Ärsyttää! Mummi hankki kissan.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 14:08"]

Minun lähipiirissä on/oli kaksi kissa-allergista. Molemmat siedättyivät meidän kissalle niin että vierailut onnistuvat. Täytyy vaan vierailla usein, jotta siedättyminen onnistuu. Onnistuuko teiltä?

[/quote]

Samanlaisia kokemuksia minullakin, useamman ihmisen kohdalta. Allergiahan ei ole sairaus, vaan ominaisuus, jonka pääasiallinen hoito on nykyään siedättäminen.

Olen itse astmaatikko ja minulla on kissoja, useampi. Astmani on erittäin hyvässä hallinnassa, oireilee oikeastaan vain flunssan aikana.

Ap:n tapauksessa tuo siedätys ei toimi, koska vierailevat noin harvoin. Siedätys tarkoittaa jatkuvaa altistumista.

Minä ehdottaisin myös sitä mökin vuokraamista tai hotellia. Tyhmää teilata etukäteen, ilman kokeilua ei voi tietää, vaikka se yhteiselo sujuisikin.

Ap; kissasta on mummille seuraa ja iloa joka päivä. Te käytte kaksi kertaa vuodessa. Etkö itse huomaa tässä mitään asennnevammaa omalla kohdallasi?

No suomessahan on allergia ja ruoka-allergia ja käytöshäiriödiagnooseja paljon enemmän tilastollisesti kuin missään muualla.

Kyllähän se pakosti jostain kertoo.

En usko ollenkaan, että totuus on se, että suomessa niitä vain yksinkertaisesti olisi enemmän.

Kyseessä on ajasta ja mahdollisuudesta tuijottaa omaa persettä.

Muualla äitiysloma on pari kk. Sen aikaa voi levätä sitten pitää alkaa totuttaa lapsi yhteiskuntaan ja alkaa vaatia niin että näyttää mallin siitä että tekee töitä muiden hyväksi ja jäättääkakaran mittaamiset vähemmälle.

Niin meillä on tehty.

Me annetaan koirat hoitoon ja imuroidaan, tampataan ja pestään kun koira-allerginen käly ja serkkulapset tulee kylään. Jos kuulisin heiltä tälläistä asennetta meidän lemmikeistä niin eipä tarvitsisi enää kylään tulla.

Jossain päin Suomea mummo hoitaa kissaansa, silittelee sitä ja antaa naksuja ja välillä silakoita. Kissa kehrää, vahtii lintuja ikkunalla ja sanoo nau kun tahtoo ruokaa.

Samaan aikaan toisaalla ap inttää neljättä sivua palstalla miten mummon kissa häntä ärsyttää, eikä lastenlasten kanssa enää voi edes käydä kahta kertaa vuodessa kylässä.

Mummo ja hänen kissansa ovat täällä muutaman sadan ihmisen kommentoitavina, eikä mummo tiedä koko jutusta mitään.

Jotenkin hassua, ehkä vähän kiusallistakin. Symppaan mummoa ja hänen kissaansa, vaikken heistä tiedä muuta kuin yhden ihmisen avautumisen perusteella. Mietin, pitäisikö minun tietää sitäkään.

Sillä kissalla on varmaan kivaa, sitä rakastetaan. Ja mummolla myös, häntäkin rakastaa ja jumaloi yksi pikku olento joka pitää häntä niin kuin emonaan. Ja kaikkivaltiaana ruokakupin haltijana. 

Se toinen, isompi olento on jo unohtanut miltä tuntuu olla lapsi. 

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 14:04"] 

Kuulostat todella itsekkäältä. Miten toimit esim. julkisissa liikennevälineissä? Nouset bussiin ja huudat, että karvaisten eläinten omistajien pitää lähteä?

[/quote]

Nuo "super"allergiset on kyllä huvittavia.

