Mikä siinä pettämisessä viehättää?
On tullut opiskelujen aikana rymyttyä baareissa. Olen varmaan ihan naiivi mutta oikeasti olen aika järkyttynyt siitä menosta. Seurustelen ja välillä tulee iskuyrityksiä, mutta osaan niistä kieltäytyä, olin humalassa tai en.
Vierestä on sen sijaan tullut seurattua miten miespuolisten kavereideni matkaan lähtee seurustelevia tyttöjä. Hymyssä suin sanovat seurustelevansa ja eikun matkaan. Ei tarvitse edes humalassa olla.
Kommentit (17)
Se on niin mukavaa? Eihän kukaan sitä tekisi jos se ei tuntuisi hyvältä!
Oltiin eilen kaveri porukalla saunassa. Yön pikku tunnella sitten siinä taidettiin kaikki olla humalassa,.. Yllätin siinä sitten vaimon ja talonmiehen pukuhuoneesta.. Siinä ne oli seinää vasten ähisemässä, kun vaimo huomasi että tulin ovesta sisään.. se rupesi vaan huutamaan että "ei ollut sisällä, ei ollut sisällä"... ttu, mitä touhua.
Toivottavasti luet lortto tätä, sulla olikin niin levee perse ja riippu rinnat että vaihtoon olit menossa muutenkin.
Mikä itseäni viehättää pettämisessä.. ei niinkään se itse pettäminen, todellakaan, vaan se, että kaipaan välillä aivan tuskastuttavasti sitä huumaavaa -omalla kohdallani voisin sanoa että kirjaimellisesti- tunnetta, sitä jännitystä. Se, kun vatsanpohjassa lepattaa ja jännittää ja himottaa ja kaikkea muuta sellaista yhtäaikaa, joka saa ainakin minut tuntemaan todella voimakkaasti sellaista positiivista, huikeaa tunnetta, jota en oikein osaa edes selittää. Parempaa kuin seksi, parempaa kuin orgasmi, parempaa kuin mikään muu päihde, parempaa kuin mikään.
Valitettavasti tämä tunne laantuu pitkässä parisuhteessa, eikä sitä saa samanlaisena takaisin enää koskaan suhteen arkipäiväistyttyä. Toki rakastan omaa miestäni ja meillä on hyviä hetkiä ja hyvää seksiä jne, mutta tämä huikea jännityksen tunne, joka tulee vieraiden miesten kanssa, on jotain ihan uskomatonta. Kaipaan sitä aina välillä, kun elämä on muuten niin tasaista ja arkipäiväistä ja täynnä velvollisuuksia. Enkä tosiaan saa niin huikeaa fiilistä millään muulla konstin, en tosiaan juhlimalla, en rankan liikuntasuorituksen jälkeen, en rakastelun jälkeen, en matkustelun tms. jälkeen. Korvaisin sen mieluusti jollain muulla, jos vaan löytäisin jonkun muun asian, joka tuottaisi niin mahtavan adrenaliini(?)/endorfiini-whatever-fiiliksen, joka saa mut tuntemaan että todella olen elossa!!
Huom. minun pettämiseni rajoittuvat kuitenkin ihan vaan pussailuun ja korkeintaan vaatteiden päällä kähmimiseen ja muutamaan vaihdettuun tekstariin. Sänkyyn en ole kenenkään toisen kanssa mennyt, enkä mene.
Mutta, vastauksena kysymykseen, se extreme-voimakas tunne siinä viehättää. Huumaannuttava tunne.
Helliminen, toisen lähellä oleminen, intohimo,...
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:36"]
Mutta, vastauksena kysymykseen, se extreme-voimakas tunne siinä viehättää. Huumaannuttava tunne.
[/quote]
Mun mielestä toi on lapsellista.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:36"]
Mikä itseäni viehättää pettämisessä.. ei niinkään se itse pettäminen, todellakaan, vaan se, että kaipaan välillä aivan tuskastuttavasti sitä huumaavaa -omalla kohdallani voisin sanoa että kirjaimellisesti- tunnetta, sitä jännitystä. Se, kun vatsanpohjassa lepattaa ja jännittää ja himottaa ja kaikkea muuta sellaista yhtäaikaa, joka saa ainakin minut tuntemaan todella voimakkaasti sellaista positiivista, huikeaa tunnetta, jota en oikein osaa edes selittää. Parempaa kuin seksi, parempaa kuin orgasmi, parempaa kuin mikään muu päihde, parempaa kuin mikään.
Valitettavasti tämä tunne laantuu pitkässä parisuhteessa, eikä sitä saa samanlaisena takaisin enää koskaan suhteen arkipäiväistyttyä. Toki rakastan omaa miestäni ja meillä on hyviä hetkiä ja hyvää seksiä jne, mutta tämä huikea jännityksen tunne, joka tulee vieraiden miesten kanssa, on jotain ihan uskomatonta. Kaipaan sitä aina välillä, kun elämä on muuten niin tasaista ja arkipäiväistä ja täynnä velvollisuuksia. Enkä tosiaan saa niin huikeaa fiilistä millään muulla konstin, en tosiaan juhlimalla, en rankan liikuntasuorituksen jälkeen, en rakastelun jälkeen, en matkustelun tms. jälkeen. Korvaisin sen mieluusti jollain muulla, jos vaan löytäisin jonkun muun asian, joka tuottaisi niin mahtavan adrenaliini(?)/endorfiini-whatever-fiiliksen, joka saa mut tuntemaan että todella olen elossa!!
