~*~*~TONSKAT~*~*~ tammikuuhun 2009!
Uutta pinoa pykään taas, kun ei näyttänyt vielä olevan. Haetaanpa edellisen pinon linkki ekana perään...
Kommentit (157)
Täytyy sanoa, et vaikken pojua mihinkään vaihtais, nää tyttöuutiset lisää mun hillitöntä vauvakuumettani... :) Mullahan on vauvakuume aina kovimmillaan tässä vauvavaiheessa, ilmeisesti mun vauvat on niin ihania, et niitä haluaa heti lisää. ;D Ja kun toinen tyttö olis vielä niin ihana, enkä mä poikaakaan pois lähettäis...
Mammikselle kovasti voimia, hurjan määrän verta olet menettänyt! I know the feeling... rupesin heti pohtimaan liittyykö loppuajan korkeat paineet ja turvotus ja istukan käsinirroitus yhteen, niin samalla tavalla meidän raskaudet ja synnytykset menee.
-Osse, typy ja poju
Onnea *MAMMIS* , *MIAMIK* ja *JEPSIS* tytöistä! <3 Todellakin tyttöbuumi tuntuis olevan :D
Meillä on arki lähtenyt kohtuullisesti käyntiin. Helpoksi en missään tapauksessa kuvitellut, mutta kyllä tuo esikoinen osaa koetella hermoja todella tehokkaasti ;) Toisaalta välillä tuntuu, että oikein janoaa pelkästään esikoisen kanssa olemista, kaipaa sellaisia rauhallisia yhdessäolon hetkiä ja kyllä niitä onneksi on ollutkin, kun vauva kuitenkin nukkuu vielä aika paljon. Ollaan Ässän kanssa päästy ulkoilemaankin pariin otteeseen, kun mun äitini on ollut mua auttelemassa. Mieshän palasi jo maanantaina kouluun.
Voisin kai lyhykäisesti kertoa synnytyksestä. Keskiviikkoyönä 21.1 n. klo 3.30 ekat supistukset. Niitä tuli n. seitsemään asti säännöllisesti, mutta sitten hiipuivat ja epäsäännöllistyivät. Sen verran tuntuvia olivat, että nukkumaan ei pystynyt. Päivän mittaan niitä tuli 4-45min. välein. Iltapäivällä housuun lorahti verensekaista vuotoa, ajattelin sen olevan limatulppaa. Päätin kuitenkin, että jos lisää lorisee, niin lähtään näytille synnärille. No ei tullut mitään. Lähdin äitin kanssa lenkille tehostamaan supistuksia (joita yhäkin tuli aina välillä). Lenkillä lorahti taas vähän ja kun kotiin pääsin n. klo 19, lorahti taas veristä vuotoa ja päätettiin lähteä näytille. Supistukset alkoivat tässä vaiheessa säännöllistyä ja kipeytyä, väli 5min.. Mun vanhemmat tuli vahtimaan Ässää.
Sairaalassa oltiin ennen klo20, supistuksia 3-7min. välein, melko tuntuvia, mutta aivan siedettäviä. Kätilö totesi vuodon olevan lapsivettä, kotiin ei olisi asiaa enää. Onneksi otettiin sairaalakassi varulta mukaan. Kohdun ulkosuu sormelle auki, kanava hävinnyt, alkutekijöissä oltiin. Saliin päästiin n. klo22, sitä ennen sain peräruiskeenkin.
Klo 23 suppareihin alkoi tulla tosissaan tehoa, mutta vielä selvisi hengittelemällä ja vääntelehtimällä :D Toivat mulle gramman paratabsia ja Opamoxin että asisin levähdettyä, mutta ei niistä ollut mitään hyötyä. Opamox kyllä sekoitti pään tehokkaasti, mutta nukahtamaan se ei auttanut, kerta supistukset olivat niin tuntuvia.
Päiväkin vaihtui torstaiksi. N. klo 00.30 pyysin päästä suihkuun, kun en enää pystynyt vain "makoilemaan ja lepäilemään" niinkuin käsky oli käynyt. Suihku helpotti oloa. Heiluin kai tunnin siellä. Klo 01.30 käyrille. Käyrillä olo oli vaikeaa, koska olisin halunnut liikkua supistusten tullessa. Kahden jälkeen uudelleen suihkuun, mutta se ei enää auttanut asmalla tavalla. Oksetti joka supistuksella ja pää oli sekaisin väsymyksestä ja Opamoxista.
