneilla aktiivisesti. Kokeista huonoin arvosana on 9, yleensä 10-.
Todistukseen arvosana 8 tai jopa 7, koska "opettaja ei anna kenellekään kymppejä halua antaa heti ensimmäiseksi ysejäkään, jotta lapsilla säilyy tavoitteet".
Arvosana 8 tarkoittaa, että asiat on oppinut kuten pitääkin, 9 että osaa asiat hyvin ja 10 että viittaa käytännössä koko tunnin ja tietää joka ikisen asian.
Meneekö tämä todellakin näin??? Kuulostaa uskomattoman epäreilulta, varsinkin kun ilmeisesti luokan häiriköt saavat arvosanat ilmeisesti jollain ihan toisella asteikolla.
Kommentit (117)
Tämähän valmistaa oppilaita tulevaisuuden työelämään jossa perustyö ei riitä vaan ollakseen hyvä ja saadakseen arvostusta on tehtävä töitä 120% teholla. Eli toisin sanoen: tehdä ylitöitä ja olla aina tavoitettavissa. Kyllä oppilaan pitää saada kymppejäkin jos hän on oikeasti sen arvoinen. Kunnioitus on paras motivaatio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 02:05"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 17:07"]
Oikeasti on olemassa hyvän osaamisen = 8:n kriteerit eikä niissä ole tuon opettajan mainitsemaa"tavoitteiden säilyttämistä". On olemassa myös ne asiat, joiden perusteella numeria nostetaan tai lasketaan.
[/quote]
Numeria? Et kai ole tosissasi?
[/quote]
Luultavasti kirjoitusvirhe, piti varmaan kirjoittaa numeroa, I ja O on vierekkäin näppäimistössä.
Muistan edelleen, kuinka minua yläasteella ärsytti tuo todistuksien numeroiden jako. Olin vaihtanut koulua lukuvuoden alussa, ja sitten ensimmäisen englannin jakson lopussa minulle selvisi opettajan vallan mielenkiintoinen arviointi. 'Kokeiden ja sanakokeiden arvosanojen keskiarvo, sekä tuntiaktiivisuus +/-1' Eli siis meikätyttö, joka en kovin hyvä kielissä ollut, sain kokeiden keskiarvoksi 7, uudella luokalla en kovasti uskaltanut viitata (koska pelkäsin mokaavani ja että minulle nauretaan), joten tuntiaktiivisuuden takia numeroksi tuli todistukseen 6. huippua!
Kunnan kotisivuilta opetusasioiden alta löytyvät koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Siellä on arviointikriteerit. Tutustu, näytä opettajalle. Jos ei mene läpi soita rehtorille ja sovi tapaaminen. Opettaja tietysti paikalle kanssa. Jos ei vieläkään mene läpi yhteys rehtorin esimieheen eli perusopetuksen johtajaan.
Ainakin olet näin yrittänyt kaikkesi. Vasta päättöarvioinnista voi nostaa virallisen tutkimuksen aluehallintovirastossa. Aikaa valitukseen on kaksi kuukautta päättötodistuksen saamisen jälkeen.
Jossain vaiheessa kyllästyvät valituksiisi ja nostavat arvosanan :)
Tsemppiä!
Just näin se mennee.
Lapsesi "pärstäkerroin" ei ole sattunut opettajan asteikossa riittävänä ylös. Vastaavasti luokassa kivoja ja sosialisia lapsia jotka saa toikkariin ysejä vaikka kokeista tulee sesiskoja, mutta tuntiosaaminen (= soviva äänessä oleminen) nostaa heidän numroitaan.
Numerot pitäisi antaa suoraan koenumerojen perusteella ja laittaa se tuntiosaaminen vaikka omaksi numerokseen käytöksen ja huolellisuuden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 15:34"] Joten turha antaa liikaa arvoa yhden henkilön tekemistä johtopäätöksistä, koska koulumaailma on toisinaan mitä on...
[/quote]Ei se mitään turhaa ole. Pärstäkerroin vaikuttaa helposti numeron verran todistuksen keskiarvoon, joten sillä on ysillä aika iso merkitys jo sen suhteen että pääseekö kaupungin parhaimpaa lukioon vai ei.
Molemmat lapseni kävivät alakoulun, jossa opettajilla oli linja "kymppejä ei anneta, koska numerot laskevat kuitenkin yläkoulussa". Hommassa ei tosiaan ollut mitään järkeä, oli siis ihan sama, saiko kokeista vaikka 2 x 8,5 (todistukseen 9, koska lapsilla oli aina läksyt tehtyinä ja luettuina ja osallistuivat tunnilla ahkerasti) vai 2 x 10 (tällöinkin todistuksessa se sama 9). Kyllä monesti odotimme todistukseen turhaan kymppejä ja lapset olivat todella pettyneitä aina todistusten jaon jälkeen.
