Mitä sanoisitte minulle, jolla 2 kk laskettuun aikaan?

Lepää ja nuku. 

Panosta parisuhteeseen, nauttikaa ajasta keskenänne. (Jos siis olet parisuhteessa.)

Älä kuuntele pelottelijoita pätkääkään. Mikään ei mene yhtään niinkuin kuvittelet ja saatat todellakin yllättyä. Minä esim. en voinut kuvitellakaan, että synnytys menisi niin paljon pieleen, että olisin sairaalassa kuukauden letkuissa ja vastapainoksi lapsi alkoi nukkua täydet yöunet jo kuukauden vanhana.

Laita ja hanki kaikki ajoissa kuntoon. itse synnytin kk etuajassa ja olin aika onnellinen kun kaikki tarvittava oli hankittu ja paikoillaan. Ota kaikki apu vastaan mitä tarjotaan. Vauva jäi sairaalaan oman kotiutuksen jälkeen, oma äiti oli käyny täyttään jääkaapin meidän osastolla olon aikana. Konkreettinen iso, ihana apu :)

Öljyä välilihaa ja jumppaa lantiopohjalihaksia

Sun alapää menee pilalle forever

[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 23:23"]Älä kuuntele pelottelijoita pätkääkään. Mikään ei mene yhtään niinkuin kuvittelet ja saatat todellakin yllättyä. Minä esim. en voinut kuvitellakaan, että synnytys menisi niin paljon pieleen, että olisin sairaalassa kuukauden letkuissa ja vastapainoksi lapsi alkoi nukkua täydet yöunet jo kuukauden vanhana.
[/quote]
minä taas en uskonut että synnyttäminen olisi ollut niin helppoa. En tuntenut miyään ponnistusvaiheessa ja kipeitä supistuksiakin oli vain hetken kunnes sain jo spinaalipuudutuksen. Alapää täysin parantunut 2vk synnytyksestä. Kaikki voi mennä myös tosi helposti ja senkin saa sanoa ääneen. Se joka "kärsii" synnytyksestä enemmän ei ole millään muotoa parempi ihminen.

[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 23:19"]Lepää ja nuku. 
[/quote]
Näin olen tehnyt. Ja nyt viime viikkoina olen osannut nauttiakin siitä, ettei ole mitään tekemistä, tai että on tylsää. Siitä että saa koko illan maata miehen kainalossa teeveetä katsellen.
Ap

Älä panikoidu, vaikket alkuun tuntisi mitään valtavaa rakkautta vauvaa kohtaan. Tuntematonhan se vielä alkuun on. Joillain rakkaus syntyy pikkuhiljaa kuukausien myötä vauvaa hoitaessa ja alkuun koko vauva voi tuntua pitkään ihan vieraalta. Se, että vastaat hänen tarpeisiinsa ja pidät lähellä, riittää. Itselle tää oli järkytys, kun olin lukenut täältäkin miten ensimmäiset viikot kuluvat ihanassa vauvahuumassa ja valtava rakkaus täytti sydämen heti kun vauvan sai syliin. Mulla se synnytyksen jälkeinen hormonipölly aiheutti vaan kamalaa ahdistusta ja itkin koko ajan, en tajunnut mistään mitään ja yhtäkkiä olisi pitänyt omaksua valtava määrä tietoa liittyen vauvanhoitorutiineihin ja oppia pitämään pieni hengissä ja terveenä, vaikka oli niin pihalla että tuskin muisti nimeään. Alkuun olotila oli lähinnä hämmentynyt, vastuu painoi ja vauvaa hoiti velvollisuudentunnosta enemmän kuin mistään suunnattomasta rakkaudesta. Mut nyt 8 kk hän on rakkaampi kuin kukaan, tuntuu niin omalta ja joka päivä vaan tärkeämpi mulle! Kunpa olisin osannut olla ekat kuukaudet stressaamatta ja syyllistämättä itseäni asiasta.

[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 23:24"]Öljyä välilihaa ja jumppaa lantiopohjalihaksia
[/quote]
Välilihan öljyäminen? En ole kuullutkaan. Auttaako oikeasti ja miten, millä ja kuinka usein? :D
Ap

Nelonen kasille. Tätä tarkoitin. Yhtään ei tiedä mitä tuleman pitää. Voi käydä hyvinkin, niinkuin mulla itse vauvan suhteen. Nukkuu 8-10 tuntia yössä heräilemäti ja viihtyy päivällä erikoisemmin viihdyttelemättäkin. Kaikki pelotteli hirveillä univeloilla...

[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 23:33"][quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 23:24"]Öljyä välilihaa ja jumppaa lantiopohjalihaksia
[/quote]
Välilihan öljyäminen? En ole kuullutkaan. Auttaako oikeasti ja miten, millä ja kuinka usein? :D
Ap
[/quote]

Jos et ole kuullut, googlaa! Kuulostaa oudolta, tiedän. Mä öljysin rv34 lähtien joka toinen päivä, lasketun ajan jälkeen päivittäin kun pelkäsin jättivauvaa. Ei repeämiä! Suosittelen. Saa siitä ainakin hyvät naurut miehen kanssa jos ei muuta. Apteekin ceridal-öljyllä pääset hommiin.

Imetyshormoonit saa pään monella sekaisin heti synnytyksen jälkeen. Älä siis ihmettele vaikka itket ja naurat muutaman viikon vuorotellen, kyllä se siitä tasaantuu.

Nauttikaa miehen kanssa yhteisestä ajasta nyt koska se tulee olemaan kortilla jokatapauksessa vauvan tulon jälkeen.

Sinua on odottamassa jotain aivan uskomattoman ihanaa, ainutlaatuista ja elämäsi muuttavaa. Nauti :)

- Esikoisensa tammikuussa saanut.

Ota tosissasi se "lapsivuodeaika", se tarkottaa oikeesti, että sinä ja vauva saatte pötköttää navat vastakkain, vauva imee rintaa tiheästi ja sinä saat ihastella sitä pientä kultaa <3 älä kestitse vieraita, jos et oikeesti jaksa äläkä vaan roudaa vauvaa mummoille vaan siksi, koska he haluavat :)
Miehellesi sano, että pian on hänenkin aikansa tutustua ja ottaa vastuuta vauvasta, alku on oikeasti äidin ja vauvan täyttä symbioosia.
Nämä kun olis mulle kerrottu 9 vuotta sitten niin olisi ollut ihan erilainen ja paineeton alku äitiydelle...
Ihanaa vauva-aikaa ap <3

Mä olin ekoina kuukausina erittäin kiitollinen siitä, että olin laittanut kaikki tavarat valmiiksi, siivonnut kaapit ja tehnyt pakastimen täyteen ruokaa ennen synnytystä. Ekat 3 kk nimittäin kului perse sohvassa kiinni imettäen tai vaihtoehtoisesti huutavaa vauvaa kanniskellen ja hytkytellen (missään kantoliinoissa ei viihtynyt). Se on kaduttanut jälkeenpäin, etten käynyt leffassa useammin, kun en ole nyt päässyt vaikka vauva tulee kohta 9 kk.

Onnea! :-)

Kerrot ukollesi , että se ei ole tulevan lapsen ISÄ ÷D

Hyvästi VÄLILIHAMUREKE !