Syömishäiriö vai epätyypillistä syömiskäyttäytymistä?

Elämäni pyörii vain laihdutuksen ympärillä. En ole jaksanut tavata kavereita, koska ne häiritsevät rutiinejani.. Tunnen itseni niin ilkeäksi nyt. Muttta kun menen ulos, merkkaan ylös minuutilleen kauanko kävelen paikasta A paikkaan B, ihan vain varmistaakseni, että liikuntaa tulee varmasti 3-4h päivässä. Alle 10 minuutin liikuntoja en laske, enkä myöskään sisällä tehtäviä eli siivousta, tiskausta yms.

En osaa ajatella elämää ilman laihduttamista. Olin 300g päässä lievästä alipainosta tänä aamuna, mutta söin liikaa.. n. 1500 kcal. Eli vähemmän kuin normaalit ihmiset syövät päivän aikana, tiedostan. Varsinkin, kun olen liikkunut yli 3h tänään. Huomenna siis turvotusta jonkin verran, koska normaalisti syön n. 500-700 kcal päivässä.. Kalorit yläkanttiin tietenkin. 1 dl kaurahiutaleita = 200 kcal, vaikka oikeasti se on n. 130 kcal. 1 dl = 3/4 dl. 100g raejuustoa = 100 kcal, vaikka oikeasti se merkki mitä käytän on 70 kcal.. En luota tuoteselosteisiin. Tarkistan tuotteet ravintotiedot netistä että purkista.

Syön siis ehkä vähemmän kuin 500-700 kcal päivässä. Välillä en pysty hengittämään normaalisti. Ihostani on tullut outo, jotenkin sairas, valkoisen kellertävä? Ärsyynnyn helposti, en osaa enää olla ystävällinen. Ei kiinnosta ihmisten seura. Ei netissäkään enää. Pyörryttää usein. Välillä en pysty hengittää syvään, pakko mennä kontilleen sängylle tai lattialle ja hengittää siinä. Nukun n. parilla pitkähihaisella ja parilla villapaidalla, koska on niin kylmä. En halua syödä kenenkään seurassa, vain yksin. Aivoni toimivat hitaasti, kestää hetki välillä tajuta asioita, verrattuna siihen miten nopeasti ennen tajusin asiat. Vältän ahmimista, sitä tapahtuu harvoin, mutta välillä ahmin, niinkuin tänään. Ahmin kuitenkin vain sallittuja ruokia, ruokia mitä saan muutenkin syödä esim. porkkana, raejuusto, ja banaanit. Oksennan jos on mahdollisuus siihen ahmimisen jälkeen. Vihaan sitä, ennen en voinut kuvitellakaan, että oksentaisin, pelkäsin sitä. Pelkään edelleenkin, mutta en vain kestä ajatusta siitä, että kaikki läski imeytyy muhun. En kestä turvonnutta vatsaa. Jos syön liikaa, olen suorastaan kauhuissani. Liikun paljon, vaikken jaksaisi. Lenkkeilen päivittäin, hyötyliikun paljon. Lihakseni tuntuvat voimattomilta. Ennen rakastin liikuntaa, mm. tansseja ja body pumppia, nyt en jaksa enää niitä. Lihaksissa ei ole voimaa. En saa mitään iloa lenkkeilystä, koska energiani ovat niin vähissä. Olen laihduttanut 18 kiloa, laihdutuksen alussa söin paljon enemmän.. Välillä tuntuu (ja varmaan kuulostaakin) siltä, että olisin pienessä humalassa, sillä energiani ovat todella vähissä enkä jaksa keskittyä. Vartalossa usein mustelmia jostain syystä. Kaikkea tämmöistä. Olen nuori aikuinen. En uskalla lopettaa laihduttamista. En halua hoitoon. Mitä teen?