Ehkä 02.30 tarkistettiin kohdunsuu, jotain 4cm auki. Kätilö ehdottaa epiduraalia että saisin levättyä ja otin sen vastaan, vaikka se ei alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunut. Epiduraali tehodsi toispuoleisesti, eli vain vasen puoli meni tunnottomaksi. Helpotti kuitenkin sen verran, että seuraavat 2h menivät todella nopeasti, taisin torkahtaakin supistusten välissä. N. klo 05 supparit alkoivat taas voimistua kovasti oikealla puolella, vasen puoli yhä puuduksissa. Kokeilivat lisätä puudutetta, mutta siitä ei ollut hyötyä. Vasenta puolta ei vain enää voinut liikuttaa. Laskivat puudutteen määrää, vai lopetettiinko sen anto kokonaan, en muista.
Klo 06 sain alkaa "harjoitella ponnistamista". Olin vasemmalla kyljelläni, se oli ihan hirveää. Alaselkä tuntui repeävän joka ponnistuksella irti, se ei tpodellakaan helpottanut oloa. Virallisesti ponnistusvaihe alkoi vähän 06.45. Lisäsivät oksitosiinia tehostamaan suppareita ja että tulisi kunnollinen ponnistamisentarve. Kyllä ne alaselän repivää kipua lisäsivätkin ja jos luulin että aiemmin ne ponnistuskivut olivat helvetillisiä, niin pitipä kyllä ajatella asia uusiksi siinä vaiheessa ;D Valitin, etten pysty, mutta kuulemma pystyisin. Selevä.
Jossain vaiheessa käänsivät mut puoli-istuvaan asentoon, itse olin ihan pökkyrässä ja voimat oli loppu. Ponnistusten välit retkotin reporankana silmät kiinni kykenemättä edes puhumaan. Lopulta alkoi oikeasti tapahtua. Vauva oli tulossa. Samalla tunsin kuinka aloin revetä ja silloin kyllä piti kirkua (siihen asti olin ollut kohtuullisen hiljaa, jos vaikeroimista ja sekavaa höpinää ei lasketa ;D). Pää tuli ulos ja sitten tulikin käsky olla ponnistamatta, koska napanuora oli vauvan kaulan ympärillä. Sitten taas sain ponnistaa ja tässä vaiheessa epähuomiossa kurkkasin haaroväliin ja voi jessus kun oli järkytys nähdä punainen möhkäle puoliksi ulkona minusta. Järkytyksestä tuli mukavasti lisäpontta viimeiseen ponnistukseen ja 7.35 tyttö oli maailmassa.
Avautumisvaiheen kesto 1h45min., herlvetillinen ponnistusvaihe 50min. ja jälkeiset tulivat huomaamatta kymmenessä minuutissa.
Että tällainen tarina :) Tiosen asteen repeämät tuli, vähän on kipiänä ollu paikat, mutta aika parantaa haavat ;p
Nyt pitää mennä, esikoinen on vissiin tiskaamassa :O
Han, S kohta 2v ja PikkuS 1vko
avautumisvaihe oli toki *11h45* eikä 1h45min. :D
Han
justiina on tässä tissillä joten synnytyskertomus siirtyy.
meillä meni eka yö kotona oikein hienosti. neiti nukkui klo 22.30-24, sit syötiin tunti ja mä nukuin senkin ajan. klo 1-4 neiti nukkui mun vieressä, oli jossain vaiheessa kääntynyt mahalleen! sit klo 4-8 syöpöteltiin vähän väliä mut nukuin itse koko ajan kun neiti lutkutteli tissiä.
nyt kokeillaan jo kestojakin, pari tuntia on ollut nalle nöttönen+imse vimsen kuori:)
että oli pakko tulla kerralla kaikkia onnittelemaan. Eli Onnea Kandi, Han, MM, Mammis ja Jepsis!!:)
Oikein ihanaa vauvantuoksuista arkea teille kaikille!
