Mummilleni on ylitsepääsemätöntä se, ettei minulla ole sohvaa

Osaan niin kuvitella... Oma äitini oli samanlainen, jaksoi ihmetellä kun yhdessä huoneessa ei ollut verhoja. Eikä eteisessä "puhelinpöytää" :D

Olen itsekin ajatellut että seuraavaan asuntoomme ei tulisi sohvaa.

Meillä ei ole kahvinkeitintä. Se vasta suuri ongelma onkin :D

Naurahdin tuolle puhelinpöydälle
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 22:01"]Osaan niin kuvitella... Oma äitini oli samanlainen, jaksoi ihmetellä kun yhdessä huoneessa ei ollut verhoja. Eikä eteisessä "puhelinpöytää" :D

Olen itsekin ajatellut että seuraavaan asuntoomme ei tulisi sohvaa.
[/quote]

Kaikesta saattekin tappelun aikaiseksi.

Up

[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 14:08"]Onhan noita rajoittuneita toisten kotien arvostelijoita. Asumme viidennessä kerroksessa, ikkunoista näkyy puiden latvoja. Silti joka kerta meillä käydessään mieheni sisko romahtaa, kun meillä ei ole samanlaista pikkuista terassia kuin hänellä rivariyksiönsä pihalla.
[/quote]

Se on kateellinen =D

Makuasia, mut monet vanhat on tosi konservatiivisia sisustuksen suhteen, mulla on seitsemän sohvaa muttei yhtään nojatuoleja ja siitäkin saa sukulainen ongelman.

Olen mummo eikä minulla ole sohvaa! Eikä ikkunaverhojakaan! Apua!

Tilanpuuttesta ei ole kysymys, sillä asun yksin 4 h + k asunnossa. Niin meillä kaikilla vain on oma sisustusmakumme.

Meillä ongelma on myös ollut verhottomus. Jopa täysi puusilmä isäni takertui tähän??

Missä istut?

[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 11:18"]Missä istut?
[/quote]En ole ap, mutta aikoinaan mulla oli pienessä yksiössä sänky ja nojatuoli joilla istuin. Niin ja ruokspöydän 2 tuolia myös.

Hassua, mun mummeilla ei ole kummallakaan koskaan ollut sohvaa, joten eivät he ole osanneet sellaista minullekaan kaivata.

Ex-anopista oli kummallista, kun meillä ei ollut sohvapöytää

Minäkin olen harkinnut sohvan heivaamista ja korvaamista parilla todella mukavalla nojatuolilla, ehkä säätösellaisilla. Olen jopa kierrellyt jo liikkeissä testailemassa tuoleja, mutta vielä en ole löytänyt mieleistäni.

Mummosi lienee sitä ikäpolvea, joka vihdoin ja viimein sai niin väljän asunnon, että yhden huoneen saattoi pyhittää olohuoneeksi. Sinne hankittiin ehdottomasti sohva, kaksi nojatuolia ja sohvapöytä sekä iso matto ja seinän viereen ehkä vanha senkki ja sen päälle kaikki kehystetyt valokuvat tarkasti aseteltuina. Niin ja nurkkaan "kotialttari" eli televisio. Olohuoneessa ei juuri muuten oleskeltukaan kuin iltaisin telkkaria katsottaessa. Muuten istuttiin keittiönpöydän ääressä kuten aina ennenkin. Olohuone piti olla tämmingissä, jos vaikka vieraita sattuisi poikkeamaan (ja siihen aikaan todella poikkesikin!).

Meillä ei ole sohvapöytää. Olemme siis erittäin radikaaleja.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 11:22"][quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 11:18"]Missä istut?
[/quote]En ole ap, mutta aikoinaan mulla oli pienessä yksiössä sänky ja nojatuoli joilla istuin. Niin ja ruokspöydän 2 tuolia myös.
[/quote]

Täällä sama. Sänky, työtuoli, nojatuoli ja 1 keittiön tuoli.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 21:51"]

"Kyllä jokaisella pitää sohva olla". Argh! Ei se tähän yksiöön mahdu.

[/quote]

No oletko sä sanonut tuosta mahtumisesta? Että mummo kiltti, älä jankuta, vai ajattelitko maksaa mulle isomman asunnon, että saan sinne mahtumaan sen sun haluaman sohvan...?

Meillä ei ole sohvaa, eikä sohvapöytää, eikä edes puhelinpöytää :) Asutaan kuitenkin kolmiossa.

*Reps* puhelinpöytä :) :) 

[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 11:46"]

*Reps* puhelinpöytä :) :) 

[/quote]Se oli oikeasti aika hankalaa, kun aikoinaan se asunnon ainoa puhelinpistoke oli eteisessä, siellä seisottiin sitten puhumassa puhelimeen :D