Kaverilla oli yksi sellainen entisessä työpaikassaan (vanhainkoti) ja voi luoja sitä itsekkyyttä. Kaverilla on pieni koira joka oli hänellä aina töissä mukana, asia oli sovittu jo esimiehen, kollegoiden ja asukkaiden kanssa ennen kun koiran hankki. Kukaan henkilökunnasta, mummoista eikä papoista ollut allerginen ja koirasta oli asukkaille kovasti iloa. Koira oli esim. päiväunikaverina, aamupalaseurana, pyörätuolikävelyillä mukana ja muuten vaan pyöri jaloissa ja siliteltävänä/sylitettävänä. Omaisistakin oli mukavaa, että koira oli siellä viihdyttämässä vanhuksia. Koira ei karvastanut (trimmattavaa rotua) ja osasi käyttäytyä tosi hyvin vanhusten kanssa. Mitään vaivaa siitä ei ollut kenellekään. 

Nooh, sitten jostain syystä tuolle osastolle siirtyi joku "superallerginen" töhin toiselta osastolta. "Superallerginen" alkoi heti ensi töikseen kitistä koirasta ja siitä, että hänelle ilmaantui näitä allergia"oireita" (kuulemma iho-oireita (joita kukaan ei koskaan edes nähnyt), ei koskaan esim. silmien tai nenän vuotamista) ja "hengenahdistuksia" aina kun hän näki koiran/tiesi sen olevan talossa. Häntä alkoi kuulemma ahdistaa heti rakennuksen pihalla kun oli tulossa töihin. Ja ylipäänsä hän sanoi, että ei tarvitse kuin jossain mennä koira ohi ja hän saa heti kauheat oireet. Hän väitti, että kaverin koiran ei edes tarvitse olla paikalla töissä, riittää, että se on siellä ollut aiemmin, ja häneltä meinaa henki salpautua. Mutta mitään "oireita" ei tullut jos hän ei tiennyt koiran olleen töissä! Joskus koira oli aamuvuorossa ja "superallerginen" tuli iltavuoroon, mutta koska "superallerginen" ei tiennyt koiran olleen töissä, ei tullut mitään oireitakaan... Ja tuossa välissä ei siis oltu suoritettu mitään osaston saneerausta, että kaikki koirasta lähtevät allergiapartikkelit olisi saatu pois.

"Superallerginen" kulki myös töihinsä julkisilla ihan ilman ongelmia ja esim. eläimellisten kollegoiden vaatteet ei aiheuttaneet mitään oireita. "Superallergisen" nähtiin myös useasti rapsuttavan koiraa ihan vapaaehtoisesti ja ilman mitään oireita... Ja ylipäänsä, kukaan ei koskaan päässyt todistamaan "Superallergisen" oireita, niistä oli vain hänen sanansa. Mikä sinänsä on mielenkiintoista, jos on noin allerginen niin kyllä se näkyy myös päällepäin.

Jossain kohtaa "Superallerginen" meni lääkärille kitisemään ja hakemaan lääkärintodistusta asiasta. Mihinkään allergiatesteihin hän ei ollut mennyt ja mitään varsinaista lääkärintodistusta ei näin ollen saanut. Hän sai vain jonkun epämääräisen lapun jossa lääkäri kirjoitti, että mahdolliset oireet voivat mahdollisesti johtua allergiasta. "Superallerginen" vaati, että koira lähtee osastolta ja hän jää sinne töihin. Henkilökunta ja asukkaat eivät halunneet koiran lähtevän, mutta loppupeleissä koira ja kaverini joutuivat lähtemään kun "Superallerginen" vei asian eteenpäin. Kaveri koirineen vaihtoi ensin toiselle osastolle ja sitten kokonaan työpaikkaa toiseen laitokseen jossa koirakin otettiin avosylin vastaan. 

Että näin sai yksi itsekäs paska, teeskentelevä"superallerginen", vietyä vanhuksilta heille tärkeän koiran, ihan vaan koska MINÄ MINÄ MINÄ MINÄ. 

Minä taas olen mummi, joka hankki kissanpennun eläinsuojeluyhdistykseltä juuri lapsenlasta ajatellen. Ei tullut mieleenkään mahdolliset allergiat. Jos pahat allergiaoireet olisivat tulleet kissasta todennäköisesti olisi luovuttu raskain sydämin. Lapselle on mielestäni hyvin tärkeää saada olla eläinten seurassa. Se on kiintymyksen kohde, hellittävä ja lohdutuksen antaja, kun on paha mieli.