Aurora
Saattaapi olla vähän "sekava", tuntuu että polla on vieläkin vähän sekaisin.. ;)
Lauantaina klo 23 illalla alkoi supistella 15min välein. Oona oli kipeänä, yski koko yön ja oksensi keskellä yötä sänkyyn, joten oli tosi "kiva" sylitellä supistusten keskellä kipeää taaperoa. Unettoman yön jälkeen supistukset vaan jatkuivat ja sunnuntaina iltapäivästä 15-16 siirryttiin miehen kanssa kättärille. Haikaranpesä oli täynnä, mutta onneksi "tavisosastolle" päästiin. Synnytyssalissa kuulosteltiin käyrää ja supistuksia, otin peräruiskeen klo 20 ja läträsin suihkussa.. kunnes illalla 21 aikaan sain epiduraalin, 4cm auki siinä vaiheessa. Se olikin taivaallista! Sain torkahdeltua supistusten välillä pikkasen, mutta edelleen supistukset olivat aika kivuliaita. Pariin otteeseen sain vielä epiduraalia koska olin tosi kipeä ja pudendaalipuudutustakin kokeiltiin - ei apua. Eikä ne toiset annokset epiduraaliakaan juuri auttaneet. Ponnistaa olisi pitänyt alkaa jo 8cm kohdalla ja viimeset 2cm aukesi parissa tunnissa jotka valehtelematta olivat elämän pisimmät ja tuskallisimmat. 2h (maanantaina 4-6 välillä) olin täysin auki mutta vieläkään en saanut ponnistaa vaan istuskelin tuskissani pallon päällä jotta edistyisi.. Kun vihdoin pääsin ponnistamaan, ponnistusvaihe kesti ehkä n. 20min ja meni tosi hienosti. Olin jo melkein heittämässä hanskat tiskiin ennen sitä - mutta sehän olikin "helppo" se ponnistusvaihe. Ihana tyttö paksun tukkansa kanssa pääsi äipän mahan päälle ehkä n. 10min ajaksi maanantaina aamulla klo 6.37 kunnes mut kärrättiin leikkuriin istukan irrotukseen. Verta vuodin 2,4L, sain 4 pss verta + jääplasmaa ja vaikka mitä muuta nestettä, joten turvotus sen jälkeen on aika massiivista. Heräämöstä pääsin 11 aikaan osastolle isukin ja ihanan tytön luo. Imetys oli alkuun taas vähän "hankalaa", neiti ei meinannut saada otetta joten rintakumia käytettiin laitoksella. Viime yönä ja nyt aamulla on jo menty ilmankin. :) Vauva on ihan isosiskonsa näköinen - tukkaa yhtä paljon, perunanenä, mutrusuu ja ihan samanlaiset ilmeet ja elkeet.. Ja isosiskokin alkaa jo tottua vähän ajatukseen vauvasta kotona. Pusuja ja paijausta tulee, ja kun vauva nukkuu, Oonakin sipisee hiljaa ettei herää..
Palailen taas myöhemmin lueskelemaan tarkemmin kuulumiset jne..
Mammis joka laittaa nyt suuhunsa jotain jotta maitoa riittäisi
Supistelut alkoi tosiaan silloin sunnuntaina aamupäivällä ja niitä tuli silleen 5-30min välein iltaan asti. Ne ei olleet vielä edes kauhean kipeitä. Pärjäsin hyvin lantion keikuttelulla eikä aina edes tarvinnut sitäkään. Joskus illalla ehkä kuuden aikaan alkoi tulla jo vähän kipeämpiä supistuksia ja aloin lämmittelemään kaurapussia ja se auttoikin hyvin. Edelleen saattoi olla 20 minuuttia väliä. Olisinkohan vielä klo 22 sunnuntaina ajatellut että onkohan nämä vielä edes synnytyssupistuksia kun ei olleet yhtä kovia kuin Idasta. Tuolloin alkoi olemaan supistusten väli jo 3-8min ja edelleen tuntui että pärjään hyvin kotona kaurapussin turvin. Käväisin suihkussakin ja 20 minuutin aikana tuli ehkä yksi supistus (klo 22.30 aikaan siis) ja tulinkin äkkiä pois ettei vaan synnytys lopahtaisi ;)
Klo 23 alkoi jo vähän tuntumaan, että kyllähän tämä lapsi ehkä saattaakin aamuun mennessä syntyä. Klo 23.30 edelleen pärjäilin kotona hyvin supistusten kanssa ja miehen kanssa kovasti pohdittiin koska soitetaan anoppi Idaa hoitamaan. Klo 23.30 sanoin miehelle että lähtee nyt varuiksi hakemaan anoppia että on sitten hoitaja paikalla jos tulee äkkilähtö. Supistuksia tuli 3-6min välein ja ei vieläkään niin kamalan kauhean kipeitä.
