Voi helvetti kun tuntuu pahalta isovanhisovanhempien juhla
Tarhassa. Isovanhemmat kaikki työelämässä ja eivät mitenkään saaneet siirrettyä työaikoja + välimatka pitkä. Jos olisin tajunnut että nämä juhlat on niin isot, niin en ois vienyt lasta tarhaan tänään ollenkaan ja lintsannut vaikka töistä. Lapsella oli tosi paha mieli kun tajusi että kaikkien muiden mummit ja papat on siellä.. :( itku meinasi päästä itselläkin lapsen puolesta.
Kommentit (30)
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:50"]
Meilläpäin se oli mummikummipäivä.... lapsi sai kutsua kenet halusi ja kuka suinkin pääsi tulemaan. Meidän mukelon tilaisuuksissa kävi enimmäkseen dementoituneen äitini aviomies ja kerran äitini hyvä ystävätär ja molemmat tykkäsivät päivästä tai paremminkin parituntisesta todella paljon.
[/quote]
Näin täälläkin. Lapsen täti miehensä kanssa tuli paikalle.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:50"]
Meilläpäin se oli mummikummipäivä.... lapsi sai kutsua kenet halusi ja kuka suinkin pääsi tulemaan. Meidän mukelon tilaisuuksissa kävi enimmäkseen dementoituneen äitini aviomies ja kerran äitini hyvä ystävätär ja molemmat tykkäsivät päivästä tai paremminkin parituntisesta todella paljon.
[/quote]
Meidän lapsella oli myös "aikuisen ystävän päivä". Toisilla oli isovanhempia, toisilla kummeja, toisilla enoja/setiä/tätejä. =)
Voi että, ymmärrän kyllä lapsen harmin. Omalle lapselle tuo on ollut ihana asia ja muistelee sitä kuukausienkin päästä, itsekin varmaan pitäisin lomapäivän tms jos isovanhemmat ei pääsisi paikalle. Meillä siitä hyvä tilanne että pappa on eläkkeellä ja mummo saanut lomapäivän kun asiasta on tiedotettu aina hyvissä ajoin. Minusta aivan ihana asia päiväkodilta järjestää tälläinen.
Meillä sama tänään alakoulussa, lasten kaikki isovanhemmat on kuolleet.. tosi kiva lapsille. Mutta ei voi mitään, lapset ymmärtää realiteettit ja niillä mennään mitä on annettu. Mutta turhaa pahaa mieltä ja ikäväähän tuo meidän perheessä vuosittain aiheuttaa.
Ompas täällä korvaamattomia ihmisiä kun ei voi olla paria tuntia lapsen tilaisuuden takia pois töistä jos tapahtumasta on ilmoitettu hyvissä ajoin:-) Kyse on asioiden tärkeys järjestyksestä miten kukin ne luokittelee. Jos työ on ykkösprioriteetti niin miksi edes hankkia lapsia? Statuksen vuoksi? Vai jatkamaan suvun nimeä...
Ihmettelen, miten voi olla mahdollista että ihan kaikkien muiden lasten isovanhemmat asuvat suunnilleen kävelymatkan päässä ja olivat paikalla, ei siis kukaan edes työelämässä? Ei se tilanne ehkä ihan noin kuitenkaan ollut, vaikka sinusta näyttikin, että sinun lapsesi on ainoa.
Kohta joudutaan tämäkin kieltämään, ettei vain tule kenellekään paha mieli. Samalla menee äitienpäivän ja isänpäivän juhlimiset, koska joltakin lapselta voi puuttua toinen vanhemmista kokonaan elämästään.
Oma äitini tuli tällaiseen lähes 200 km:n päästä ja oli meillä pari yötä. Eihän se onnistuisi, ellei olisi eläkkeellä. Hän oli hyvin mielissään, kun oli voinut ilahduttaa myös jotain toista lasta, koka kertoi, että isovanhemmat asuvat ulkomailla. Yhdessä puuhasivat ja äitini sai kaksi pientä lasta iloisiksi itsensä lisäksi. Olin aika yllättynyt, sillä äitini ei ole koskaan ollut mitenkään erityisen lapsirakas.
Toivottavasti muutkin isovanhemmat antavat huomiota niille, joilla omia ei ole mukana.
Päiväkodin tädit ovat vanhanaikaisia ja luulevat että kaikki mummut ja vaarit ovat eläkeikäisiä harmaahapsia!
Onneksi meidän lasten päiväkodissa ei ole ollut tällaista. Johtuisiko siitä, että alueella on aika paljon maahanmuuttajaperheitä ja luultavasti heillä olisi vielä vaikeampaa saada isovanhemmat paikalle.
Kieltämättä aika pöhkö idea järjestää tuollaisia keskellä päivää. Monella ne isovanhemmat ovat joko töissä, asuvat kaukana tai kenties molempia. Tai sitten isovanhempia ei enää ole. Jos tällaisia tosiaan halutaan järjestää, niin tehkää se sitten illalla, jolloin ne perheet, joiden isovanhemmat eivät paikalle pääse, voivat jättäytyä pois ilman suurta draamaa ja mielipahaa.
Toinen villitys, mitä olen ihmetellyt, on alakoulun tapa järjestää kaiken maailman ystävänpäivän kahvituksia yms. keskellä päivää toiveena se, että myös vanhemmat ehtisivät käväisemään kahvilla. Ei onnistu, vaikka työajoissa joustoa onkin. Juuri ja juuri siedän sen, että syksyisin ja keväisin täytyy sumplia niin ikään keskellä päivää opettajan kanssa pidettäviin keskusteluihin, jotka yleensä järjestetään joka muksun kohdalla vielä samalla viikolla, mutta tietenkin eri päivinä, jotta olisi mahdollisimman hankalaa.