Lue keskustelun säännöt.
Etsitkö JOTAKIN SYVEMPÄÄ? Tarkoitusta, hengellisyyttä, rauhaa, Jumalaa tms.?
18.05.2015 |
Itse olen kokenut, että aikamme kaiken suorituskeskeisyyden ja niin ulkoisten kuin sisäisten vaatimustenkin keskellä voi armollisuutta korostava kristillinen ajattelu ja usko antaa arvokkaan ja oikeastaan syvällisenkin mahdollisuuden - on vain hyvä tiedostaa, että kristinuskoon kohdistuu paljon ihan vilpitöntä väärinymmärrystä mikäli tyydytään ns. toisen käden tietoon tai vanhoihin kliseisiin; alkuperäisille juurille tai perusasioiden äärelle voi päästä esim. oheisen, selkeästi tehdyn sivun kautta, lämpimästi suosittelen :) http://www.kansanraamattuseura.fi/sinulle/tutustu_uskoon_ja_raamattuun/uskon_perusasiat
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
elamanvesi.blogspot.fi/p/blogin-otsikot.html
En etsi. Tyyneys on sisälläni ilman uskonnollista vakaumusta, jumaluskoa tai mitään tiettyä aatetta.
Kyllä, ihmisellä on tarve löytää elämälle tarkoitus. Pitkien pohdintojen ja tutkimisen jälkeen olen tullut tulokseen, että elämän tarkoitus on elämä itse, kaikesta luodusta nauttiminen elämää kunnioittaen. Ehkä elämän tarkoitus on myös että annat sille itse tarkoituksen toimillasi.
Minua näissä aina hämmentää, että puhutaan uskosta Jumalaan, kysytään uskotko Jumalaan. Mutta sitten teksteissä Jumala ohitetaan ensimmäisessä lauseessa ja puhutaan vain Jeesuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo kristinusko tuli kokeiltua jo nuorena, minulle sieltä ei etsimääni löytynyt. Luovuin uskosta kolmekymppisenä... Nykyisin en jaksa etsiä enää mistään, hyväksyn että täytyy se sisältönsä löytää elämään arjesta, eikä haahuilla tuonpuoleisten ja yliluonnollisten perään.
Rauhan ja hyvän elämän voi löytää monesta paikasta. Mutta ap on hyvällä tiellä. Kansan Raamattuseura on hyvä ja turvallinen paikka etsiä Jumalaa ja Jeesusta. ei kiihkohihhulinen, mutta ei myöskään "tavallisen tylsä" luterilainen -jos siis noin kokee, itse koen luterilaisen kirkon hyvänä paikkana. Niin ja KRS on luterilaisuuden sisällä toimiva järjestö.
Itsekin olen uskovainen ja erityisesti nuorena "kräsäläinen", mutta nykyään maailmankuva on avartunut ja tosiaan, vaikka mulle Jeesus on Tie, Totuus ja Elämä, niin en ajattele että se on sama kaikille muille ja että kukaan/mikään muu ei voisi antaa elämälle tarkoitusta ja rauhaa. Avarakatseisuus, elämän ja toinen toisemme kunnioitus, niistä on kuitenkin hyvä lähteä. Pilkkaamalla mitään/ketään ei saavuta mitään rakentavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites buddhalaisuus, eikös siinä korostu tämä filosofinen puoli huomattavasti enemmän kuin kristinuskossa?
Ei kiitos. Jonkin verran tunnen uskovaisia ja voin sanoa, että en pidä heistä. Joko he ovat nuivia, tuomitsevia ja epäloogisia huruja (kuten tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat) jotka käyttävät uskontoa muiden polkemiseen tai sitten he ovat kumman intohimottomia sivustaseuraajia ja sormienläpikatselijoita jotka eivät puutu mihinkään, eivät ota kantaa mihinkään, eivätkä suojele ihmisiä. Luulisi, että kirkko olisi etunenässä puolustamassa esim. homojen oikeuksia mutta eipä vaan ole. Eikä tietyillä USA:n kristillisillä piireillä näytä olevan mitään sitä vastaan, että sen tukema puolue aloittaa sotia joissa kuolee ihmisiä. Eli kirkko on pohjimmiltaan hyvin selkärangaton.