Huom. minun pettämiseni rajoittuvat kuitenkin ihan vaan pussailuun ja korkeintaan vaatteiden päällä kähmimiseen ja muutamaan vaihdettuun tekstariin. Sänkyyn en ole kenenkään toisen kanssa mennyt, enkä mene.
Mutta, vastauksena kysymykseen, se extreme-voimakas tunne siinä viehättää. Huumaannuttava tunne.
[/quote]
Itse en ole koskaan pettänyt, edes pussannut tai koskettanut ketään miestä siinä mielessä (jotka lasken kyllä ihan pettämiseksi), mutta kyllä välillä tekisi hirveästi mieli. Mulla on vielä sellanen ongelma, että saan nykyään tosi paljon huomiota miehiltä silloin harvoin kun lähden vaikkapa yksin ulos. En muista nuorempana saaneeni samalla tavalla, ja ihmettelen kyllä mistä johtuu... Mutta kyllä kiusaus olisi suuri joskus antaa vaan mennä..
Jos on ollut vain vähän kumppaneita, ja nekään ei mitenkään erityisiä, niin onko ihme jos haluaa kerätä kokoelmaa jota muistella sitten kiikkustuolissa.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:44"]
Jos on ollut vain vähän kumppaneita, ja nekään ei mitenkään erityisiä, niin onko ihme jos haluaa kerätä kokoelmaa jota muistella sitten kiikkustuolissa.
[/quote]. Kokemuksiahan voi kerätä mutta kannattaako sitä varten pettää? Kannattaisiko pysytellä ihan sinkkuna vaan?
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:44"]Jos on ollut vain vähän kumppaneita, ja nekään ei mitenkään erityisiä, niin onko ihme jos haluaa kerätä kokoelmaa jota muistella sitten kiikkustuolissa.
[/quote]
No mutta miksei sitä voi tehä sinkkuna? Kyllä minäkin varmaan vaan menisin jokaisen mukaan jos en seurustelisi. Vähän outoa minusta sekin että suoraan kailottavat että seurustelevat vaikka luulisi että haluaisivat salata pettämisen.
Mutta pakko myöntää että siitä huomiosta nautin vaikka pidemmälle en menisi
ei kai siinä mikään viehätä, mies ei vaan suostu panemaan peppuun.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:44"]
Jos on ollut vain vähän kumppaneita, ja nekään ei mitenkään erityisiä, niin onko ihme jos haluaa kerätä kokoelmaa jota muistella sitten kiikkustuolissa.
[/quote]
No, itse ole naimisissa ensimmäisen seurustelukumppanini kanssa, enkä koe tarvetta kerätä kokoelmaa, jota muistella kiikkustuolissa. No, ehkä se yksi onkin erityinen.
Ja olen muuten mies...
Pettämisessä mikään ei viehätä. Ajauduin pettämään, kun tapasin väärään aikaan sen oikean.
Minua jotenkin ällöttäisi pettää. Mutta olenkin ihan rakastunut miesystävääni.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:41"][quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:36"]
Mikä itseäni viehättää pettämisessä.. ei niinkään se itse pettäminen, todellakaan, vaan se, että kaipaan välillä aivan tuskastuttavasti sitä huumaavaa -omalla kohdallani voisin sanoa että kirjaimellisesti- tunnetta, sitä jännitystä. Se, kun vatsanpohjassa lepattaa ja jännittää ja himottaa ja kaikkea muuta sellaista yhtäaikaa, joka saa ainakin minut tuntemaan todella voimakkaasti sellaista positiivista, huikeaa tunnetta, jota en oikein osaa edes selittää. Parempaa kuin seksi, parempaa kuin orgasmi, parempaa kuin mikään muu päihde, parempaa kuin mikään.
Valitettavasti tämä tunne laantuu pitkässä parisuhteessa, eikä sitä saa samanlaisena takaisin enää koskaan suhteen arkipäiväistyttyä. Toki rakastan omaa miestäni ja meillä on hyviä hetkiä ja hyvää seksiä jne, mutta tämä huikea jännityksen tunne, joka tulee vieraiden miesten kanssa, on jotain ihan uskomatonta. Kaipaan sitä aina välillä, kun elämä on muuten niin tasaista ja arkipäiväistä ja täynnä velvollisuuksia. Enkä tosiaan saa niin huikeaa fiilistä millään muulla konstin, en tosiaan juhlimalla, en rankan liikuntasuorituksen jälkeen, en rakastelun jälkeen, en matkustelun tms. jälkeen. Korvaisin sen mieluusti jollain muulla, jos vaan löytäisin jonkun muun asian, joka tuottaisi niin mahtavan adrenaliini(?)/endorfiini-whatever-fiiliksen, joka saa mut tuntemaan että todella olen elossa!!