Nyt yläkoulussa kymppejä annetaan silloin, kun siihen oikeasti on aihetta eli kokeiden keskiarvo yli 9,5 ja tuntiosaaminen erinomaista. Nyt molemmilla keskiarvot jatkuvasti yli 9,5.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta on tosi tylsä jos alakoulun ope antaa numeroita helpolla. Tarkoittaa sitten että numerot yläkoulussa laskevat kun siellä on tiukemmat arvosteluskaalat.
Oli kyllä ihan mielenkiintoista lukea opettajien perusteluita arvosanoille, helpompi sitten ymmärtää niitä
Olen kyllä huomannut että poika saa numeroita helpommin kuin tyttö, vähän epäreilua. Eli pojalla pyöristetään ylöspäin ja tytöllä alaspäin. Itselläni siis tyttö ja poika yläkoulussa eli hyvin pääsee vertaamaan
Pärstäkerroin vaikuttaa vielä enemmän taide- ja taitoaineissa. Onhan se tietenkin hyvä, että käytöskin huomioidaan, mutta sitä varten on erikseen numero todistuksessa. Olisi jotenkin reilumpaa, että koululiikuntaan selvästi vastahankaisesti suhtautuvat huippu-urheilija saisi ansaitsemansa 10 liikunnasta, ja käytöksestä sen 7, joka tuleekin liikuntanumeroksi sillä perusteella, kun opettaja ei tykkää vaikka suoritukset olisivat kympin tasoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei riitä että saa kokeissa kymppejä, täytyy olla rtunnilla aktiivinen, tehdä kotiläksyt ja jopa ylimääräistä jos on annettu tehtäväksi vapaaehtoisena.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 09:24"]
Toisaalta on tosi tylsä jos alakoulun ope antaa numeroita helpolla. Tarkoittaa sitten että numerot yläkoulussa laskevat kun siellä on tiukemmat arvosteluskaalat.
Oli kyllä ihan mielenkiintoista lukea opettajien perusteluita arvosanoille, helpompi sitten ymmärtää niitä
Olen kyllä huomannut että poika saa numeroita helpommin kuin tyttö, vähän epäreilua. Eli pojalla pyöristetään ylöspäin ja tytöllä alaspäin. Itselläni siis tyttö ja poika yläkoulussa eli hyvin pääsee vertaamaan
[/quote]
Sen tytön ja pojan tuntiosaamisessa ja aktiivisuudessa lienee eroja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallisia kouluja teillä. Kyllä itselläni oli vielä vuonna 2009 yläkoulun päättötodistuksessa 10 kymppiä, ihan pärjäämällä kokeissa (järjestään kymppejä), tekemällä erinomaisia töitä ja viittaamalla tunneilla. Enkä koe, että niitä olisi liian helposti tullut, koska esimerkiksi kuhunkin kokeeseen luin kokonaisen päivän. Koulutehtäviä pakersin joskus yötä myöten saadakseni hyvän arvosanan. Äidinkielessä tosin otin ylimääräisen työn vastaan, eli kirjoitin opettajan pyynnöstä artikkelin paikallislehteen.
Ja voin kyllä kertoa, ettei siellä montaa ollut joka niitä kymppejä repi, eli niitä ei tiputeltu ihan huvikseen. Omasta viitseliäisyydestä niitä sai.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 09:27"]
Pärstäkerroin vaikuttaa vielä enemmän taide- ja taitoaineissa. Onhan se tietenkin hyvä, että käytöskin huomioidaan, mutta sitä varten on erikseen numero todistuksessa. Olisi jotenkin reilumpaa, että koululiikuntaan selvästi vastahankaisesti suhtautuvat huippu-urheilija saisi ansaitsemansa 10 liikunnasta, ja käytöksestä sen 7, joka tuleekin liikuntanumeroksi sillä perusteella, kun opettaja ei tykkää vaikka suoritukset olisivat kympin tasoisia.
[/quote]
Nama vanhempien mielestä "huippu-urheilijat" eivät yleensä ole kympin arvoisia jokaisessa lajissa, eivätkä välttämättä osaa ottaa muita huomioon liikuntatunnilla. Tässä vain pari esimerkkiä, miksi nicopetteri ei saakaan kymppiä, vaikka olisikin "huippu-urheilija" esim. salibandyssä tai soudussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja en muuten ollut mikään "sosiaalinen lapsi" vaan enemmänkin sisäänpäinvetäytynyt. Opettajille olin toki aina ystävällinen. T. 34
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 09:37"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 09:24"]
Toisaalta on tosi tylsä jos alakoulun ope antaa numeroita helpolla. Tarkoittaa sitten että numerot yläkoulussa laskevat kun siellä on tiukemmat arvosteluskaalat.
Oli kyllä ihan mielenkiintoista lukea opettajien perusteluita arvosanoille, helpompi sitten ymmärtää niitä
Olen kyllä huomannut että poika saa numeroita helpommin kuin tyttö, vähän epäreilua. Eli pojalla pyöristetään ylöspäin ja tytöllä alaspäin. Itselläni siis tyttö ja poika yläkoulussa eli hyvin pääsee vertaamaan
[/quote]
Sen tytön ja pojan tuntiosaamisessa ja aktiivisuudessa lienee eroja...
