Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanha tapahtuma kummittelee taas
27.02.2015 |
En ole puhunut asiasta muille, kuin nykyiselle kumppanilleni ja silloiselle poikaystävälleni.
Sain siis teininä keskenmenon. Käytimme kyllä vastuullisesti ehkäisyä, joten ihmettelen vieläkin, miten niin pääsi edes käymään. Tapahtuneesta toki on niin pitkä aika, että kaikkia yhtäläisyyksiä en voi enää muistaa.
Käytössämme oli kondomi, ja kerran tapahtui niin, että se kumi puhkesi ja hankin vuorokauden kuluessa jälkiehkäisyn. En ole varma, olisiko raskautuminen kuitenkin päässyt tapahtumaan silloin?
Asia vain jälleen on ruvennut pyörimään mielessäni, enkä saa sitä näkyä pois millään.
Muistan olleeni poikaystäväni luona suihkussa kun vatsaani kouristi ja verinen möykky putosi lattialle.
Shokki iski heti. Lattialla oli kaksi pikkurillini pituista sikiötä vieretysten.
Silmät ja raajat pystyi erottamaan selvästi.
Käärin ne paperiin ja laitoin roskiksen taakse piiloon ja juoksin pyyhe ympärillä poikaystäväni luokse itkuisena selittämään tilanteen. Hän tuli katsomaan, mutta ei halunnut uskoa asiaa todeksi.
Muistan, miten hän vain hoki, että kyllä se on oltava jotain muuta, ei ne voi olla...
En vain käsitä, miten joku voi olla sitä mieltä, että se on jotain muuta, mitä muuta?!
Menin vain noloksi ja yritin silti sopertaa, että kyllähän tämä on ihan selvää, niillä on silmät ja raajatkin paikallaan, ne tulivat minun sisältäni.
Hän ei halunnut puhua asiasta enempää. Häpesin ja mietin mitä "muuta" hän ajatteli tämän olevan? Kuvittelinko minä tämän tosiaan..
Yritin pian sulkea tapahtuneen pois mielestäni ja jatkoimme elämää..
Nyt 10 vuotta myöhemmin taas asia rupesi pyörimään mielessäni.
Olen googlannut ja selvittänyt.. sikiöt ovat olleet luultavimmin jo 9-11 viikkoisia. Heidän sydämet ovat jo lyöneet.
Itkettää ja ahdistaa.
Ei sillä, että olisin missään nimessä voinut synnyttää tietoisesti kaksoset, en olisi ollut valmis äidiksi.
Minulla ei ollut pienintäkään aavistusta raskaudesta.
En tiedä miten minun olisi silloin pitänyt toimia.
Nyt vasta kolmatta lasta suunnitellessa mieleeni tuli tämä tapahtuma, kun rupesin pelkäämään, josko odottaisinkin seuraavan kerran kaksosia..
Kiitos että sain purkaa ajatuksiani.
Kommentit (12)
Viikko 9-11 ja pikkurillin mittaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ei, kamalaa. :(
Itse ajattelen kuitenkin, että jos koit ettet ollut valmis huolehtimaan lapsistasi, oli heille armollisinta syntyä pieninä enkeleinä. Toimit tilanteessa juuri niin kuin järkyttynyt ja säikähtänyt nuori toimii. Halusit piilottaa sen, koit ehkä syyllisyyttä. Muista, ettet voinut tietää.
Mitä haluaisit sanoa heille? Voisitko mahdollisesti kirjoittaa heille kirjeen, sytyttää kynttilät ja lukea sen kirjeen heille vaikka miehesi läsnäollessa.
Voimia sinulle <3
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:51"]Voi ei, kamalaa. :(
Itse ajattelen kuitenkin, että jos koit ettet ollut valmis huolehtimaan lapsistasi, oli heille armollisinta syntyä pieninä enkeleinä. Toimit tilanteessa juuri niin kuin järkyttynyt ja säikähtänyt nuori toimii. Halusit piilottaa sen, koit ehkä syyllisyyttä. Muista, ettet voinut tietää.
Mitä haluaisit sanoa heille? Voisitko mahdollisesti kirjoittaa heille kirjeen, sytyttää kynttilät ja lukea sen kirjeen heille vaikka miehesi läsnäollessa.
Voimia sinulle <3
[/quote]
Kiitos. Kyyneleet silmissä luin vastauksesi.
Vasta nyt tajuan, että nämä tunteet ovat aitoja ja luonnollisia, ja että minulla on oikeus tuntea näin.
En ole koskaan saanut tällaista ymmärtävää ja lohduttavaa vastausta keneltäkään, koska en ole asiasta puhunut.
Mies tietysti ei oikein osannut edes suhtautua, enkä kummoista reagointia odottanutkaan.
kiitos sinun sanoistasi, ehkä minulla tosiaan on lupa surra ja muistella. <3
http://www.terve.fi/raskaus-ja-odotus/raskauden-ensimmainen-kolmannes
11 viikolla noitten tietojen mukaan sikiö olisi 6cm pitkä, joten miksi ei voisi olla mahdollista?