Klo 00.15 lähdettiin ajamaan taysiin, supistuksia tuli 4-5min välein matkalla. Sanoin miehelle et mulla pääsee itku jos meidät passitetaan kotiin. Arvelin olevani vasta 2cm auki kun supistukset niin lieviä mukamas vaikka tiheään tulivatkin.
Klo 00.45 suurinpiirtein oltiin svolla, kätilö sanoi etten näytä kauhean kipeältä ja ihmetteli kuinka usein niitä supistuksia oikein tulee. Hän laittoi minut käyrälle ja meni kaikessa rauhassa tekemään paperitöitä. 5min olin käyrällä ja kätilö tuli tekemään sisätutkimuksen. Sanoi vaan pikaiseen että olen 8-9cm auki, kalvot pullottaa kovasti ja hän juoksi äkkiä soittamaan yläkertaan että synnytyssali valmiiksi, nyt on kiire jos lapsivedet menee.
Synnytyssalissa kätilö ja kätilöopiskelija ihmettelivät kun en näytä yhtään kipeältä. Enkä oikein vielä ollutkaan, kestin hyvin supistuksia ja niitä tuli noin 4min välein.
jatkuu...
sanoi sitten että olenko miettinyt kivunlivitystä, nyt on kiire päättää, epiduraalia en missään nimessä saa. Toivoin sitten spinaalia vaikka olisin varmaan selvinnyt ihan ilmankin. Spinaalia odotellessa hengittelin ilokaasua ja se auttoi tällä kertaa hyvin.
En muista mitä kello oli kun spinaalia pistettiin, mutta tietenkin siinä vaiheessa kun piti maata selkä kumaralla siinä sängyllä niin tuli ne koko synnytyksen 3 pirun kipeätä supistusta ja saivat aikaan samalla järkyttävän ponnistamisen tarpeen. Lääkäri pisti vielä ensin väärään paikkaan ja ei muutakuin uudestaan selkä kumaralle, huh huh. Spinaali alkoi kuitenkin heti vaikuttamaan.
Kätilö teki heti perään sisätutkimuksen (ei uskaltanut aiemmin tehdä) ja olinkin 10cm auki ja lapsivedet räjähti käsille. Ei muutakuin ponnistamaan.
Nooh, yritäppä ponnistaa kun en tuntenut kertakaikkiaan yhtään mitään tuolla alakerrassa :D Pyysin että saan ponnistaa puoli-istuvassa asennossa ja siinä ooteltiin varmaan melkein puoli tuntia ponnistamisen tarvetta ja sitä ei tullut.
Pyysin saada kääntyä kyljelleen ja samalla kun nostin jalkaa ylös niin tuli ponnistamisen tarve ja neiti vaan lähti tulemaan. Kätilö huutaa että älä vielä ponnista, meillä ei ole hanskoja käsissä. Enkä siis edes vielä ponnistanut. Kätilöt sai hanskat käteen ja neiti syntyi ekalla ponnistuksella. Ponnistusvaiheeksi merkittiin muistaakseni 3cm, kätilopiskelijalla kesti vähän saada neiti hartioista irti :)
Mitään nirhaumia ja repeämiä en tosiaan saanut ja kertakaikkiaan tuolla alakerrassa ei ole yhtään sellainen olo että olisin synnyttänyt. Jälkivuotokin on tosi niukkaa. Tällä kertaa menetin vain 400ml verta joten olokaan ei ole yhtään heikko.