[/quote]
Nimenomaan ei ole eroa. Ilmeisesti poika saa plussaa siitä ettei häiriköi, tytöllä se on odotusarvo. Kumpikaan ei tee tunnilla taatusti mitään
Hyvä että niitä yläpään arvosanoja ei niin helposti irtoa. Toisaalta samaa tahtia viime vuosikymmenten ysien ja kymppien höltymisen kanssa myös muut numerot on höltyneet, eikä niitä näköjään ole palautettu käyttöön vieläkään, vaikka kympit olisikin jätetty kaikkein huipuimmille. Kultaisiin entisaikoihin verrattuna asteikosta puuttuu siis ainakin nelonen (koska luokalle ei haluta jättää), kenties vitonenkin... Eli lähes kaikki oppilaat arvostellaan todistukseen asteikoilla 5-6-7-8-9 tai pahassa tapauksessa jopa 6-7-8. Toivottavasti opettajat jotenkin itse seuraavat työvuosiensa aikana sitä, miten paljon eri arvosanoja antavat, toivottavasti ne kuitenkin tarpeeksi isolla otannalla seuraa jollain tavalla normaalijakaumaa.
Aivan vieraalta kuulostaa arvostelumenetelmä. En kyllä mitenkään ymmärrä että kokeissa 10 saava oppilas saisi 8 todistuksessa. Ajattelisin todellakin että hän häiriköisi minkä kerkisi tunneilla tai ei olisi paikalla tai ei koskaan tekisi läksyjä. Luulisi että hyvä käytös, läksyjen tekeminen ja viittaaminen riittäisi ylläpitämään tuon 10. Sanotteko siis että nämä 8 kokeissa saanneet arvostellaan sitten samanlailla? Eli 6 tulee herkästi, vai onko heidän helpompi ylläpitää 8? Eli onko aivan sama saako samanlailla käyttäytyvä oppilas 8 tai 10 kokeessa. Jos todellakin on niin että pitää jättää parannukseen varaa, niin eikö sitten mielummin opettaja voisi tehdä vaikeampia kokeita? Vaikea se on parantaa jos kokeet ovat liian helppoja.
Ja samaan mieltä jonkun edellä mainitun kommentin kanssa, ei kouluajan ulkopuolella tarvi harrastaa kyseistä ainetta.Siinähän lapsen vapaa-aika menisi kun tarvitsee käydä matikkakerhoa, museoissa, kirkossa, liikuntakerhossa, bänditunneilla, pitää kotilaboratoriota, purkaa kodinkoneita, maalata tauluja, veistää kauhoja, ommella laukkuja, kirjoittaa novelleja.............
Ah, vanhat kunnon tuntiaktiivisuudet ja muut pärstäkerroinasiat nostavat taas päätään. On se ihmeellistä, ettei niistä päästä eroon.
Appeni tapasi sanoa, että hän antoi jumalalle kympin ja itselleen ysin ja paras mitä oppilas saattoi toivoa oli kasi.
On se paljon opettajastakin kiinni. Esim. kaverini sai monesta fysiikan kurssista 9-10, koska opettajan mielestä osoitti niin hyvää yritystä ja esim. viimeisestä fyysisen kurssista tuli 10 vaikka kokeesta 8-. Yo-kokeessa puolestaan ei auttanut hyvä yritys niihin huippuarvosanoihin, vaan jäi B:ksi. Oma kokemus (toisesta lukiosta) on puolestaan se, että todistus ei sano mitään oikeasta osaamisesta, esim. omassa lukiossani oli vain yksi enkun ope ja hänellä oli selvästi jotain antipatioita minua kohtaan... Minä viittasin, osallistun keskusteluun, harrastin kieltä koulun ulkopuolella (esim. luin paljon enkuksi) ja kokeista 10, niin kursseista tuli 7-8! Oltiin näiden numeroiden takia napit vastakkain useinkin, mutta ei auttanut (ja kyseenalaistaminen sai hänet vihaamaan minua entisestään). en käynyt lopulta enkusta kuin pakolliset kurssit... Lopputulos: kirjoitin enkusta L ja opiskelen englantia pääaineenani (eikä siitä kuulu kiitosta ainakaan ko. opettajalle).
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 17:57"]
Tuota en tule ikinä hyväksymään enkä nielemään!! kouluaineen arvosanan tulee tulla siitä millainen on koulussa ja miten se aine siellä koulussa sujuu, ei siitä mitä puuhaa kouluajan ulkopuolella!!
Tämä on asia josta minun täytyy saada vastaus joltakin ylemmältä, vaikkapa koulutoimen johtajalta kunnassamme, sähköpostia siis eteenpäin.
[/quote]
Turhaan vingut! Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on hyvän osaamisen kriteerit ja ne ovat siis ainoastaan arvosanalle 8. Kyllä kymppiin pitää osoittaa jotain muutakin kuin ulkoaopittua kirjan tekstiä tai perusasian hallintaa. Tunnilla pitää pystyä keskustelemaan oikeilla termeillä, asiaa pitää osata soveltaa täysin uudessa tilanteessa tms.