Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ruotsissa transgender-lasten määrä on useana vuonna kasvanut 100 %
03.07.2017 |
Ruotsi hyväksyi samaa sukupuolta olevien parien avioliitot 2009. Kahdeksan vuoden jälkeen yhä useammassa päiväkodissa kieltäydytään nyt kutsumasta tyttöjä tytöiksi ja poikia pojiksi. Kouluissa käydään läpi myös pakollinen lgbt-valistus. Efektin tehostamiseksi vielä kielletään ruokarukoukset kristillisissäkin eskarissa.
Sitä saa, mitä tilaa. Yhä kasvava joukko lapsia ja nuoria ei enää tiedä, keitä ovat. Hoitoon tuotavien tai hakeutuvien transgender-lasten määrä on useana vuonna kasvanut käsittämätöntä 100 % vuosivauhtia. Potilaat ovat yhä nuorempia. Kalliisiin hoitoihin eivät resurssit tahdo riittää. Odotusajat venyvät – mitä pidetään tasa-arvo-ongelmana.
Maailmalla yhä useammin jo nuoret lapset, jopa alle kouluikäiset, saavat hormonitoimintaan vaikuttavia hoitoja. Tanskassa on laillista pysäyttää 12-vuotiaalta murrosiän normaali kehitys ja 16-vuotiaalle saadaan alkaa antaa sukupuolta muuttavia hormoneja, jonka seurauksena potilas ei koskaan saavuta lisääntymiskykyä ja altistuu henkeä uhkaaville sivuvaikutuksille. Kirurgisten toimenpiteiden alaikäraja on 18 vuotta. Fyysiseen kehoon vaikuttavien hoitojen aloittamista jo 12-vuotiaana perustellaan ihmisoikeuksilla, koska osaa murrosiän tuomista muutoksista ei voi leikkauksilla jälkikäteen perua.
Kommentit (46)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuolla kehityksellä Ruotsissa kääntyvät myös transsukupuolisten itsemurhat taatusti laskuun eikä kukaan jätä opiskelematta tai hakematta unelmiensa työtä vain koska on pienestä asti oppinut, että on sen tekemiseen väärää sukupuolta.
Niin. Tiedänhän toki, että joidenkin kummien itsestään epävarmojen jäärien mielestä tuo ei ole pelkästään positiivista. Mutta se on onneksi heidän oma ongelmansa.
Ihailtavaa idealismia kun itse asiassa työmarkkinat eriytyvät edelleen sukupuolten välillä 2010 luvulla. Transuja tai ei.
Monille tuo on vaan vitsi, jolle on helppo naureskella, koska eiväthän nuoret voi omaa sukupuoltaan tietää. Tosiasiassa hoitoihin pääsevillä alaikäisillä on taustalla vuosikausien vakaa kokemus omasta sukupuolestaan, ei niihin hoitoihin pääse mistään hetken mielijohteesta. Olen kateellinen tuosta Tanskan mallista, olishan se ollut kiva päästä jo 12-vuotiaana muuhunkin kuin masennuksen takia psykiatriseen hoitoon. Olisin nyt varmaan vähän alle 180-senttinen, kun vasta täysi-ikäisenä hoitoon päässeenä ei 159 sentin pituuteen enää ollut vaikutusta. Toisaalta tilanteeni on parempi kuin naisilla, joilla saattaa tulla parikin metriä pituutta ja joutuu käymään kalliissa laserhoidoissa päästäkseen eroon parrastaan ja mahdollisessa äänihuulileikkauksessa, jos puheterapia ei auta matalaan ääneen. Ja samalla tiedät, että sinut olisi voitu hoitaa jo nuorena ja olisit voinut välttyä kaikelta tältä.
