Oletetaan että nuoruudenrakkautesi kaipaisi

Kyllä olisi mukavaa, jos viestin saisi.

No, en kaipaa mitään yhteydenottoja siltä suunnalta. Tapasin ensimmäisen poikaystäväni 14 vuotta seurustelun päättymisen jälkeen, ja päättelin hänen vieläkin ajattelevan minua koska luokkasormukseni killui kaulassaan. Mies yritti lämmitellä suhdetta uudelleen mutta kaikki kipinä oli kadonnut. Tuolloin tavatessamme olin jopa sinkku ja siinä mielessä mikään ei olisi estänyt; olihan mies silloin 14 vuotiaan minäni elämää suurempi rakkaus mutta 14 vuodessa kaikki viehätys oli kadonnut.

Vaikka olenkin nainen, vastaan silti: Facebook toimii tässä. Ensirakkauteni pyysi FB-kaveriksi, ja tietysti suostuin. Mitään hellempiä tunteita en usko kummallakaan oleva, mutta on tosi kiva kuulla mitä hänelle kuuluu.

Tiedän että kaipaa vielä näin 30 v jälkeenkin. Pidimme välillä yhteyttä mutta kävi liian rankaksi, tunteet pelissä. Olimme varattuja silloin ja nyt

Kuollut ei valitettavasti kaipaa enää ketään.

Oikeastaan ihan sama, voin toki vaihtaa kuulumisia mutta en sen enempää. Nykyinen puoliso on niin ihana etten kaipaa ketään entistä :)

Anteeksi nyt vain, mutta kuullostaa aika hämärältä ja haihattelulta. Jo henkilöllä on jo uusi vaimo ja lapsiakin, niin aika itsekästä on mennä laittelemaan jotain kaipailu viestejä siinä toivossa, että jokin alkaisi lämmitä. Mieti nyt aikuinen ihminen vähän omaa nenääsi pitemmälle.

Voisin kyllä jutustella hetken entisen pitkäaikaisen poikaystäväni kanssa, mutta mitään fb-viestejä, sähköposteja tai tällaista en haluaisi. Ne tuntuisivat jo liian lähelle tulemiselta. Eli jos törmäisin häneen jossakin julkisessa paikassa vahingossa niin se olisi ok. Vanhan ihastukseni kanssa olemme törmänneet noin pari kertaa ja naamatusten jutelleet hetken. Enempää en halua koska elämäni on nyt järjestyksessä ja menneet ovat menneitä.

Ollaan nähtykin ja itse olin ihan kaverimielellä silloin, mutta hän olis halunnut enemmän. Ehdotti myöhemminkin tapaamista, mutta en suostunut. Taisi olla varattu tuossa vaiheessa ja puoliso odotti lasta, en ole varma...
Tää mies kävi tapaamassa mun äitiäkin kun työskenteli samalla paikkakunnalla vähän aikaa, meidän erosta siis yli 10 vuotta tuossa vaiheessa :D
No oli tosi sosiaalinen tyyppi ja tuli mun äidin kanssa tosi hyvin toimeen. (Ne pari kertaa kun ne tapas)

Jotenkin nolo ja myötähäpeän tunne saattaisi vähän tulla. Ehkä myös lämpimiä tunteita ja ajatuksia, hetki tulisi ainakin pohdittua, että mitäpä jos sittenkin... Mutta ehkä suora yhteydenotto vain latistaisi mahdolliset kaipaavat ajatukset hänestä. Tikulla silmään joka vanhoja muistelee.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 07:46"]Tiedän että kaipaa vielä näin 30 v jälkeenkin. Pidimme välillä yhteyttä mutta kävi liian rankaksi, tunteet pelissä. Olimme varattuja silloin ja nyt
[/quote]

Älä luule itsestäsi liikoja

Nuoruudenrakkauteni ilmaisi viime kesänä halunsa olla mun kanssa. Oli vain 15 v myöhässä... Ei se ole eikä tulisi koskaan olemaan enää samaa, sillä ainakin  minä olen sen verran kasvanut ja muuttunut.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 00:00"]

ja ajattelisi sinua: haluaisitko tietää asiasta, eli haluaisitko että hän ottaisi yhteyttä vaikka sähköpostilla? Vai olisiko kiusallista? Erityisesti miehet vastatkaa tähän. Itse olisit naimisissa ja lapsiakin...

[/quote]

No en kyllä kaipaa sellaista yhteydenottoa. Sattumoisin tiedän, että nuoruudenrakkauteni ja minun elämät ovat kulkeneet niin eri suuntiin, ettei meillä oikeasti ole enää mitään muuta yhteistä kuin muistot. Onneksi älyttiin erota silloin kun erottiin. Nyt olen elämääni vallan tyytyväinen, enkä kaipaa minkään sortin draamaa.

Toisaalta kiinnostaisi kuulla miten hänellä menee. Toisaalta en haluaisi häntä elämääni millään tapaa - en ottaisi mitään riskejä hänen suhteensa.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 00:03"]Toisaalta kiinnostaisi kuulla miten hänellä menee. Toisaalta en haluaisi häntä elämääni millään tapaa - en ottaisi mitään riskejä hänen suhteensa.
[/quote] No, mikä riski olisi yksi sähköposti? Olettaen ettei puoliso lue meilejä...

[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 00:05"][quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 00:03"]Toisaalta kiinnostaisi kuulla miten hänellä menee. Toisaalta en haluaisi häntä elämääni millään tapaa - en ottaisi mitään riskejä hänen suhteensa.
[/quote] No, mikä riski olisi yksi sähköposti? Olettaen ettei puoliso lue meilejä...
[/quote]

No jos se olisi yhtään samanlainen kuin ennen, se olis seuraavaks oven takana ja sitten kyttäisi pitkin pusikkoja mustasukkaisena.

Haluaisin tietää ja että ottaisi yhteyttä, jotta voisin olla kylmästi vastaamatta. 

Olen miettinyt samaa ja haluaisin ottaa tähän ihmiseen yhteyttä ENKÄ TIEDÄ MIKSI?? rentun luonne varmaan kiinostaa?? Jos olisin tämän miehen matkaan lähtenyt olisin yksin ainakin 2 lapsen kanssa ties missä, mies vankilassa ja oma perheeni hylännyt minut. Kai kiinostaisi tietää miten hänellä menee?

Haluaisin tietää. Ja sainkin kerran tietää. Ilkeätä kyllä, mutta tuntui hyvältä kuulla kuinka huonosti hänellä menee ja kuinka kaipaakaan minua.

Eipä sillä olisi väliä kuka mulle laittaisi sähköpostia, vaikka kuinka olisi ollut nuoruuden rakkauteni. Edelliset suhteet on loppuneet syystä, en kaipaa heitä enää elämääni mitenkään. Olisipa muuten kiva selittää vaimolle miksi joku nainen lähettelee kaipuu sähköposteja ja kyselee kuulumisia. Nimittäin meillä firman sähköpostit tulee tiettyyn spostiin joka sattumoisin on minun nimissä, mutta vaimo sitä useammin käyttää (esim asiakaspalautteisiin vastaamiseen)