Avautumisvaihe kesti siis n. 4h, ponnistus 3min ja jälkeinvaihe 14min. Neidin mitat 49cm/3260g/34cm. Tuo paino oli kyllä niin yllätys! Tunsin niin mukamas että vauva on nelikiloinen ja ehdin väitellä svolla ja salissakin kuinka tulee iso vauva ja he käsikopella masun päältä väittivät vauvaa pieneksi ;)
Nyt menen vähän koisimaan kun molemmat neidit nukkuu ja isi häippäsi kuntosalille :)
Ohhoh, täällä on totisesti ollut ihan megavauvabuumi!!! Paljon on synytynyt pikkumorsiamia meidän pojuille. :) Sydämelliset onnittelut Laventeli, iida-linnea, Kandi, Han, MM, Mammis ja Jepsis ja jos nyt jonkun olen tässä hiljaisuuteni aikana missannut niin ONNEA ONNEA ONNEA vaan! :)
Kandin puolesta oon oikein erityisen iloinen, että tällä kertaa kaikki meni noin hyvin!
Samoin Mammis pääsi kokemaan alatiesynnytyksen, kiva että toiveet toteutui. Toivottavasti sun vointi paranee ja voimat palaa pian.
Terveisin
-Q-, joka ei edes tiedä miten tyttöjä tehdään :)
P.S. NapNap, ihanaa, että sä olet täällä! Onnea sullekin! Olis niin kiva nähdä taas sua ja teidän tyttöä jossain välissä...
Kiitos vaan vielä kaikille onnitteluista jne. Olo alkaa olla kuin voittajalla! :) Aloin jopa tänään miettiä että milloinkohan sitä uskaltais mennä ekan kerran jumppaan! hihi! Ehkä odotan vielä pari viikkoa ihan rauhassa. Jos kävisi huomenna vaikkapa ihan kävelyllä, kunnon happihypyllä. Ihanaa kun on tuo isukki vielä ensi viikonkin kotona, saadaan nauttia isukin palveluista - se kun huolehtii että mamma syö tarpeeksi, tuoreessa muistissa sillä on mun heikotukset Oonan alkuajoista kun unohdin syödä.. Mies saa huomenna mennä viettämään varpajaisia, tilasin siskoni meille yökylään ja pidetään tyttöjen ilta - Oonalle leffailta.. Odottaa jo popcornia ja mehua kuin kuuta nousevaa. ;)
Onnittelut JEPSIS teidän perheelle uudesta tulokkaasta! Ihana vauvarysäys oli tässä ihan muutamana päivänä.. :) Musta oli ihana lukea että MM oli lämmitellyt saunaakin vielä ennen kuin lähti synnyttään.. hih. Ja kiitos HAN + MM synnytyskertomuksista teille - niitä on aina "kiva" lukea. On ne vaan niin erilaisia joka kerta..
Mitäs kuuluu BICCI sun masuun? Toivottavasti pääsette sinne Haikaranpesään.. Mehän ei sinne sit päästy kun se oli täynnä H-hetken ollessa käsillä..
Ja kuulumisia kaivataan myös LEENALIINU, KESIS, PI-KI - seuraavat "jonossa"..
Supistuksia loppumetriläisille ja ihanaa odotusaikaa ihan kaikille! Käyn kyllä kurkkimassa kuulumiset täällä, mutta ehkä se ois aika siirtyä tuonne taaperopuolelle vantut-pinoon..
Mammis + O 4pv + Oona 1v9,5kk
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=4aa36762-ee50-11dd-b3c6-…!
Jepsikselle vielä onnittelut pikku prinsessasta!
