Voi helvetti kun tuntuu pahalta isovanhisovanhempien juhla

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 10:06"]Ihmettelen, miten voi olla mahdollista että ihan kaikkien muiden lasten isovanhemmat asuvat suunnilleen kävelymatkan päässä ja olivat paikalla, ei siis kukaan edes työelämässä? Ei se tilanne ehkä ihan noin kuitenkaan ollut, vaikka sinusta näyttikin, että sinun lapsesi on ainoa.

Kohta joudutaan tämäkin kieltämään, ettei vain tule kenellekään paha mieli. Samalla menee äitienpäivän ja isänpäivän juhlimiset, koska joltakin lapselta voi puuttua toinen vanhemmista kokonaan elämästään.
[/quote]

Ehkä minusta vain tuntui sitten siltä.. Koko Päiväkodn piha oli täynnä autoja ja osa oli joutunut parkkeeraamaan kauemmaskin. Siksi tuntui että kaikilla muilla oli isovanhemmat mukana :((

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:33"]Missä päin, Oulussako :D?
[/quote]

Ei

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:19"]

Tarhassa. Isovanhemmat kaikki työelämässä ja eivät mitenkään saaneet siirrettyä työaikoja + välimatka pitkä. Jos olisin tajunnut että nämä juhlat on niin isot, niin en ois vienyt lasta tarhaan tänään ollenkaan ja lintsannut vaikka töistä. Lapsella oli tosi paha mieli kun tajusi että kaikkien muiden mummit ja papat on siellä.. :( itku meinasi päästä itselläkin lapsen puolesta.

[/quote]Minä ajan aamulla vaikka 300 kilometriä ja todellakin siirrän työaikaani jos päiväkodissa on tuollainen. Näin tekee toinenkin mummo.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 11:28"][quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:19"]

Tarhassa. Isovanhemmat kaikki työelämässä ja eivät mitenkään saaneet siirrettyä työaikoja + välimatka pitkä. Jos olisin tajunnut että nämä juhlat on niin isot, niin en ois vienyt lasta tarhaan tänään ollenkaan ja lintsannut vaikka töistä. Lapsella oli tosi paha mieli kun tajusi että kaikkien muiden mummit ja papat on siellä.. :( itku meinasi päästä itselläkin lapsen puolesta.

[/quote]Minä ajan aamulla vaikka 300 kilometriä ja todellakin siirrän työaikaani jos päiväkodissa on tuollainen. Näin tekee toinenkin mummo.
[/quote]

Kaikki ei saa siirrettyä työaikaa, ei mitenkään

Sitten ei voi koskaan sairastuakaan...

Ihan varmasti kaikkien muiden isovanhemmat ei ole paikalla. Osalla on työelämässä, osalla ei elä enää, osalla asuu toisella puolella Suomea, jotakuta ei kiinnosta jne. Ei meillä päiväkodissa koskaan nuo tilaisuudet ole olleet niin ihmeellisiä, että olisi tarvinnut pahastua, jos oma mummu tai pappa ei ole paikalla.

Päiväkodissa ollaan päivällä eikä illalla, joten isovanhemmatkin sinne kutsutaan luonnollisesti aamupäiväksi lasten arkeen tutustumaan. Aina on joitakin, joilta ei isovanhemmat tai isoisovanhemmat pääse. Ei kaikilla edes ole. Suurimmalla osalla kuitenkin on ja isovanhemmat tulevat innolla lastenlastensa päiväkotiin. Ei kaikkea voida jättää järjestämättä siksi, että jonkun vanhempi vetää siitä herneet nenään.

Se oli vain yksi pettymys jonka lapsesi koki.Niitå tulee vielä paljon ja pahempia elämän varrella.Parempi vaan tottua ja totuttaa lapsetkin niihin niin sietää ja kestää tätå elämää paremmin

Pienet lapset ottavat tällaiset raskaasti, vertailevat tilannettaan muihin. Ehkä siinä on sitäkin että yhtäkkiä on lauma vieraita aikuisia ympärillä eikä ketään omaa. Omalle lapselleni kävi näin kerran päiväkodin isovanhempen juhlassa: vanhempani olivat ulkomailla, miehen äitiä ei kiinnostanut, kummit olivat töissä. En itse saanut vapaata töistä, mies ei edes kysynyt. Onneksi oli päiväkotikaveri, jolla oli sama tilanne. Kaikilla muilla nimittäin oli isovanhemmat paikalla ja lähtivät yhdessä isovanhempiensa kanssa kotiin (päiväkodin puolelta vielä oletettiin, että lapset lähtevät isovanhemman kanssa). Nämä kaksi jäivät sitten kahdestaan päiväkotiin juhlan jälkeen. Mutta lapseni ei tuntunut ottavan sitä hirveän raskaasti. Hiukan oli arastellut vieraita aikuisia (oli silloin 3-vuotias). Muulloin vanhempani ovatkin tulleet tapahtumiin vaikka asuvat kauempana.