Vierailija kirjoitti:
Monille tuo on vaan vitsi, jolle on helppo naureskella, koska eiväthän nuoret voi omaa sukupuoltaan tietää. Tosiasiassa hoitoihin pääsevillä alaikäisillä on taustalla vuosikausien vakaa kokemus omasta sukupuolestaan, ei niihin hoitoihin pääse mistään hetken mielijohteesta. Olen kateellinen tuosta Tanskan mallista, olishan se ollut kiva päästä jo 12-vuotiaana muuhunkin kuin masennuksen takia psykiatriseen hoitoon. Olisin nyt varmaan vähän alle 180-senttinen, kun vasta täysi-ikäisenä hoitoon päässeenä ei 159 sentin pituuteen enää ollut vaikutusta. Toisaalta tilanteeni on parempi kuin naisilla, joilla saattaa tulla parikin metriä pituutta ja joutuu käymään kalliissa laserhoidoissa päästäkseen eroon parrastaan ja mahdollisessa äänihuulileikkauksessa, jos puheterapia ei auta matalaan ääneen. Ja samalla tiedät, että sinut olisi voitu hoitaa jo nuorena ja olisit voinut välttyä kaikelta tältä.
Sinut olisi voitu hoitaa sillä tavalla että sinulla olisi ollut lähelläsi hyvä miehen ja naisen malli, jotka opettavat sinua käyttäytymään biologisen sukupuolesi mukaisesti. Olen pahoillani että niin ei käynyt mutta etkö voisi edistää sitä, että muut saisi sen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monille tuo on vaan vitsi, jolle on helppo naureskella, koska eiväthän nuoret voi omaa sukupuoltaan tietää. Tosiasiassa hoitoihin pääsevillä alaikäisillä on taustalla vuosikausien vakaa kokemus omasta sukupuolestaan, ei niihin hoitoihin pääse mistään hetken mielijohteesta. Olen kateellinen tuosta Tanskan mallista, olishan se ollut kiva päästä jo 12-vuotiaana muuhunkin kuin masennuksen takia psykiatriseen hoitoon. Olisin nyt varmaan vähän alle 180-senttinen, kun vasta täysi-ikäisenä hoitoon päässeenä ei 159 sentin pituuteen enää ollut vaikutusta. Toisaalta tilanteeni on parempi kuin naisilla, joilla saattaa tulla parikin metriä pituutta ja joutuu käymään kalliissa laserhoidoissa päästäkseen eroon parrastaan ja mahdollisessa äänihuulileikkauksessa, jos puheterapia ei auta matalaan ääneen. Ja samalla tiedät, että sinut olisi voitu hoitaa jo nuorena ja olisit voinut välttyä kaikelta tältä.
Sinut olisi voitu hoitaa sillä tavalla että sinulla olisi ollut lähelläsi hyvä miehen ja naisen malli, jotka opettavat sinua käyttäytymään biologisen sukupuolesi mukaisesti. Olen pahoillani että niin ei käynyt mutta etkö voisi edistää sitä, että muut saisi sen?
Turha kai tällaiseen provoon on vastata, koska ei kai kukaan voi olla noin tyhmä? :D Lähipiirini oli kyllä täynnä naisia ja miehiä, minua opastettiin käyttäytymään kuten tytöt, toki poikamaisuus sallittiin luonteenpiirteenä. Mutta poika-aivoisena otin vaistomaisesti mallia pojista. Harmi, ettei asioista ollut siihen aikaan tietoa enkä saanut minkäänlaista tukea lapsena ja nuorena. Aikuisena saan sentään elää miehenä, onhan se helpotus, muttei poista lapsuudessa kokemaani henkistä laiminlyöntiä ja identiteetin mitätöintiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monille tuo on vaan vitsi, jolle on helppo naureskella, koska eiväthän nuoret voi omaa sukupuoltaan tietää. Tosiasiassa hoitoihin pääsevillä alaikäisillä on taustalla vuosikausien vakaa kokemus omasta sukupuolestaan, ei niihin hoitoihin pääse mistään hetken mielijohteesta. Olen kateellinen tuosta Tanskan mallista, olishan se ollut kiva päästä jo 12-vuotiaana muuhunkin kuin masennuksen takia psykiatriseen hoitoon. Olisin nyt varmaan vähän alle 180-senttinen, kun vasta täysi-ikäisenä hoitoon päässeenä ei 159 sentin pituuteen enää ollut vaikutusta. Toisaalta tilanteeni on parempi kuin naisilla, joilla saattaa tulla parikin metriä pituutta ja joutuu käymään kalliissa laserhoidoissa päästäkseen eroon parrastaan ja mahdollisessa äänihuulileikkauksessa, jos puheterapia ei auta matalaan ääneen. Ja samalla tiedät, että sinut olisi voitu hoitaa jo nuorena ja olisit voinut välttyä kaikelta tältä.
