Jos voisit antaa yhden neuvon 13v itsellesi
mikä se olisi?
(Ja sori matkin aloitukseni kanssa)
Kommentit (57)
Lopeta finnien ja mustapäiden puristelu. Siitä jää ikuise arvet.
Lähde pois Suomesta kun tulet aikuiseksi, täällä sulla on kurja elämä tiedossa! Tiedän että pelottaa mutta keräät vaan kaiken rohkeutesi. Ja jos siellä ei ole kivaa niin aina pääset takaisin.
Pysy juuri tuollaisena! Kilttinä, urheilullisena ja järkevänä, äläkä muutu parin kiusaajan takia kovikseksi, jota ei voisi koulu vähempää kiinnostaa, ja joka juo alkoholia, harrastaa irtosuhteita jne. Älä myös välitä kateellisista, jotka haukkuvat vaikka käytät ihan samanlaisia toppeja kuin muut. Sinulla vain sattuu olemaan isommat rinnat, ja sepäs heitä ärsyttää.
Älä haikaile poikien perään vaan lopeta kirja toukkana olo ja ala kuntoilla tosissasi.
Hanki ehdottomasti lapsi ennen kuin menet lukioon, vaikka sitä pidetäänkin pahimpana virheenä, jonka nuori tyttö voi tehdä.
Selviydyt liehuvin lipuin yläasteesta, vaikka olisit puolet tunneista poissa, ja lukiostakin kirjoitat lähes pelkkiä L-arvosanoja vaikka et panosta opiskeluun ollenkaan. Lukion jälkeen kun menee vielä muutama vuosi, elämässäsi ei tule olemaan tilaa pikkulapsille ennen kuin olet biologisesti liian vanha saamaan sellaisia. Nyt on viimeinen tilaisuutesi!!
Älä mene kaverien mukana ryyppäämään ja röökille, vaikka painostettaisiinkin.
Mee yläasteen jälkeen amikseen putkipuolelle.
Tuo ikävaihe (yläaste alkaa, hormonimyrskyt, murrosikä myllertää sisällä, kroppa muuttuu, stressaa, revitään "napanuoraa" pois vanhemmista, testataan onko omalla vallalla rajoja jne.) on yksi rankimmista. Ryhmäpaine on teini-iässä kovimmillaan.
Haluaisin sanoa kaikille tuon ikäisille, että älä missään nimessä sorru typeryyksiin. Uusi ikävaihe tuo mukanaan uudenlaista huikaisevaa vapautta, mutta et kuitenkaan ole valmis ottamaan vastaan kaikkea, mitä maailma voi tarjota. Älä missään nimessä sorru tupakkaan, alkoholiin, varasteluun jne. Äläkä tee mitään seksuaalista, jota et halua tai mihin et tunne olevasi valmis.
Tuossa iässä vanhemmat tuntuvat rasittavilta ja ikälopuilta natseilta, joista halutaan itsenäistyä. Älä hylkää vanhempiasi. Kuuntele heidän neuvojaan, sillä he tietävät parhaasi. Olet jo iso tyttö tai poika, mutta teinikin tarvitsee aikuisten tukea.
Opiskele. Ota aikuisten apu vastaan, vaikka se ärsyttäisikin.
Tuossa iässä saavutetaan tietty vaihe, jossa kasvetaan lapsesta kohti aikuisuutta. Lapsuus alkaa jäädä taakse, ja sinusta kasvaa teini-ikäinen. Se avaa uusia mahdollisuuksia ja itsenäisyyttä. Varaudu siihen, että joudut tekemään paljon valintoja. Pyri rohkeasti kohti unelmiasi, mutta jätä myös muita ovia auki. Aikuiset ovat tukenasi, eivät vihollisia, ja aikuiset ovat kokeneet saman ja haluavat tarjota tukeaan. Kuuntele aina vanhempiasi.
Ja mikä tärkeintä, seuraa sydäntäsi.
Pistä syömishäiriösi kuriin ottamalla sitä apua vastaan.
Aikuiset ovat fiksumpia ja haluavat auttaa. Älä torju sitä, olet kokematon ja tietämätön nuori.
Olet ihana, kaunis, fiksu. Näillä haluaisin vaikuttaa siihen että olisi ollut hyvä itseluottamus jo tuolloin.
Löydät parin vuoden päästä kaveriporukan, jossa sinut otetaan vastaan sellaisena kuin olet ja ihaillaan omaperäisyytesi vuoksi. Älä siis yritä kaikkeasi saadaksesi hyväksyntää ihmisiltä joiden kanssa nyt joudut olemaan koulussa tekemisissä, sillä tulet vain torjutuksi ja kiusatuksi.
Teini-ikä tulee olemaan mukavaa aikaa. Olet vasta kiivennyt siihen veneeseen, mutta hyvillä mielin kokka kohti seikkailuja! :)
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:39"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:04"][quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:58"] Elä turhaan yritä sen ja sen ja sen kanssa suhdetta, kun ei siitä kuiteskaan mitään tule. [/quote] Mä jopa sanoisin, että älä vielä yritä suhdetta kenenkään kanssa pariin vuoteen. [/quote] Miksi ihmeessä ei? Itsekin tuon ikäisenä seurustelin ja olin onnellinen. Suhteemme sen pojan kanssa kesti vuoden, se alkoi kesänä jolloin mentiin yläasteelle ja päättyi sitten kahdeksalle mentäessä. Ei siitä vahinkoakaan tule?
[/quote]
Tuossa iässä itsekin halusin hirveästi poikaystävän ja suhteen. Nyt reilu parikymmpisenä olen sitä mieltä, että 13-vuotiaan on parasta keskittyä vain itseensä ja kasvamiseen. Opetella ja tutkia millainen ihminen minä olen, ennen kuin alkaa serustelemaan. Kavereita kannattaa olla ja kaverisuhteista pitää hyvää huolta, mutta tuon ikäisellä ei tarvitse olla vielä poikaystävää. Itse seurustelin ekaa kertaa 16-vuotiaana, ja olen sitä mieltä, että se oli juuri sopiva ikä.