No voi helvetti. Kai sitä nyt saa ihminen ottaan lemmikin seurakseen jos tahtoo. Varmasti siitä on pidemmän päälle enemmän seuraa kuin sinusta ja lapsistasi.

Oletteko siis allergisia kissalle? Kaikki eivät miellä allergioita todellisiksi ongelmiksi ja ovat sitä mieltä, että ei niitä oireita oikeasti ole tai ei ne niin pahoja ole, etteikö voisi vierailla. Olisko kyse tästä?

Tai sitten, jos olette tähänkin asti vierailleet siellä tosi harvoin, mummo ajatteli, että se 1-2 kertaa vuodessa tapahtuva vierailu on hänelle vähemmän tärkeä kuin kissa, josta on iloa joka päivä.

No entäs jos ei mummi voikaan nähdä ikinä lastaan sisätiloissa kun karvoja kulkeutuu aina mukana.

Mummin koti. Mummin elämä.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 13:54"]Mummin koti. Mummin elämä.
[/quote]

Itse en pysty olemaan karvasten ihmisten kanssa. Omapahan on menetyksensä.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 13:56"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 13:54"]Mummin koti. Mummin elämä. [/quote] Itse en pysty olemaan karvasten ihmisten kanssa. Omapahan on menetyksensä.

[/quote]

Tai sitten voittonsa... ;)

Nytpä sitten lakkaat raahaamasta ipanoitasi minulle hoitoon.
Terveisin mummi

Mummillakin on oma elämä.

Mummi on nyt miettinyt että kissa on tärkeämpi kuin sinä ja lapsesi.

Meillä on vaan yksi elämä ja jos haluaa kissan niin sen kissan voi ihan vapaasti ottaa ja allergiset pysyy kaukana.

"Oletteko siis allergisia kissalle? Kaikki eivät miellä allergioita todellisiksi ongelmiksi ja ovat sitä mieltä, että ei niitä oireita oikeasti ole tai ei ne niin pahoja ole, etteikö voisi vierailla. Olisko kyse tästä?"

Joo, allergisia ollaan. Eikä vain allergisia, vaan astmaa löytyy myös. Eli kissan jälkeen oltaisiin totaalisesti tukossa. Kyse ei ole siis pelkästään mistään nenän valumisista tai silmien kirvelystä.

On tosiaan käyty vierailulla 2 kertaa vuodessa pitkän välimatkan vuoksi. On oltu mummin luona viikko kesällä ja viikko joulunaikaan. No, nyt ei mennä sitten enää. Ehkäpä kissasta on enemmän iloa kuin omasta lapsesta ja lapsenlapsista. Mummilla on kotipalveluyritys ja säännöllisiä vanhusasiakkaita, joten hän ei käytännössä voi vierailla meillä pitkän välimatkan vuoksi, kun yksityisyrittäjän on vaikea löytää sijaista. 

Harmittaa vain tolkuttomasti lasten puolesta!

Odotapas vielä, kohta mummo testamenttaa vielä omaisuutensa sille kissalle...

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 13:56"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 13:54"]Mummin koti. Mummin elämä. [/quote] Itse en pysty olemaan karvasten ihmisten kanssa. Omapahan on menetyksensä.

[/quote]

Kuulostat todella itsekkäältä. Miten toimit esim. julkisissa liikennevälineissä? Nouset bussiin ja huudat, että karvaisten eläinten omistajien pitää lähteä?

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 13:58"][quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 13:56"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 13:54"]Mummin koti. Mummin elämä. [/quote] Itse en pysty olemaan karvasten ihmisten kanssa. Omapahan on menetyksensä.

[/quote]

Tai sitten voittonsa... ;)
[/quote]

Niin onhan se hyvä menettää tämmönen superallerginen. Pääsee tämmösestä luulitautisesta eroon.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 14:04"][quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 13:56"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 13:54"]Mummin koti. Mummin elämä. [/quote] Itse en pysty olemaan karvasten ihmisten kanssa. Omapahan on menetyksensä.

[/quote]

Kuulostat todella itsekkäältä. Miten toimit esim. julkisissa liikennevälineissä? Nouset bussiin ja huudat, että karvaisten eläinten omistajien pitää lähteä?
[/quote]

En kulje julkisilla.