Sinut olisi voitu hoitaa sillä tavalla että sinulla olisi ollut lähelläsi hyvä miehen ja naisen malli, jotka opettavat sinua käyttäytymään biologisen sukupuolesi mukaisesti. Olen pahoillani että niin ei käynyt mutta etkö voisi edistää sitä, että muut saisi sen?
Hoidot läpikäymällä edistin juuri sitä, että kasvattipoikani saa hyvän miehen mallin. Naisen malliksi minusta ei olisi ollut kenellekään, ei ainakaan kovin positiivista (itseään vihaava itsemurhakandidaatti).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette kaikki väärässä, ei noilla se sukupuolen vaihtaminen mitään auta. Ongelma on että noi ei kuulu kumpaankaan ja luulee että homma paranee kun vaihtavat puolta.
Parhaat vaihtaneet jo 3 kertaa sukupuolta, ja eivät vieläkään tiedä mitä ovat.
1% on tyytyväinen vaihton jälkeen, 99% on edelleen ihan hukassa myös vaihdon jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Olette kaikki väärässä, ei noilla se sukupuolen vaihtaminen mitään auta. Ongelma on että noi ei kuulu kumpaankaan ja luulee että homma paranee kun vaihtavat puolta.
Parhaat vaihtaneet jo 3 kertaa sukupuolta, ja eivät vieläkään tiedä mitä ovat.
1% on tyytyväinen vaihton jälkeen, 99% on edelleen ihan hukassa myös vaihdon jälkeen
Onko lähdettä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monille tuo on vaan vitsi, jolle on helppo naureskella, koska eiväthän nuoret voi omaa sukupuoltaan tietää. Tosiasiassa hoitoihin pääsevillä alaikäisillä on taustalla vuosikausien vakaa kokemus omasta sukupuolestaan, ei niihin hoitoihin pääse mistään hetken mielijohteesta. Olen kateellinen tuosta Tanskan mallista, olishan se ollut kiva päästä jo 12-vuotiaana muuhunkin kuin masennuksen takia psykiatriseen hoitoon. Olisin nyt varmaan vähän alle 180-senttinen, kun vasta täysi-ikäisenä hoitoon päässeenä ei 159 sentin pituuteen enää ollut vaikutusta. Toisaalta tilanteeni on parempi kuin naisilla, joilla saattaa tulla parikin metriä pituutta ja joutuu käymään kalliissa laserhoidoissa päästäkseen eroon parrastaan ja mahdollisessa äänihuulileikkauksessa, jos puheterapia ei auta matalaan ääneen. Ja samalla tiedät, että sinut olisi voitu hoitaa jo nuorena ja olisit voinut välttyä kaikelta tältä.
Sinut olisi voitu hoitaa sillä tavalla että sinulla olisi ollut lähelläsi hyvä miehen ja naisen malli, jotka opettavat sinua käyttäytymään biologisen sukupuolesi mukaisesti. Olen pahoillani että niin ei käynyt mutta etkö voisi edistää sitä, että muut saisi sen?
