Kamala tilanne

Olen n. 25 v. mies. Ollessani 13 vuotias, silloinen äitini poikaystävä raiskasi minut kahdesti äitini ollessa työmatkalla. Mies oli yli 40. Vähän tämän jälkeen mies alkoi hakkaamaan äitiäni ja äitini jätti hänet. Hän yritti usein tunkeutua kotiimme tuon jälkeen ja poliisit kävi häntä usein etsimässä, mutta ennen heidän tuloaan hän oli aina lähtenyt pois. Äitini tunsi ja tuntee edelleen syyllisyyttä siitä, että hän oli päästänyt miehen minun ja veljeni lähelle. Hän hakkasi myös minua, veljelle hän jostain syystä oli ystävällisempi. Äitini on aina tuon jälkeen anellut minulta anteeksi ja olen anteeksi myös antanut. Raiskauksista sen sijaan en koskaan ole kertonut kenellekään, mutta en kestä leikkiä, että kaikki olisi tai on hyvin.

Jos äitini asiasta joskus saa tietää, hän etsii miehen ja ampuu tämän. Sen jälkeen hän ampuu itsensä, koska ei varmasti pysty ajatuksen kanssa elämään. Itseeni raiskaukset ja hakkaaminen vaikuttavat ehkä siten, että itsetuntoni on tänäkin päivänä nolla ja en luota yhteenkään olentoon tämän planeetan päällä. Tämä varmasti näkyy siten, että en pysty olemaan kestävässä ihmissuhteessa luultavasti koskaan. Silti en halua äidilleni tästä enää aiheuttaa kärsimystä ja hän on edelleen ainoa rakastamani ihminen, vaikka en häneenkään juuri luota. En tiedä mitä voin tehdä, terapiat ja masennuslääkkeet eivät ole auttaneet. Onko kenelläkään ikinä tullut vastaan samanlaista tilannetta? En etsi tätä miestä, mutta jos sattumalta hänet joskus näen, niin hän kuolee. Vankilaan en haluaisi hänen vuoksi. Auttakaa joku.