Tällaisesta asiasta pitää ruveta pilkkua nussimaan? Really?
Luulen että pointti oli jossain ihan muussa kuin sikiöiden mitassa joka on ap:n muistin varassa vuosien takaa!!
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 07:03"]
http://www.terve.fi/raskaus-ja-odotus/raskauden-ensimmainen-kolmannes 11 viikolla noitten tietojen mukaan sikiö olisi 6cm pitkä, joten miksi ei voisi olla mahdollista? Tällaisesta asiasta pitää ruveta pilkkua nussimaan? Really? Luulen että pointti oli jossain ihan muussa kuin sikiöiden mitassa joka on ap:n muistin varassa vuosien takaa!!
[/quote]Viiko 11, eli raskaana on oltu varsinaisesti vain 7 vk. Raskausajan laskeminen alkaa viimeisten kuukautisten alkamispaivasta. 7vk alkio ei ole tuskin riisin kokoinen....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oot toiminut tilanteessa parhaan kykysi ja ymmärryksesi mukaan. Anna itsellesi anteeksi. Voimia <3
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 07:13"][quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 07:03"]
http://www.terve.fi/raskaus-ja-odotus/raskauden-ensimmainen-kolmannes 11 viikolla noitten tietojen mukaan sikiö olisi 6cm pitkä, joten miksi ei voisi olla mahdollista? Tällaisesta asiasta pitää ruveta pilkkua nussimaan? Really? Luulen että pointti oli jossain ihan muussa kuin sikiöiden mitassa joka on ap:n muistin varassa vuosien takaa!!
[/quote]Viiko 11, eli raskaana on oltu varsinaisesti vain 7 vk. Raskausajan laskeminen alkaa viimeisten kuukautisten alkamispaivasta. 7vk alkio ei ole tuskin riisin kokoinen....
[/quote]
Ja pointtisi oli??
Ap sanoi selvästi sikiöiden koon ja raskausviikkoja arvion mukaan olisi siis juurikin tuo rv 9-11 mikä hemmetin näsäviisaus teillä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten asia ei ole tullut koskaan esille muiden raskauksien yhteydessä neuvolassa tai gynellä?
Voi sinua <3 Minä olen vasta 17-v, mutta sain keskenmenon puoli vuotta sitten. Olin yksin kotona, menossa suihkuun. Se oli ihan kauheaa, ainoa mitä pystyin tekemään oli itkeminen ja soitto mun kaverille. Poikaystävälle kerroin parin päivän päästä ja kenellekkään muulle en ole vielä kertonut, enkä tule kertomaan.
Minua auttaa se, että ajattelen ettei ne vauvat/miksi kukaan heitä haluaakaan kutsua olleet vielä valmiita tähän maailmaan ja siksi raskaus meni kesken. Toisaalta vain hyvä, koska en olisi ollut valmis äidiksi. Ehkä joskus myöhemmin.
Ehkäisy oli kunnossa, käytän pillereitä ja otan ne joka päivä samaan aikaan n.15min sisään, vaikkeivat edes ole minipillereitä. En polta tupakkaa, enkä juo alkoholia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuositko ap sitten kuitenkin vielä lisää? Km vuoto on poikkeuksetta aina melko kovaa, varsin noillakin viikoilla. Mä sain rv 10 km ja sidettä joutui vaihtaa puolen tunnin välein ja vähän väliä vessanpöntöllä ponnistelemassa hyytymiä ja klönttejä pihalle. Ei se oo mitään sellasta et yks möykky vaan tulee....
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 08:34"]Vuositko ap sitten kuitenkin vielä lisää? Km vuoto on poikkeuksetta aina melko kovaa, varsin noillakin viikoilla. Mä sain rv 10 km ja sidettä joutui vaihtaa puolen tunnin välein ja vähän väliä vessanpöntöllä ponnistelemassa hyytymiä ja klönttejä pihalle. Ei se oo mitään sellasta et yks möykky vaan tulee....
[/quote]
Keskenmeno tuli pillereitten taukoviikolla, joten alkuun vuotoa kuvittelin tietysti tavalliseksi kuukautisvuodoksi.
Seuraavat päivät vuosin runsaasti, äidille asiasta kerroin ja lääkärillekin hän taisi soittaa, kun ihmetteli niin runsasta vuotoa.
Pakko myöntää, että ei sillon tullut mieleeni, että se tietysti johtui keskenmenosta. Yritin vain sulkea koko tapahtuneen pois mielestäni.
Fiksu jos olisin ollut, olisin kertonut äidilleni ja käynyt kaiken varalta tutimuksissa.
Ja kyllä tottakai neuvolassa kysyttiin onko keskenmenoja takana, mutta en sanonut.
En uskonut asialla olevan merkitystä uuden raskauden kohdalla ja pelkäsin tulevani haukutuksi jos olisin myöntänyt. Koska enhän minä käynyt silloin tutkituttamassa itseäni vaikka yleensä kai kuuluisi?
Ap.
Alue: Aihe vapaa
Mistä alapeukut?