Turha kai tällaiseen provoon on vastata, koska ei kai kukaan voi olla noin tyhmä? :D Lähipiirini oli kyllä täynnä naisia ja miehiä, minua opastettiin käyttäytymään kuten tytöt, toki poikamaisuus sallittiin luonteenpiirteenä. Mutta poika-aivoisena otin vaistomaisesti mallia pojista. Harmi, ettei asioista ollut siihen aikaan tietoa enkä saanut minkäänlaista tukea lapsena ja nuorena. Aikuisena saan sentään elää miehenä, onhan se helpotus, muttei poista lapsuudessa kokemaani henkistä laiminlyöntiä ja identiteetin mitätöintiä.
Tieteelliseltä kannalta tuo "poika-aivo" kuulostaa vähän epäilyttävältä.
Eikä niiden aikuiskontaktien määrällä ole väliä vaan laadulla.
Vierailija kirjoitti:
Olette kaikki väärässä, ei noilla se sukupuolen vaihtaminen mitään auta. Ongelma on että noi ei kuulu kumpaankaan ja luulee että homma paranee kun vaihtavat puolta.
Parhaat vaihtaneet jo 3 kertaa sukupuolta, ja eivät vieläkään tiedä mitä ovat.
1% on tyytyväinen vaihton jälkeen, 99% on edelleen ihan hukassa myös vaihdon jälkeen
Niin, kun ei sitä sukupuolta oikeasti pysty vaihtamaan.
Ainoat vaihtoehdot on joko olla sitä miksi syntyi tai sitten vaihtaa hormoonein ja kirurgisin toimenpitein friikiksi joka teeskentelee olevansa toista sukupuolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[Aikuisena saan sentään elää miehenä, onhan se helpotus, muttei poista lapsuudessa kokemaani henkistä laiminlyöntiä ja identiteetin mitätöintiä.
Et sinä elä miehenä, sinä teeskentelet miehenä elämistä.
"Poika-aivoisuus" häiriösi olisi pitänyt korjata, ei "sukupuoltasi".
Kyllähän tässä tungetaan sukupuoliroolit todella paljon ahtaampiin raameihin kun idea tuntuu olevan että ainoastaan täysin stereotyyppisesti sukupuoltaan ilmaisevat lapset ovat omaa sukupuoltaan ja muut pitää korjata. Et voi olla poikatyttö tai tyttömäinen poika, oletkin trans. Ja transut taas ilmaisevat tätä "oikeaa" sukupuoltaan niin stereotyyppisesti kuin vain voivat, ei silläkään ole mitään tekoa oikean miehuuden tai naiseuden - jotka kyllä kestävät ne piipahdukset sinne ei-niin-stereotyyppiselle alueelle ihan hyvin - kanssa. Parempi olisi jos lapset saisivat rauhassa olla omaa sukupuoltaan ja tehdä niitä asioita mitä tekevät ilman että yhtäkkiä se tarkoittaakin sitä että eivät voikaan olla omaa sukupuoltaan. Suurin osa kuitenkin kasvaa ulos siitä poikatyttö / tyttömäinen poika -vaiheesta ihan tavallisiksi aikuisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olette kaikki väärässä, ei noilla se sukupuolen vaihtaminen mitään auta. Ongelma on että noi ei kuulu kumpaankaan ja luulee että homma paranee kun vaihtavat puolta.
Parhaat vaihtaneet jo 3 kertaa sukupuolta, ja eivät vieläkään tiedä mitä ovat.
