pakko-oireinen puoliso -kokemuksia
sattuisko täällä olemaan muita joilla on kokemuksia henkilöistä. joilla pakko-oireita ja tientynlaista aspergeriutta
Lähisuvussani on muutama henkilö, joilla vastasyntynyt lapsi toi esiin pelkotiloja. Toisaalta ilmiö oli pienehköä ja henkilöt varmaan itse yrittivät sitä pitää kurissa, jollain tavoin, mutta se oli silti kohtuutonta äidille.
oireita olivat mm.
- ehdottomuus lapsen hoitoon liittyvissä asioissa (turvallisuuden, hygienian ja pukemisen nimissä)
- ja vastaavasti kyvyttömyys ja haluttomuus kuunnella muita ihmisisä ja heidän toimintaehdotuksia
- asioiden pelkääminen ja pelkojen jatkuva esiin tuominen. Lähinnä pelot projisoitiin toisiin.. " Varo sitten ettei käy niin ja näin"
- ja näistä asioista seurannut jatkuva kyttääminen ja kontrollointi... siis ei lepoa hetkeksikään tai kun hetken lepäsi niin jo tuli mieleen jokin uusi pelko..
Toistuukohan tällainen ja miten sitä voi hoitaa??
Kommentit (2)
tai toki saattavat tunnistaa, että jotain ongelmaa on muiden ihmisten kanssa. Oman perheen sisällä ja työssään he pystyvät kuitenkin elämään kohtalaisen normaalisti.
Onnistuvat varmaan myös rajoittamaan omaa käytöstään tiettyyn rajaan asti, mutta toisaalta esimerkiksi toisen vauvan syntymä saattaa laukaista saman ja pikkulapsiaika on aina raskasta..
Miehelläni oli lukoiaikoina paljon pakkoajatuksia ja ne kahlitsivat todella paljon hänen elämäänsä ja hän oli tosi ahdistunut niiden takia. perhe ei ymmärtänyt lähettää häntä hoitoon vaan pitivät vain poikaa herkkänä murrosikäisenä. Onneksi mies selvisi oireista ja on pari kertaa käynyt psykologilla juttelemassa, nyt hyväksyy että kyseessä on mielen sairaus. Ajatukset olivat siis ihan tuulesta temmattuja, mutta hän pyöritteli niitä kuukausikaupalla päässä...Nyt oireita on vain satunnaisesti, ne eivät kahlitse.