Seuraa omaa napaa: olen saanut kauhean kuivan yskän sekä kovan kurkkukivun tässä loppumetreillä. Tänään päätinkin mennä käymään lekurissa jos siellä onkin vaikka angiina... tosi kiva lähteä synnyttämään tällaisessa kunnossa! :( Eilen oli neuvola: painoa tullut 2 viikon aikana 1 kg, vauva painunut alaspäin 1 cm muttei edelleenkään kiinnittynyt, ehkei välttämättä sitten kiinnitykkään... Taidetaan siis mennä ihan kunnon viikoille tämän pojan kanssa. :) Ennakovat supparitkin ovat tiessään joten nyt oikeasti vain odotellaan... Terkka arvioi käsikopelolla pojan kooksi hieman päälle 3 kg joten ihan sopivan kokoionen olisi isiis tulossa jos ei kovin paljoa yli mene. Täällä myös jännätään, onko tulokas tulevan isonveljen näköinen vai ihan omannäköinen tapaus. ;)
Han ja Mammiksen synnytyskertomukset kuulosivat aikasta rankoilta, onneksi kuitenkin kaikki meni hyvin ja ilmeisestikin molemmat toipuvat hyvää vauhtia! :) MM:n kertomus taas kuulosti siltä että sut on luotu synnyttäjäksi! ;)
Pääsitkö Mammis kuitenkin perhehuoneeseen vaikkette Haikaranpesään päässeetkään? Ihanalta kuulostaa teidän leffailta! :)
Jumppia myös odotellen,
bicci 39+2 HUI!!!
bicciä tsemppaamaan, että mullahan vauva laskeutui joskus rv 38 ihan tuonne alas, mutta sitä kesti 3-4päivää ja vauva tuli takaisin ylöspäin. Loppujen lopuksi voisin vaikka vannoa että tämä vauva laskeutui ponnistusvaiheessa!!! Nimittäin Idan synnytyksessä mulla oli alusta asti, siis heti kun supistukset alkoi niin aivan järkyttävä ponnistamisen tarve. Tässä synnytyksessä se tuli tosiaan vasta tosi myöhään, ilmeisesti neiti siinä vaiheessa vasta laskeutui :)
Mä nautin täällä hiljaisuudesta ja juon rauhassa kahveeta, muut vielä nukkuu :) Nukuin kuin tukki taas viime yön ja olo on tosi virkeä. Mammis se miettii jumppaa, minä taas mietin että joko sitä lenttiksen aloittaisi ;)
No, eipä tässä muuta. Kaippa tästä pitää siirtyä tuonne vanttuihin pikkuhiljaa ihan kokonaan :)
Ihanaa kun on perjantai. Eilen oli iltavuoro ja tänään tulin aamulla töihin, vähän on taas töttöröö fiilis.
Onnea Jepsikselle! No nyt on kyllä tyttöjä kerrakseen! Tuleekohan kevään mittaan poikabuumi;)
Kiitos kaikille synnytyskertomuksista, niitä on kyllä mielenkiintoista lukea. Ite olen yrittänyt olla ajattelematta vielä synnytystä, mutta kyllähän sekin olis sitten kesällä edessä, kääk. Neuvolassa terkka kysyi että mites se Haikaranpesä, mehän oltiin siellä sillon tyttöstä synnyttämässä ja oli kyllä ihan hyvä kokemus. Mutta en nyt sitten tiedä että tuleeko tällä kertaa ilmoittauduttua sinne, pitää miettiä. Oottekos muuten olleet perhehuoneissa tonskan syntymän jälkeen? Entä kuinka monta päivää olette sairaalassa olleet?
Se olis siten Biccin vuoro lähteä seuraavaksi vauvaa hakemaan, tsemppiä!
Hyvää perjantaita kaikille!
NapNap rv 17+2
Tulin lukasee MM:n synnytyskertomuksen, ku se tuolla mesessä siitä vinkkas. Samalla silmäilin, että täällä on paljon uusia ja tietty niitä vanhoja tuttujakin.
Oikein paljon onnea vauvan jo saaneille ja antoisaa & turvallista raskausaikaa vielä masuaan kasvattaville. Synnytystä odottaville: luottakaa omiin tuntemuksiin & intuitioon ja siihen, että kroppanne ietää mitä se tekee... :)
T. Burde, Heidi 2v5kk(?) ja Anni kohta 10kk
PS. Tampereen Napapiirillä alkaa tosi hyvät (luonnonmukaset) synnytysvalmennukset ens kuun 1.pv. Sinne tulee väkee muualtakin suomesta. www.tampereennapapiiri.fi löytyy lisätietoja jos kiinnostaa. ;)
Nyt kun kummatkin tytöt nukkuvat ja mies lähti viettämään varpajaisia.. :) Oona nukkuu vaunuissa ulkona ja vauveli sängyssänsä vällyjen välissä. Neuvolan terkka kävi jo tänään - piti kontrolloida vauvan paino ja hienostihan tuota on tullut lisää. KE kättäriltä kun lähdettiin tähän päivään on tullut +200g eli mitä ilmeisimmin neiti saa tarpeeksi maitoa. :) Jee. Muutenkin on kuulemma oikein jäntevä ja pirtsakka vauva. Mitä nyt vähän katsoo kieroon..