1% on tyytyväinen vaihton jälkeen, 99% on edelleen ihan hukassa myös vaihdon jälkeen
Siis puhutaanko nyt muunsukupuolisista? Niin, heidän kohdallaan saattaa ehkä olla ongelmallista, kun tilanne ei ns.parane puolta vaihtamalla. Toisaalta kyllä moni tuntemani muusu käy läpi prosessin, mutta elää silti mahdollisimman sukupuolettomana ja on käsittääkseni ihan tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monille tuo on vaan vitsi, jolle on helppo naureskella, koska eiväthän nuoret voi omaa sukupuoltaan tietää. Tosiasiassa hoitoihin pääsevillä alaikäisillä on taustalla vuosikausien vakaa kokemus omasta sukupuolestaan, ei niihin hoitoihin pääse mistään hetken mielijohteesta. Olen kateellinen tuosta Tanskan mallista, olishan se ollut kiva päästä jo 12-vuotiaana muuhunkin kuin masennuksen takia psykiatriseen hoitoon. Olisin nyt varmaan vähän alle 180-senttinen, kun vasta täysi-ikäisenä hoitoon päässeenä ei 159 sentin pituuteen enää ollut vaikutusta. Toisaalta tilanteeni on parempi kuin naisilla, joilla saattaa tulla parikin metriä pituutta ja joutuu käymään kalliissa laserhoidoissa päästäkseen eroon parrastaan ja mahdollisessa äänihuulileikkauksessa, jos puheterapia ei auta matalaan ääneen. Ja samalla tiedät, että sinut olisi voitu hoitaa jo nuorena ja olisit voinut välttyä kaikelta tältä.
Sinut olisi voitu hoitaa sillä tavalla että sinulla olisi ollut lähelläsi hyvä miehen ja naisen malli, jotka opettavat sinua käyttäytymään biologisen sukupuolesi mukaisesti. Olen pahoillani että niin ei käynyt mutta etkö voisi edistää sitä, että muut saisi sen?
Turha kai tällaiseen provoon on vastata, koska ei kai kukaan voi olla noin tyhmä? :D Lähipiirini oli kyllä täynnä naisia ja miehiä, minua opastettiin käyttäytymään kuten tytöt, toki poikamaisuus sallittiin luonteenpiirteenä. Mutta poika-aivoisena otin vaistomaisesti mallia pojista. Harmi, ettei asioista ollut siihen aikaan tietoa enkä saanut minkäänlaista tukea lapsena ja nuorena. Aikuisena saan sentään elää miehenä, onhan se helpotus, muttei poista lapsuudessa kokemaani henkistä laiminlyöntiä ja identiteetin mitätöintiä.
Tieteelliseltä kannalta tuo "poika-aivo" kuulostaa vähän epäilyttävältä.
Eikä niiden aikuiskontaktien määrällä ole väliä vaan laadulla.
Niin, ei kai aivojen sukupuolta pystytä vielä tarkasti todentamaan. Siksi on pakko käydä läpi rankat keskustelut psykiatrien kanssa. Tarkoitin vaan, että olin identiteetiltäni poika ja tunsin vahvaa yhteenkuuluvuutta poikiin, tyttöjen seura ei kiinnostanut, myöhemmin kyllä ihastuin heihin.
Rakastavat vanhemmat, tädit, enot ja sedät, opettajat, ym. keitä noita nyt elämässäni oli.
Vierailija kirjoitti:
Olisin nyt varmaan vähän alle 180-senttinen, kun vasta täysi-ikäisenä hoitoon päässeenä ei 159 sentin pituuteen enää ollut vaikutusta.
Minusta on aika erikoista, että haluat ylläpitää käsitystä, että miehen pitää olla tietyn mittainen.
Onko mottosi "hyväksykää ihmiset sellaisena kuin ovat, mutta 159 cm mies on vajavainen"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monille tuo on vaan vitsi, jolle on helppo naureskella, koska eiväthän nuoret voi omaa sukupuoltaan tietää. Tosiasiassa hoitoihin pääsevillä alaikäisillä on taustalla vuosikausien vakaa kokemus omasta sukupuolestaan, ei niihin hoitoihin pääse mistään hetken mielijohteesta. Olen kateellinen tuosta Tanskan mallista, olishan se ollut kiva päästä jo 12-vuotiaana muuhunkin kuin masennuksen takia psykiatriseen hoitoon. Olisin nyt varmaan vähän alle 180-senttinen, kun vasta täysi-ikäisenä hoitoon päässeenä ei 159 sentin pituuteen enää ollut vaikutusta. Toisaalta tilanteeni on parempi kuin naisilla, joilla saattaa tulla parikin metriä pituutta ja joutuu käymään kalliissa laserhoidoissa päästäkseen eroon parrastaan ja mahdollisessa äänihuulileikkauksessa, jos puheterapia ei auta matalaan ääneen. Ja samalla tiedät, että sinut olisi voitu hoitaa jo nuorena ja olisit voinut välttyä kaikelta tältä.
