Kuinka nopeasti eroaisit, jos kaikki fyysinen kontakti suhteessasi loppuisi?

Vähän riippuu. On yhteisiä lapsia. Jos muuten oltaisiin hyvissä väleissä, niin voisin olla ihan kämppäkaverinakin. Jos taas inhoaisi niin vimmatusti että ei haluaisi jutella eikä olla muuten yhdessä, niin sitten lähtisin nopeastikin.

Kohta neljä kuukautta menty.. Ei ole sanonut, että olisin vastenmielinen. Olen sanonut, että olen puutteessa pahasri, mutta pahoittelut tuli ja jatkuu samanlailla...

Ollaan ihan ok väleissä, siis miehen puolelta. Juttelee eikä mökötä tms. mutta tosiaan ei vain halua mitään fyysistä. Enkä itsekään ole enää niin nolo, että yrittäisin mitään kun syy tilanteeseen on tiedossa. Ap

En olisi niin marttyyri, että lasten takia eläisin sellaisessa parisuhteessa, jossa puoliso pitää minua vastenmielisenä. Mulla on vain tämä yksi lyhyt elämä, ja ansaitsen siinä kaiken mahdollisen onnen. En tuhlaa aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät pidä minusta, ja haluan parisuhteestani muutakin kuin vastentahtoista ystävyyttä.

Mietin että ainoa tie ulos tästä olisi, että mies löytäisi
uuden. Ap

Turpaan vaan

Mies on kyllä antanut ymmärtää, että tilanne voisi parantuakin ajan myötä, mutta eikö olisikin nöyryyttävää odotella sitä? Etenkin kun olen varma, että monellekin kelpaisin kyllä fyysisesti..? Ap

Eiköhän siinä tilanteessa löytyisi muitakin ratkaisuja kuin ero.

Menkää juttelemaan jonnekin asiasta. Mielestäni seksi on kuitenkin vain yksi asia suhteessa. Meillä on mennyt pitkäänkin, että se on ollut jommankumman mielestä pakkopullaa. Tosin kyllä mitään vastenmielisyysjuttuja ei ole sanottu päin naamaa. Sitten taas joskus seksi maistuu. Ei siitä sen kummempaa. Mutta tosiaan, jos toinen sanoo toista vastenmieliseksi, ehkä olisi parempi käydä jonkun parisuhdeneuvojan juttusilla, kyllähän toi jo loukkaa.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 09:25"]Eiköhän siinä tilanteessa löytyisi muitakin ratkaisuja kuin ero.
[/quote] no esim. avoin suhde, mutta kun ei sekään onnistuu. Ap

Heti

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 09:25"]Eiköhän siinä tilanteessa löytyisi muitakin ratkaisuja kuin ero.
[/quote] no esim. avoin suhde, mutta kun ei sekään onnistuu. Ap

[/quote]
En osaa sanoa onnistuisiko se välttämättä itselläkään, mutta tuskin se olisi meillä ainut vaihtoehto. Sinun tai teidän tilanteesta en tosiaan osaa sanoa mutta kysymyshän koski sitä kuinka nopeasti minä eroaisin. Voi jopa olla että puoliso harkitsisi nopeammin eroa jos kokisi minut vastenmielisenä ja asialle ei mitään olisi tehtävissä.

3h

Up

Ihmettelen, että kuinka se sinun miehesi voi asua yhdessä jonkun vastenmielisen ihmisen kanssa, syödä sinun tekemääsi ruokaa, katsella mahd. yhteisiä lapsia, nukkua samassa huoneessa, hengittää samaa ilmaa? Vai eikö hän tiedä, mitä ' vastenmielinen' tarkoittaa? Itse en hetkeäkään kuuntelisi moista kielenkäyttöä, enkä myöskään eläisi seksittömässä suhteessa tällaisen lausunnon jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 09:25"]Mies on kyllä antanut ymmärtää, että tilanne voisi parantuakin ajan myötä, mutta eikö olisikin nöyryyttävää odotella sitä? Etenkin kun olen varma, että monellekin kelpaisin kyllä fyysisesti..? Ap
[/quote]
No mikä sinussa on miehesi mielestä niin vastenmielistä?

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 09:25"]

Eiköhän siinä tilanteessa löytyisi muitakin ratkaisuja kuin ero.

[/quote]

yksilö- ja pariterapiaa. avioliittoleiri.

Kyllä parisuhde on silloin ohi, jos kumppani tuntuu vastenmieliseltä. Sitten voi tietysti harkita, että haluaako olla kavereina yhdessä esim. taloudellisista syistä. Tämä ok, jos molemmat myöntävät tämän ja se on molemmille ok.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:01"]Kyllä parisuhde on silloin ohi, jos kumppani tuntuu vastenmieliseltä. Sitten voi tietysti harkita, että haluaako olla kavereina yhdessä esim. taloudellisista syistä. Tämä ok, jos molemmat myöntävät tämän ja se on molemmille ok.
[/quote]
Ja lisäyksenä vielä tähän, että tällöin tietysti saa ja voi hakea läheisyyttä muualta ihan luvan kanssa.

Kyllä mä puhuisin asian halki niin ettei varmasti jäisi epäselvyyksiä ja koittaisin korjata tilannetta mikäli mahdollista. Jos suhde olisi ihan tuhoon tuomittu niin ehkä jatkettaisi kämppiksinä siihen saakka, että jompi kumpi haluaisi muuttaa omilleen tai aloittaisi uuden vavan suhteen. Lasten takia varmaan jatkettaisi kuitenkin normiarkea vähintään vuoden verran jos kuitenkin tultaisi muutoin toimeen keskenämme.