BICCI - tsemppiä nyt vaan viimeisiin päiviin.. Tiedän miten aika matelee, mutta oikeasti - ei enää kauaakaan ja teillä on nyytti! Ei päästy perhehuoneeseen, mies oli Oonan kanssa kotona yöt ja minä mukamas "lepäsin" sairaalassa.. ;) hihi. Ensisynnyttäjät ovat kuitenkin etusijalla noihin perhehuoneisiin, joten se siitä.. En kyllä oikeastaan kaivannutkaan. Olisi tullut vaan "stressi" siitä että miten saadaan viihdytettyä Oonaa siellä..
NAPNAP - tuossa edellä tulikin vastaus ekaan kysymykseesi, ja sairaalassa oltiin MA-KE synnytyksen jälkeen.. Jos ei olis ollut istukka ongelmaa, oltais varmaan päästy kotiin jo TI jos olisin halunnut.
Jes, nyt menen hetkeksi soffalle odottelemaan kumpi tytöistä herää ensin..
Voikaa hyvin, Mammis + tytöt
... sai siis jatkoa meidän jälkeläisestä. Tosiaan 28.1 rv. 41+5 tyttö päätti lopulta pienen painostuksen jälkeen tulla maailmaan ihan nopsalla tahdilla. Eli synnytys käynnistettiin, mutta tarvittiin ainoastaan puolikas Cytotec ja tunnin päästä alkoi supistelut. Eli kypsät paikat siis alla...
Tytön mitat oli 3420g ja 50cm pipo 34cm. Eilen tultiin illalla kotiin. Piti päästä jo aamupäivällä, mutta tytöllä oli hiukan lämpöä joten lääkäri halusi vielä seurailla parit tulehdusarvot. Lisäksi lonkat jotenkin naksuu ja niitä pitää mennä Tays:aan näyttämään, kunhan kutsu tulee.
Ensimmäinen yö kotona meni oikein hyvin. Ja Helmi on ottanut vauvan hyvin vastaan.
Nyt ei ehdi kirjoittelemaan enmpää. Tulen pian uudelleen synnytyskertomuksen kera.
Jepsis , Helmi ja vaavi 3vrk
Onnittelut Jepsikselle ja perheelle prinessasta! :)
En ihmettele että Mammiksella ollu heikko olo, mutta hyvä että kaikki on nyt kunnossa. :)
Mä voisin kans tilata samanlaisen synnytyksen kuin MM:llä ollu. :)
Omaan napaan ei mitään uutta. Mut en ole ihan varma olenko muutamia kertoja tuntenut jotain liikettä. Yks ilta kun käänsin kylkeä sängyssä tuntui kuin vauveli olisi heittänyt täyden kuperkeikan. :) Mut en vielä oikein jaksa uskoa, Evestä kun tunsin liikkeet vasta rv 21+..
Mua on nyt jostain syystä ruennu pelottaa että jos sitten synnytyksessä ei menekään kaikki hyvin ja joutuu jostain syystä sectioon, niin ne varmaan leikkaa pysty suuntaan kun tuota mahaa on omasta takaa niin paljon.. Näin siis ainakin miehen veljen vaimolla, on kyllä vielä mahakkaampi kuin minä..
No, kai sitä on turha pelätä, mutta toivotataan silti parasta. :)
Me mentiin eilen Even kanssa perhekerhoon kun mä nyt olen kotona, niin siellä olikin valokuvaus. :) Mä taas vähän epäilin kuvien onnistumista mutta Eve vaan naureskeli, välillä kuvaajan "töttörö kavereille" ja välillä sille kun kaveri nauro niille. :) Tulis äkkiä ne kuvat, niistä tuli varmasti niin hyviä! :)
Mun pitäis alkaa putsaamaan akvaario ja muutenkin siivoilemaan.. Njäh..
Bejpi, Tiuhti 15+2 ja Eveliina hoidossa