Joskus pelkkä juhlasta myöhästyminenkin riittää että lapsi ottaa tilanteen raskaasti. Yhdessä kevätjuhlassa eskari-ikäinen poika itki aivan lohdutomasti, kun ainoana "yksin" odotteli isäänsä, joka tuli 10 min myöhässä paikalle. Lapselle tällaiset tilaisuudet ovat tärkeitä, eikä se paljon lohduta ajatella että pettymyksiä tulee lisää. Tällä palstalla tuntuvat aikuisetkin surevan kun ei tullut vieraita juhliin tai kukaan ei muistanut merkkipäivää. Sama se on pienllä lapsella.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 13:04"]Pienet lapset ottavat tällaiset raskaasti, vertailevat tilannettaan muihin. Ehkä siinä on sitäkin että yhtäkkiä on lauma vieraita aikuisia ympärillä eikä ketään omaa. Omalle lapselleni kävi näin kerran päiväkodin isovanhempen juhlassa: vanhempani olivat ulkomailla, miehen äitiä ei kiinnostanut, kummit olivat töissä. En itse saanut vapaata töistä, mies ei edes kysynyt. Onneksi oli päiväkotikaveri, jolla oli sama tilanne. Kaikilla muilla nimittäin oli isovanhemmat paikalla ja lähtivät yhdessä isovanhempiensa kanssa kotiin (päiväkodin puolelta vielä oletettiin, että lapset lähtevät isovanhemman kanssa). Nämä kaksi jäivät sitten kahdestaan päiväkotiin juhlan jälkeen. Mutta lapseni ei tuntunut ottavan sitä hirveän raskaasti. Hiukan oli arastellut vieraita aikuisia (oli silloin 3-vuotias). Muulloin vanhempani ovatkin tulleet tapahtumiin vaikka asuvat kauempana.

Joskus pelkkä juhlasta myöhästyminenkin riittää että lapsi ottaa tilanteen raskaasti. Yhdessä kevätjuhlassa eskari-ikäinen poika itki aivan lohdutomasti, kun ainoana "yksin" odotteli isäänsä, joka tuli 10 min myöhässä paikalle. Lapselle tällaiset tilaisuudet ovat tärkeitä, eikä se paljon lohduta ajatella että pettymyksiä tulee lisää. Tällä palstalla tuntuvat aikuisetkin surevan kun ei tullut vieraita juhliin tai kukaan ei muistanut merkkipäivää. Sama se on pienllä lapsella.
[/quote]

Näinpä. Ja kyllä tuo lapseni suru ja pettymys oli aamulla erilaista kuin silloin jos ei vaikka saa jotain haluamansa tavaraa. Kyyneleet oli silmissä ja yritti pidätellä itkua. Kun koitin lohduttaa, käänsi selkänsä ja sanoi: "Ei mitään äiti"
Siksi tuli hirveän paha mieli itsellekin, kun harvoin lapsi on tuollaine

Oho otsikko ???:DD Siis isovanhempien juhla :D - ap

Elämä on pettymyksiä täynnä.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:22"]Elämä on pettymyksiä täynnä.
[/quote]

Niin on. Eipä sille tietenkään mitään mahda. Mutta silti.

Meidän keskimmäisen ja nuorimmaisen päiväkodissa oli samanlainen isovanhempien juhla ja kävi niin, että kun se pidettiin päiväaikaan, niin paikalle tuli vain muutama ihminen. Noloa! Mummut ja papat oli kaikki töissä!

Meillä päin ei ole montaakaan mummua ja pappaa näkynyt. Aika harva ei ole töissä päivällä tai asuu niin lähellä, että pääsee paikalle.

Koulussa on joskus järjestetty tällaisia tapahtumia iltaisin, mutta lapsi pyysi ettei kerrota isovanhemmille etteivät missään tapauksessa tulisi paikalle. Molemman puolen isovanhemmat lievästi sanottuna aika erikoista porukkaa. :)

Sanot, että mummi ja pappa rakastaa hirveesti, mutta aikuisten pitää käydä välillä töissä. Ei kannata tehdä numeroa asiasta, lapsi kyllä unohtaa sen nopeasti. Voihan "korvaavan" juhlan järjestää vaikka seuraavana kertana mummolassa. Lättyjä ja hilloa, lautapelejä tms :)

Itse olen ehtinyt näkemään isovanhemmista vain papan, joka kuoli kun olin 8. Monet itkut on itketty kun oli esimerkiksi pakko askarrella isänpäiväkortit papallekin (kuoleman jälkeen, ei opettaja uskonut kun sanoin ettei ole pappaa), haastatella lukiossa filosofian tuntia varten elämänviisauksista (niihin vastasi lopulta äitini)... Teillä vielä isovanhemmat on, nauttikaa joka hetkestä! <3

Missä päin, Oulussako :D?

En ymmärrä, miksi tämmöisiä järjestetään. Eivätköhän isovanhemmat mieluummin tapaa lapsenlapsiaan omalla ajallaan kuin tulevat paikalle johonkin teennäiseen tapahtumaan. Joutuvat perumaan harrastuksiaan tai jos eivät töidensä vuoksi pääse paikalle, siitä aiheutuu vain mielipahaa kaikille osapuolille. Itse en kehtaisi edes vaatia vanhempiani menemään moiseen tapahtumaan, jonka pääasiallinen tehtävä taitaa olla se, että isovanhemmat kilpailevat keskenään paremmuudestaan mummina tai ukkina.

Meilläpäin se oli mummikummipäivä.... lapsi sai kutsua kenet halusi ja kuka suinkin pääsi tulemaan. Meidän mukelon  tilaisuuksissa kävi enimmäkseen dementoituneen äitini aviomies ja kerran äitini hyvä ystävätär ja molemmat tykkäsivät päivästä tai paremminkin parituntisesta todella paljon.