Sinut olisi voitu hoitaa sillä tavalla että sinulla olisi ollut lähelläsi hyvä miehen ja naisen malli, jotka opettavat sinua käyttäytymään biologisen sukupuolesi mukaisesti. Olen pahoillani että niin ei käynyt mutta etkö voisi edistää sitä, että muut saisi sen?
Turha kai tällaiseen provoon on vastata, koska ei kai kukaan voi olla noin tyhmä? :D Lähipiirini oli kyllä täynnä naisia ja miehiä, minua opastettiin käyttäytymään kuten tytöt, toki poikamaisuus sallittiin luonteenpiirteenä. Mutta poika-aivoisena otin vaistomaisesti mallia pojista. Harmi, ettei asioista ollut siihen aikaan tietoa enkä saanut minkäänlaista tukea lapsena ja nuorena. Aikuisena saan sentään elää miehenä, onhan se helpotus, muttei poista lapsuudessa kokemaani henkistä laiminlyöntiä ja identiteetin mitätöintiä.
Tieteelliseltä kannalta tuo "poika-aivo" kuulostaa vähän epäilyttävältä.
Eikä niiden aikuiskontaktien määrällä ole väliä vaan laadulla.
Niin, ei kai aivojen sukupuolta pystytä vielä tarkasti todentamaan. Siksi on pakko käydä läpi rankat keskustelut psykiatrien kanssa. Tarkoitin vaan, että olin identiteetiltäni poika ja tunsin vahvaa yhteenkuuluvuutta poikiin, tyttöjen seura ei kiinnostanut, myöhemmin kyllä ihastuin heihin.
Rakastavat vanhemmat, tädit, enot ja sedät, opettajat, ym. keitä noita nyt elämässäni oli.
Joskus rakastavatkin vanhemmat epäonnistuvat. Hekin painivat omien traumojensa ja ongelmiensa kanssa tai ovat poissa esimerkiksi eron takia. Parhaiten transseksuaaleja autettaisiin tukemalla vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Monille tuo on vaan vitsi, jolle on helppo naureskella, koska eiväthän nuoret voi omaa sukupuoltaan tietää. Tosiasiassa hoitoihin pääsevillä alaikäisillä on taustalla vuosikausien vakaa kokemus omasta sukupuolestaan, ei niihin hoitoihin pääse mistään hetken mielijohteesta. Olen kateellinen tuosta Tanskan mallista, olishan se ollut kiva päästä jo 12-vuotiaana muuhunkin kuin masennuksen takia psykiatriseen hoitoon. Olisin nyt varmaan vähän alle 180-senttinen, kun vasta täysi-ikäisenä hoitoon päässeenä ei 159 sentin pituuteen enää ollut vaikutusta. Toisaalta tilanteeni on parempi kuin naisilla, joilla saattaa tulla parikin metriä pituutta ja joutuu käymään kalliissa laserhoidoissa päästäkseen eroon parrastaan ja mahdollisessa äänihuulileikkauksessa, jos puheterapia ei auta matalaan ääneen. Ja samalla tiedät, että sinut olisi voitu hoitaa jo nuorena ja olisit voinut välttyä kaikelta tältä.
No Suomi on takapajula mikä takapajula. Täällä turvataan aina vanhaan. Tanska ja Ruotsi ovat edistysmaita.
Alue: Aihe vapaa
Toisaalta on ihan ok. leikata poikalapselta tervettä ja seksuaaliseen nautintoon vaikuttavaa kudosta aivan turhan päiten pois ilman lapsen suostumusta. Tai ala-ikäinenkin tyttölapsi saa tehdä loppuelämäänsä vaikuttavan päätöksen lastenteosta.