Eniten arvostamasi tuntemasi ihmisen ominaisuudet
Kommentit (15)
Älykäs, avoin uusille asioille ja ihmisille, huumorintajuinen, muut huomioiva.
Kykenee joustavuuteen ajattelussaan, rikas sisäinen maailma, rakastaa elämää, työteliäs, luja ja rohkea, viisas ja hyväksyvä. Oikeudenmukainen, avoin ja totuudellinen. Ei projisoi omia ongelmiaan toisiin, ei ole pikkumainen vaan laaja-alainen ihminen, joka osaa tarkastella myös itseään kriittisesti. Tajuaa rajan itsen ja toisen välillä. Ei syyttele, ole katkera, kateellinen ja ruoki vihaa. Tiedostaa em. asiat jos näihin sortuu. Valoisa ennemmin, kuin pimeä. Näkee erilaisuuden rikkautena.
Eniten arvostamani ihminen on ystävällinen, huumorintajuinen, järkevä, työteliäs, antelias, lapsirakas, aina positiivinen. Sitten minulle ja hänelle tuli erimielisyys, ei voi sanoa edes että oikeasti olisi riidelty. Ei korotettu ääntä, ei huudettu, ihan sivistyneesti ilmaistiin että ollaan täysin eri linjoilla eräässä meidän perheen elämään kuuluvassa asiassa. Sen jälkeen tämä edelleenkin tavallaan arvostamani ihminen rupesi tekemään ihan tahallaan ja säännönmukaisesti yhtä mitätöntä asiaa jonka tiesi harmittavan minua. Tästä on vaikea kirjoittaa kuulostamatta täysin naurettavalta, mutta on ollut todella vaikea päästä tuosta jutusta yli. Se on laittanut miettimään ihan kaikkia ihmissuhteita. Voiko lopulta keneenkään oikeasti luottaa jos tähän nimenomaiseen ihmiseen ei voi luottaa, jonka luulin oleva luotettavan ihmisen perikuva - ja joka sitä varmasti ihan oikeasti onkin. KAIKKI ihmiset on paskoja, oikea karva vain odottaa paljastumistaan. Ja näitten vastapoolina on lauma kaltaisiani naiveja ja hyväuskoisia älykääpiöitä, jotka lopulta saa kunnon opetuksen. Ja rupeaa itsekin tällaisiksi kyynisiksi paskoiksi kuten minusta on tuon jälkeen tullut :).
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 23:24"]
Eniten arvostamani ihminen on ystävällinen, huumorintajuinen, järkevä, työteliäs, antelias, lapsirakas, aina positiivinen. Sitten minulle ja hänelle tuli erimielisyys, ei voi sanoa edes että oikeasti olisi riidelty. Ei korotettu ääntä, ei huudettu, ihan sivistyneesti ilmaistiin että ollaan täysin eri linjoilla eräässä meidän perheen elämään kuuluvassa asiassa. Sen jälkeen tämä edelleenkin tavallaan arvostamani ihminen rupesi tekemään ihan tahallaan ja säännönmukaisesti yhtä mitätöntä asiaa jonka tiesi harmittavan minua. Tästä on vaikea kirjoittaa kuulostamatta täysin naurettavalta, mutta on ollut todella vaikea päästä tuosta jutusta yli. Se on laittanut miettimään ihan kaikkia ihmissuhteita. Voiko lopulta keneenkään oikeasti luottaa jos tähän nimenomaiseen ihmiseen ei voi luottaa, jonka luulin oleva luotettavan ihmisen perikuva - ja joka sitä varmasti ihan oikeasti onkin. KAIKKI ihmiset on paskoja, oikea karva vain odottaa paljastumistaan. Ja näitten vastapoolina on lauma kaltaisiani naiveja ja hyväuskoisia älykääpiöitä, jotka lopulta saa kunnon opetuksen. Ja rupeaa itsekin tällaisiksi kyynisiksi paskoiksi kuten minusta on tuon jälkeen tullut :).
[/quote]
Kannattaakin lisätä luetteloon henkinen kypsyys. Ehkä tuo asia kannattaa ottaa vielä esille ja puida pohjamutia myöten, ettei jää väärinkäsityksiä ja molemmat kokevat tulleensa aidosti kuulluiksi. Uskallusta.
Hyvätapainen, ylpeä muttei ylimielinen -- hyvä itsetunto. Mahtava huumorintaju, ymmärtäväinen, on läsnä.
"Nopea kuulemaan, hidas puhumaan" = kuuntelee aidosti muita eikä tyrkytä heti omaa mielipidettään. Osaa ottaa toiset, myös eritavoin ajattelevat huomioon.
Yritteliäs, positiivinen, lämminsydäminen ja viisas.
Jaa-a. Pitääkö tässä luetella jonkun olemassa olevan piirteet vai ihanne? Pitänee miettiä...