Huom. minun pettämiseni rajoittuvat kuitenkin ihan vaan pussailuun ja korkeintaan vaatteiden päällä kähmimiseen ja muutamaan vaihdettuun tekstariin. Sänkyyn en ole kenenkään toisen kanssa mennyt, enkä mene.
Mutta, vastauksena kysymykseen, se extreme-voimakas tunne siinä viehättää. Huumaannuttava tunne.
[/quote]
Itse en ole koskaan pettänyt, edes pussannut tai koskettanut ketään miestä siinä mielessä (jotka lasken kyllä ihan pettämiseksi), mutta kyllä välillä tekisi hirveästi mieli. Mulla on vielä sellanen ongelma, että saan nykyään tosi paljon huomiota miehiltä silloin harvoin kun lähden vaikkapa yksin ulos. En muista nuorempana saaneeni samalla tavalla, ja ihmettelen kyllä mistä johtuu... Mutta kyllä kiusaus olisi suuri joskus antaa vaan mennä..
[/quote]
Tottakai tuollaista saa tuntea mutta sussa onkin se hienous ettet toimi jokaisen mielihalusi mukaan. Mulle ainakin on ihan itsestään selvää että ihmisellä on oikeus tuntea monenlaisia asioita mutta jos on jo kumppani niin uutta ei haeta ennen kuin vanha on hoidettu loppuun.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 23:11"][quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:41"][quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:36"]
Mikä itseäni viehättää pettämisessä.. ei niinkään se itse pettäminen, todellakaan, vaan se, että kaipaan välillä aivan tuskastuttavasti sitä huumaavaa -omalla kohdallani voisin sanoa että kirjaimellisesti- tunnetta, sitä jännitystä. Se, kun vatsanpohjassa lepattaa ja jännittää ja himottaa ja kaikkea muuta sellaista yhtäaikaa, joka saa ainakin minut tuntemaan todella voimakkaasti sellaista positiivista, huikeaa tunnetta, jota en oikein osaa edes selittää. Parempaa kuin seksi, parempaa kuin orgasmi, parempaa kuin mikään muu päihde, parempaa kuin mikään.
Valitettavasti tämä tunne laantuu pitkässä parisuhteessa, eikä sitä saa samanlaisena takaisin enää koskaan suhteen arkipäiväistyttyä. Toki rakastan omaa miestäni ja meillä on hyviä hetkiä ja hyvää seksiä jne, mutta tämä huikea jännityksen tunne, joka tulee vieraiden miesten kanssa, on jotain ihan uskomatonta. Kaipaan sitä aina välillä, kun elämä on muuten niin tasaista ja arkipäiväistä ja täynnä velvollisuuksia. Enkä tosiaan saa niin huikeaa fiilistä millään muulla konstin, en tosiaan juhlimalla, en rankan liikuntasuorituksen jälkeen, en rakastelun jälkeen, en matkustelun tms. jälkeen. Korvaisin sen mieluusti jollain muulla, jos vaan löytäisin jonkun muun asian, joka tuottaisi niin mahtavan adrenaliini(?)/endorfiini-whatever-fiiliksen, joka saa mut tuntemaan että todella olen elossa!!
Huom. minun pettämiseni rajoittuvat kuitenkin ihan vaan pussailuun ja korkeintaan vaatteiden päällä kähmimiseen ja muutamaan vaihdettuun tekstariin. Sänkyyn en ole kenenkään toisen kanssa mennyt, enkä mene.
Mutta, vastauksena kysymykseen, se extreme-voimakas tunne siinä viehättää. Huumaannuttava tunne.
[/quote]
Itse en ole koskaan pettänyt, edes pussannut tai koskettanut ketään miestä siinä mielessä (jotka lasken kyllä ihan pettämiseksi), mutta kyllä välillä tekisi hirveästi mieli. Mulla on vielä sellanen ongelma, että saan nykyään tosi paljon huomiota miehiltä silloin harvoin kun lähden vaikkapa yksin ulos. En muista nuorempana saaneeni samalla tavalla, ja ihmettelen kyllä mistä johtuu... Mutta kyllä kiusaus olisi suuri joskus antaa vaan mennä..
[/quote]
Tottakai tuollaista saa tuntea mutta sussa onkin se hienous ettet toimi jokaisen mielihalusi mukaan. Mulle ainakin on ihan itsestään selvää että ihmisellä on oikeus tuntea monenlaisia asioita mutta jos on jo kumppani niin uutta ei haeta ennen kuin vanha on hoidettu loppuun.
[/quote]
Niin luulisi. Mulle tuli jotenkin tosi ahdistunut olo kun istuttiin siinä pöydässä ja tyttö ja kaverini tekivät lähempää tuttavuutta. Sitten tämä tyttö vaan totesi että hänen pitää laittaa poikaystävälle viesti että menee kaverin luo. Sitten se iloiten lähti kaverini mukaan.
Ap
En ihmettele, niin mullekin tulisi :(
Olen miettinyt ihan samaa ja minua on petetty juuri tuolla tavalla. Minne ne aivot katoaa?